Usdan raporteista löytyi nyt erittäin vähän merkityksellisiä muutoksia.
Niimpä kommentointi jää vähiin.
Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19539772/viljan-hinnat-nousussa
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/wasde1026.pdf
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/grain.pdf
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/production.pdf
öljykasvit
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/oilseeds.pdf
"Wasde" raportin esipuheessa muistutettiin että Usan viimeksi saatu
vehnäsato on pienin sitten vuoden 1970.
Pieni lisäys aiempaan satoarvioon, sai vastineeksi suuremman Usan
käytön, jota perusteltiin alkukauden oletettua suuremmalla poistumalla.
Vientiarviota viilattiin 0,68 milj. tonnia pienemmäksi.
Miinukset kohdistuivat HRW ja kevätvehnään.
HRW vehnän miinuksen syyksi tiedettiin kilpailukyvyttömät hinnat.
Niinhän ne ovat, mutta syytä moiseen ujosteltiin kertoa.
Loppuvarastoa kasvatettiin, mutta tunnustettiin että se jää 20 %
alle vuodentakaisen.
"Grain" raportin aloitusivulta alkaen ihmeteltiin ohran suurta
kysyntää, ja arvioitiin alkaneen kauuden vientiä pienemmäksi.
Sivulla 2. on pylväskuvaajat vientimaiden 5 vuoden saavutukset.
Meneillään olevan kauden pylväät ovat enimmäkseen pienempiä, eli vain
Ukrainan vienin povataan elpyvän
----
soija marras 12,92 tammi 13,09
maissi joulu 4,80 maalis 4,94
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,70---7,19---6,95
maalis 6,84--7,32---7,13
touko 6,92---7,36---7,25
heinä 6,95---7,36---7,34
Pariisi vehnä
joulu 242 maalis 243,25 touko 243 syys 234
maissi
marras 273.25 maalis 265,25 kesä 261,50 elo 261
rapsi
marras 502 helmi 555,75 touko 559,25 elo 536
Niimpä kommentointi jää vähiin.
Linkki aiempaan katsausletkaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19539772/viljan-hinnat-nousussa
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/wasde1026.pdf
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/grain.pdf
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/production.pdf
öljykasvit
https://www.fas.usda.gov/sites/default/files/2026-10/oilseeds.pdf
"Wasde" raportin esipuheessa muistutettiin että Usan viimeksi saatu
vehnäsato on pienin sitten vuoden 1970.
Pieni lisäys aiempaan satoarvioon, sai vastineeksi suuremman Usan
käytön, jota perusteltiin alkukauden oletettua suuremmalla poistumalla.
Vientiarviota viilattiin 0,68 milj. tonnia pienemmäksi.
Miinukset kohdistuivat HRW ja kevätvehnään.
HRW vehnän miinuksen syyksi tiedettiin kilpailukyvyttömät hinnat.
Niinhän ne ovat, mutta syytä moiseen ujosteltiin kertoa.
Loppuvarastoa kasvatettiin, mutta tunnustettiin että se jää 20 %
alle vuodentakaisen.
"Grain" raportin aloitusivulta alkaen ihmeteltiin ohran suurta
kysyntää, ja arvioitiin alkaneen kauuden vientiä pienemmäksi.
Sivulla 2. on pylväskuvaajat vientimaiden 5 vuoden saavutukset.
Meneillään olevan kauden pylväät ovat enimmäkseen pienempiä, eli vain
Ukrainan vienin povataan elpyvän
----
soija marras 12,92 tammi 13,09
maissi joulu 4,80 maalis 4,94
vehnäfutuurit
----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,70---7,19---6,95
maalis 6,84--7,32---7,13
touko 6,92---7,36---7,25
heinä 6,95---7,36---7,34
Pariisi vehnä
joulu 242 maalis 243,25 touko 243 syys 234
maissi
marras 273.25 maalis 265,25 kesä 261,50 elo 261
rapsi
marras 502 helmi 555,75 touko 559,25 elo 536
Vastaukset 10
Vanhimmat
Linkistä löytyy taulukko OECD maiden dieselin käytöstä , - määrä
on ilmaistu "per capita" pohjalla, eli paljonko käytetään nuppia kohti.
