Arto Kuivasen käyttämässä fontissa on Sanarisin foorumissa tullut esille ongelma. Kirjainyhdistelmän A/Ä + V väliin tulee rako, joka saattaa erehdyttää luulemaan, että on kirjainväli. V + A/Ä -yhdistelmässä ongelmaa ei ole. Ongelma on siinä että fontissa A/Ä + V jätetätään normaali kirjainväli, joka tulee esim. kirjaimille L + L. A/Ä + V kirjainväliä pitäisi hieman tiivistää. Yleensä ei-tasavälisissä fonteissa niin tapahtuukin, mutta ei Kuivasen käyttämässä fontissa.
Suomen Kuvalehti 40/2026
Anonyymi-ap
786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siellähän tuo Huuhaa taas on tunkeutuneena pääpalstalle.
Kyseessä on käytettävyysongelma, joka tulee korjata. Lähetin s-postin Ekille, Artolle ja SK:lle. Yritin informoida, mistä ongelma johtuu, mutta kun informointi Ekin foorumissa ei onnistunut, laitoin tänne. Laitoin linkin viimeksi tänne, jotta asiasta kiinnostunut saisi asiasta paremman kuvan kuin mitä hän saa Sanarisin foorumissa, jossa ei tarkasti kerrota, mikä on ongelman ydin.
Geminiltä kysyin, onko harvinaista/yleistä eri fonteissa?
Kyseessä on typografiassa erittäin tunnettu ilmiö nimeltä paristus (engl. kerning).
Kysymääsi ilmiötä – eli AV/VA-yhdistelmien aukkoja – esiintyy fonteissa seuraavasti:
Tyyppifonteissa (Ammattilaisfontit)
Erittäin harvinaista.
Kaupallisissa ja ammattimaisesti suunnitelluissa digitaalisissa fonteissa (esim. Helvetica, Times New Roman, Arial jne.) suunnittelija määrittelee fonttitiedostoon satoja tai jopa tuhansia erillisiä kerning-pareja. Kirjainparille AV, WA, LT ja FA rakennetaan automaattinen sääntö, joka "ujuttaa" kirjaimien vinot tai avoimet reunat sisäkkäin, jotta optinen kirjainväli näyttää tasaiselta eikä sanan sisään synny visuaalista aukkoa.
Sarjakuva- ja käsialafonteissa sekä ilmaisfonteissa
Yleistä.
Kuivasen käyttämä fontti esimerkkikuvassa näyttää tyypilliseltä käsialaa matkivalta sarjakuvafontilta (tai itse tehdyltä vektoroidulta käsialalta). Tällaisissa fonteissa paristuksen (kerning) puuttuminen on hyvin yleistä seuraavista syistä:
Suunnittelun oikotie: Käsiala- ja harrastelijafontteja luotaessa jokaiselle merkkiparille tehtävä manuaalinen kerning-taulukko jätetään usein tekemättä, koska se on fontinsuunnittelun työläin vaihe.
Standardi vs. optinen väli: Fontti käyttää pelkkää merkkikohtaista laatikon leveyttä (monospaced-tyyppistä tai kiinteää marginaalia per kirjain), jolloin A:n vinot oikea reuna ja V:n vinot vasen reuna työntävät kirjaimien "pohjalaatikot" kauas toisistaan, vaikka yläreunassa olisi tilaa.
Ristikkoilmaisun kannalta
Esimerkin sanassa PALVE, USKI (Palve, Uski) muodostuva rako A:n ja V:n välissä on ristikkoratkojalle todellinen lukuvirheen riski. Pienessä lehtikoossa lukija hahmottaa välilyönnin herkästi kahdeksi eri sanaksi ("PAL VE"), mikä häiritsee vihjeen nopeaa avautumista.
Jos fontissa ei ole valmiina kerning-pareja, taitossa ainoa keino korjata asia olisi taitto-ohjelman manuaalinen kirjainvälin tiivistys kyseisen parin kohdalla – mitä ei tietenkään automatisoidussa ristikkotuotannossa ehditä jokaiselle vihjeelle erikseen tehdä.
Kysyin:
Outoa on se, että V+A/Ä kerning on, mutta A/Ä +V kerning puuttuu.
Gemini:
Tämä paljastaa fontin toteutuksessa ilmeisen suunnitteluvirheen tai puutteellisen kerning-taulukon.
Kun paristus toimii toiseen suuntaan (V+A) mutta ei toiseen (A+V), taustalla on yleensä yksi kolmesta teknisestä syystä:
Epäsymmetrinen kerning-taulukko: Fontin luoja on määrittänyt kerning-parit manuaalisesti ja yksitellen, mutta unohduksen vuoksi luonut säännön vain parille V + A eikä ole syöttänyt käänteistä paria A + V.
Luokkakerningin (Class Kerning) virhe: Nykyaikaisissa fonteissa kirjaimet ryhmitellään muodon mukaan luokkiin (esim. kaikki vasemmalle viistot kirjaimet A, Ä, Å samaan luokkaan). Jos luokkasäännöissä V on asetettu vasemmanpuoleiseksi master-kirjaimeksi oikein, mutta A vasemmalla puolella ei aktivoi vastaavaa luokkaa, paristus pätkii juuri näin toispuolisesti.
Materiaalin generointi aakkosjärjestyksessä: Ilmaispohjaisia tai itse tehtyjä sarjakuvafontteja luotaessa paristusta tehdään usein "aakkosjärjestyslistan" mukaan. Tällöin V-kirjaimella alkavat parit (VA, VB, VC...) on saatettu käydä läpi, mutta A-kirjaimella alkavista (AA, AB... AV) on kriittinen pari jäänyt välistä.
"16. YlläpitoLainaa7.10.2026 klo 18:16
Kiitos kommenteistanne, Kuivanen on viilannut fonttiaan."
Minun kommenttini oli mukana ja kerroin tarkemmin kuin muut, mistä kyse. Voi olla, että ilman sitäkin olisi muutettu, koska sai negatiivista palautetta.
Taitaa tuo kerning-nimityksen suomenkieliseksi vastineeksi väitetty "paristus" olla ihan joko Huuhaan (tai Geminin?) omaa keksintöä.
Paristus on Geminin keksintö.
Kerning suomeksi
"Englannin kielen sana kerning on suomeksi kirjainparivälistys, parivälistys tai yleisemmin välistys"
Kun tuon annoin Geminille, vastasi:
Sana "paristus" on tekoälyn suora käännöskukkanen (pair -> paristus), jota ei tunneta suomalaisessa typografiassa tai alan ammattisanastossa. Suomen kielessä käytetään juuri mainitsemiasi ilmaisuja:
• Parivälistys tai kirjainparivälistys (täsmällisin vastine kerningille)
• Välistys (yleistermi)
Typografiasta puhuttaessa on syytä pitäytyä oikeassa ammattisanastossa, joten hyvä että oikaisit tämän. Virhe menee täysin tekoälyn piikkiin.
Pitää jatkossa tarkistaa, onko ilmaisu oikeasti olemassa vai onko se keksitty. Muuten sisältö vaikutti ihan relevantilta.