Australia on ykkösenä 1,1 tonnin käytöllä, - Suomi on kuudentena
jättäen Usankin niukasti alemmaksi.
Tämä OECD pulju on eräs ompeluseuroista, eli "Taloudellisen yhteistyön
ja kehityksen järjestö", josta puuttuu muun muassa Argentiina, Brasilia
Venäjä Intia ja Kiina.
Suuria dieselin käyttäjiä nämäkin.
Muutenkin taulukko on enempi viihdettä, ennenkuin selitetään miksi
esimerkiksi Norja on kakkosena, vähäinen väestö, suuri kauppalaivasto,
ja pitkät kuljetukset ovat yhdistelmä jolla pienikin dieselin käyttö
nostaa Norjankin näennäisesti rohmujen joukoon.
https://www.visualcapitalist.com/ranked-countries-that-use-the-most-diesel-per-capita/
Viimeisin Trump vaikerrus liittyi dieselin käyttöön, eli Trump sai
Putinin huijatuksi toimittamaan dieseliä Usaan ja ilmeisesti
muuallekin, - no Usassa ei ole dieselistä pulaa, vaan se on sitä
vienyt moneen suuntaan, - esimerkiksi Brasiliaan.
Tuleeko Venäjä toimittamaan mitään onkin toinen asia, - mitä nutipäinen
tiedonpimitys ei halua epäillä.
Muistetaan tässä että Ukraina on pistänyt tuleen tai muuten hajalle
noin 50 % Venäjän jalostamoista, - jotka siis dieseliä tuottavat.
Venäjällä huoltamoille tankkaamaan pyrkivät autojonot ovat monesti
kilometrien mittaisia, eikä ole varmuutta että asiakas mitään saisi.
Dieselin hinnat ovat nousseet taloutta lamaanuttavalle tasolle,
- pahimpana maatalouden osalta jossa sen tuotteiden hinnat ovat
laskeneet alle tuotannon kustannusten.
Syyskylvöt ovat edistyneet tavattoman hitaasti, ja paljon jää
kylvämättä.
Sodankäynti Ukrainaa vastaan ei tuota kuin vainajia, mutta sen
vaatimat kuljetukset hoidetaan etuoikeutetun dieselin saannin
avulla.
Miten tässä tilanteessa tulee mieleen syyttää Trumppia Venäjän
hyväksi pelaamisesta ?
Kyllä nyt pääsi käymään niin että Putinia huijattiin, ja Ukraina
hyötyy eniten, - Putini tietenkin näkee että päinvastoin.
Monenlaista muutakin viritystä on menossa Putinin sotakampanjan
lamaannuttamiseksi, - saa nyt nähdä loppuuko Venäjältä alistuva
tykinruoka, tai löytyykö joku muu ratkaisu Venäjän tuhon esteeksi.
No tämä saarna oli yleisön pyynnöstä tehty, - mutta tuskin kelpaa
kun tuo Trumpin ihailu jäi vaisuksi.
---
Pariisi vehnä
joulu 243,25 maalis 244,50 touko 244 syys 235
maissi
marras 277 maalis 257,50 kesä 263,50 elo 262,75
rapsi
marras 517 helmi 552,25 touko 556,50 elo 533,50
Länsi-Australian eräässä osassa oli loka 12. selvää pakkasta ilman
lämpötilastakin mitattuna, eli eräällä Muradup hujakalla miinus
2,1 astetta, ja koska kahden metrin korkeudelta mitattu kastepiste
oli miinus 3,4 asteessa, - oli kasvustossa lämpötila jotain miinus
4,5 - 6 astetta.
Täysin tyyni sää aiheutti kerrostumista, joten notkopaikoilla
pakkasta oli enemmän.
Varsinainen pakkanen osui pienelle alueelle, joten mitään suurta
miinusta viljasatoon ei tullut.
---
USDA miinusti EU:n vehnäsatoa 0,8 milj. t. ja asetti sen 133 milj.
tonniin, jossa mukana durum vehnä.
Vuosi sitten sato oli 12 milj. t. suurempi.
EU:n kulutus arvioitiin 115,75 milj. tonniin, joten 17,2 milj. t.
riittäisi vientiin ilman että loppuvaraston määrä putoaisi.
Vientiä povataan kuitenkin 31 milj. tonniin, joten loppuvarasto
putoaisi 11,7 milj. tonniin.
Määrä on kovin pieni, - alle 10 milj. tonniin yritellyt määrä
on johtanut hintojen nousuun, tuontiin ja muuhun rähinään.
USDA tarjoaa lääkkeeksi 6,5 milj. tonnin tuontia.
EU:n vehnän kulutuksen osalta lisättiin rehukäyttöä 1 milj. t.
Rehuksi käytettäisiin 51 milj. tonnia, josta osa tuontivehnää.
EU:n rehuviljojen sato asetettiin 128 milj, tonniin, jossa miinusta
vuodentakaiseen 15,6 milj. tonnia.
EU:n rehuviljojen kulutus asetettiin 145,7 milj. tonniin, josta
varsinainen rehukäyttö kuluttaisi 106,6 milj. tonnia, - eli
noin 40 milj. t. kuluisi teollisuudessa, - kuten tärkkelyksen, ja
etanolin tuotantoon.
Koska kulutus on 19,7 milj. t. suurempi satomäärää, on tuotava
noin 24 milj. tonnia rehuviljoja, - lähinnä maissia.
Rehuviljojen loppuvarasto putoaisi 13,93 milj. tonniin, - vastaava
määrä nähtiin pari vuotta sitten.
Tähän ja viime kauteen on eroa rehukäytössä jota miinustettiin
1-3 milj. tonnia edellisistä kausista.
---
Yllä oleva on siis USDA:n pasianssin mukainen ja siihen voi
vielä tulla suuret muutokset.
Hintamuutokset ovat jo ainakin osittain toteutuneet, esimerkiksi
ranskalaisen maissin futuurihinnat seurailevat lähinnä maissin
tuontihintoja, - vehnän osalta rehuvehnän saatavuus ei vielä ole
vielä vaikutukseltaan suuri.
---
Pariisi vehnä
joulu 245,75 maalis 246,75 touko 246,50 syys 236
maissi
marras 289 maalis 269,75 kesä 265,50 elo 264
rapsi
marras 518,75 helmi 559,25 touko 563,50 elo 539,25
Iltasanomat kunnostautuu analyyttisella artikkelilla Trumpin
diesel aloitteen vaikutuksista.
Tosiasiat pilaavat jälleeen Trump vaivaisten terapeuttisen "läpän".
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012338069.html
---
Kanadan sadonkorjuu on edennyt noin 80 % tasolle.
Saskatchewanissa kevätvehnän korjuu oli viime vikon lopulla 88 %
tasolla.
Canadien Grain Commission vetämässä luokittelussa ykkösluokan
myllyvehnää oli näytteissä 38,4 % ja kakkosta saman verran.
Kaikkiaan vientiin kelpaavaa myllyvehnää oli löytynyt 77 %
Näytteistä puuttuu noin 20 - 30 % osuus sadosta, eli vielä
pelloilla oleva, ja se osa joka ei vielä ehtinyt luokitteluun.
Sen laatu on jo muuta kuin myllyvehnää, ja se riittää painamaan
myllyvehnän osuuden sadosta noin 60-70 % tasolle.
Luokittelut eivät käytännössä toimi, vaan yleinen havainto
vientitilastosta on että satamaan saapunut ykkösluokka laivataan
kakkosena, ja kakkonen lipsahtaa monesti "other" luokkaan.
Miten tämä näkyy tilastoista ?
Kanadassa kirjataan erikseen satamiin saapunut vehnä, eli mitä
laatua on tuotu ja kuinka paljon.
Laivausten tiedoissa ilmoitetaan mitä laatua on viety ja kuinka
paljon.
Näitä kahta erillistä tilastoa vertaamalla, ja ottamalla lukuun
kolmantena tietona oleva satamien varastomäärä, - asia selviää
riittävän tarkasti.
Hupaisin tapaus on "other" laatu, sitä ei tilaston mukaan saavu
satamiin kuin nimeksi, mutta kylläkin laivataan merkittäviä määriä.
Kanadan vientitilasto on edennyt viikolle 9. jolloin sekä vienti,
että satamiin saapunut vehnämäärä ylittää noin 1 milj. tonnilla
vuodentakaisen tason.
Myös Kanadan oma tilastoitu kulutus on merkittävästi kohonnut.
Lieneekö jo ymmärretty että jäädään mopen osalle jos ei isketä
kiinni myllyvehnään, - kun sitä vielä saa.
---
Pariisi vehnä
joulu 248,25 maalis 248 touko 246,50 syys 236
maissi
marras 303 maalis 280,75 kesä 277 elo 275,50
rapsi
marras 522 helmi 559,25 touko 563 elo 539,50
Oisko politiikkojen ruettava itse ostamaan ruokansa ja bensansa jos vaikka totuus valkenisi
Venäjän tuottajien varastoissa oli loka 1. tasolla 29,9 milj. t.
vehnää, mikä on sama määrä kuin vuosi sitten.
Vehnäsatoa arvioidaan nyt 88 milj. tonniin, joten tuottajilla
on varastoissaan noin 34 % osuus vehnäsadosta.
---
Linkin artikkelissa käsitellään EU:n maidontuotantoa, ja rehupulan
vaikutusta tuotantoon.
Vaatimaton 2 % tuotannon lasku on povaus loppuvuodeksi.
Tämä povaus tulee Rabobankin taholta ja perusteluina on rehujen
niukkka sato tiloilla ja rehuviljojen korkeat hinnat.
EU:n keskimääräiset maidon hinnat ovat nouseet vain vähän, 0,84 %
elokuulta lähtien, ja ne ovat keskimäärin 43,1 senttiä kiloa kohti.
Hinnat ovat silti 19,24 % alle vuosi sitten vallinneista.
Tilanne on kestämätön koska rehukustannus on noussut kuukaudessa
9,2 % ja rehujen hinnat ovat 283 euroa tonni keskimäärin.
Huonommaksi menee jatkossa koska rehuviljojen futuurihinnat ovat
jo 350 euron tasolla.
https://ukragroconsult.com/en/news/eu-milk-production-may-decline-by-2-amid-feed-shortages-and-rising-costs/
Pariisi vehnä
joulu 246,25 maalis 247 touko 245,75 syys 235,50
maissi
marras 301,25 maalis 275,75 kesä 272,25 elo 271
rapsi
marras 499,75 helmi 554,75 touko 559,25 elo 536,50
Loka 8. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 319 900 t. vehnää ja
laivattiin 323 600 t.
Kauden myynti kasvoi 10,42 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,28 milj.t.
Myynti alittaa 5,03 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,122 milj. t. ja laivattiin 1,362 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 20.66 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,9 milj.t.
Myynti alittaa 10,07 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 574 900 t. ja laivattiin 1,154 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 23,78 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,2 milj.t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 10,5 milj. tonnilla.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnää myytiin 66 700 t. , - sen myyntiä oli
karttunut 2,24 milj. t. josta laivaamatta 0,59 milj. t.
Vuosi sitten oli myyty 3,79 milj. tonnia enemmän.
---
Australiassa on aloiteltu sadonkorjuuta, Queenslandissa se on jo
lähellä päättymistä.
Kova paikallinen kysyntä on nostanut vehnän käteishinnat 400
aussitaalaan, mikä vastaa 276 US dollaria tonnilta.
Hintaa kannattelee myös dieselin kova hinta, - mikä estää hankintoja
muualta Australiasta.
Länsi-Australiassa on korjattu siksi paljon että satotasoa
kehutaan hyväksi, mutta laadussa on suurta vaihtelua.
Viimeisin GIWA:n satoarvio asettaa vehnäsadon 10,885 milj, tonniin.
Ohraa saataisiin 6,8 milj. t. ja rypsiä 4,6 milj. t.
https://www.graincentral.com/news/mild-finish-lifts-wa-forecast-to-23-93mt-despite-canola-cut-giwa/
Usassa vehnäfutuurit on saatu laskemaan vehnäpulasta huolimatta.
Chicago joulu 6,59--- Kansas 7,03 ---Minneapolis 6,76
Pariisi vehnä
joulu 243,75 maalis 243,75 touko 242,75 syys 232,25
maissi
marras 292,50 maalis 271,25 kesä 268 elo 267
rapsi
marras 501,75 helmi 552 touko 556,25 elo 535
Loka 11. päättyneellä viikolla vietiin Kanadasta 618 800 t. tavallista
vehnää ja 94 500 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 5,083 milj. tonniin tavallista, ja durumin
osalta 0,94 milj. tonniin.
Tavallisen vehnän viennistä kevätvehnän luokkien 1 ja 2 osuus oli
4,19 milj. tonnia, komosluokkaa ei oltu viety lainkaan, mutta
laatuvajausta potevaa "other" vehnää 0,32 milj. tonnia.
Tavallisen vehnän vienti ylittää 0,8 milj. tonnilla vuodentakaisen,
ja durumin osalta ylitystä oli 0,38 milj. t.
Kanadan tilastoinnin kattama tavallisen vehnän kulutus karttui
1,35 milj. tonniin, - vastaan 0,9 vuosi sitten.
Durumin kulutusta oli kertynyt 0,21 milj. t., - vastaan 0,128 milj. t.
Näiden perusteellä Kanadan tavallisen vehnän poistumaa oli 6,43
milj. tonnia, ja durumin poistumaa 1,16 milj. tonnia.
Kaikkiaan vehnää oli poistunut 7,59 milj. tonnia, -plus tuntematon
määrä farmeilla tapahtuvaa kulutusta.
Vuosi sitten poistuma oli 5,87 milj. t. - joten nyt oli kulunut
1,72 milj. tonnia enemmän.
Kova kysyntä kannattelee vientiä, mutta myllyvehnän loppuminen tulee
ennen pitkää rajoitukseksi.
Nykyinen poistuma jatkuessaan hävittäisi noin 7 milj. t. enemmän
kuin vuosi sitten, joten tämäkin mahdottomuus on rajoituksena.
---
Mitäpä USDA:n pasianssi kertoo Kanadasta ?
Vehnäsato durum mukaanlukien 36,5 milj. tonnia, - vastaan 40,56
eli 4 milj. t. pienempi sato.
Vienniksi povataan 30,5 milj. tonnia, - vastaan 29,9 milj. t. - eli
pienemmästä, - sekä paljon huonompilaatuiseta sadosta vietäisiin
samantasoisesti.
Omaa kulutusta on tuntemattomasta syystä viilattu 0,43 milj. t
pienemmäsi ja loppuvarastoakin miinustettiin 1,9 milj. t.
Maailman kirjat ovat tällä kertaa siksi lahjakkaasti sekaisin,
- että kannattaa enempi seurata katseella miten huonosti käy
apinansuvulle.
---
soija marras 12,53 tammi 12,68
maissi joulu 4,66 maalis 4,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,56----6,99---6,70
maalis 6,70---7,11---6,87
touko 6,77----7,16---6,99
heinä 6,78----7,17---7,09
Pariisi vehnä
joulu 243,50 maalis 243,75 touko 242,50 syys 232
maissi
marras 292,75 maalis 270 kesä 265,75 elo 264,75
rapsi
marras 493,25 helmi 546,50 touko 551,50 elo 531,50
Loka 10. päättyneellä viikolla 16. vietiin EU:sta 334 981 t.
tavallista vehnää, mikä nostaa kauden laivaukset 8,47 milj.
tonniin, - määrä on samaa luokkaa kahden edellisen kauden
kanssa.
Tavallista vehnää on tuotu 1,6 milj. tonnia, - vastaan 2,02
vuosi sitten ja 3,2 milj. t. sitä aiemmin.
Tuontia painaa Ukrainan heikko kyky laivata sodan oloissa.
Ukrainasta on tuotu vain 200 158 tonnia.
Rehuviljojen osalta ohran vienti on romahtanut 41 % määrään
2,22 milj. tonnia. - ohraa on saatu tuotua vain 217 983 tonnia.
Rehuviljojen tuonti on pompsahtanut 35 % määrään 6,88 milj. t.
Eroa vuodentakaiseen on noin 2 milj. tonnia.
Maissin tuonti on pompsahtanut 40 % määrään 6,64 milj. t.
Poikkeuksellisesti Usa on tuontimaiden kärjessä 2,94 milj. tonnin
määrällä, - toisena Brasilia 1,81 milj. t. ja seuraavana
Ukraina 1,62 milj. t.
Pariisi vehnä
joulu 241,50 maalis 241 touko 239,75 syys 229,50
maissi
marras 294,75 maalis 271,75 kesä 268 elo 267,50
Rapsi
marras 494 helmi 545 touko 549 elo 529
Usan pörssikurssit ovat laskeneet merkittävästi, - syyksi löytyy
toive siitä että rauha alkaa raivota mustanmeren hujakalla.
Muuta syytä on vaikea keksiä edes USDAn viimeisimmän raportin
perusteella, , siitä löytyy enimmäkseen ranttalin tarpeita.
SovEcon:in Andrey Sizov taas muistuttaa että viimeisimmän 10 päivän
aikana on hyökkäilty ainakin kahdeksan aluksen kimppuun jopa
Romanian ja Bulgarian suunnalla, joiden rannikon läheisyydessä
on yritetty laivata Ukrainan viljoja.
Eräs hyökkäys tehtiin jopa Natomaan aluevesillä, - mikä oli
ensimmäinen laatuaan.
SovEcon ennustaa Venäjän lokakuun laivaukset vehnän osalta
2,8 milj. tonniin, ja perustelee asiaa Suomenlahden kautta
tapahtuvilla laivauksilla joita oli syyskuussa 1,6 milj. tonnia.
Aiempi arvio lokakuulle oli 2,6 milj. tonnia.
Heinäkuun alusta alkaneen kauden vienti jäisi silti hieman alle
puolikkaan, - eli noin 48 % vuodentakaisesta olisi alkukauden vienti.
Venäjän osalta markkinoilla on vuodentakaiseen verraten 9 milj.t.
vajaus.
Ukrainan vehnän vienti on sekin romahtanut, - noin 42 % miinusta.
Vuosi sitten oli viety 6,2 milj. t. , - nyt jäädään 3,6 milj.
tonniin, eli miinusta 2,6 milj. tonnia.
Venäjän ja Ukrainan sodan vuoksi markkinoilta puuttuu jo 11,6 milj.
tonnia vehnää.
Trumpin yritys neuvottelujen aikaansaamiseksi näyttää toteutuvan,
mutta näitä on nähty jo aiemminkin.
Venäjä sanelee mutta Ukraina ei anna periksi, eikä Venäjän asenteen
vuoksi olisi saatavissa muuta kuin Ukrainan valtion tuho - joskin
viiveellä.
Ukrainalla on droonien avulla käydyn sodankäynnin ansiosta kykyä
jonkinlaiseen revanssiin, - Venäjä saa nyt maistaa omaa lääkettään
kun pitkän kantaman droonit tuhoavat energiantuotantoa ja
muuta infraa.
Ns."ryssän helvetti" on täysin mahdollinen laajalti venäjänmaalla.
Ukrainalla on jo tottumusta sodan oloista, ja tietty uho on
kasvanut onnistuneiden sotatoimien myötä.
Nytko sitten annettaisiin paljonkin periksi ?
Ainakin toistaiseksi ei näytä todennäköiseltä.
---
soija marras 12,46 tammi 12,59
maissi joulu 4,64 maalis 4,78
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 6,28----6,75---6,51
maalis 6,43---6,85---6,70
touko 6,50----6,91---6,83
heinä 6,55----6,95---6,95
Pariisi vehnä
joulu 232,75 maalis 232,50 touko 232 syys 223
maissi
marras 291,25 maalis 268,50 kesä 265 elo 264,50
rapsi
marras 485,75 helmi 540,25 touko 543,75 elo 523,50
Loka 15. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 239 600 t. vehnää
ja laivattiin 240 300 t.
Kauden myynti kasvoi 10,66 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,28 milj.t.
Myynti alittaa 5,13 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Laivattu määrä alittaa 3,6 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Maissia myytiin 1,527 milj. t. ja laivattiin 780 300 t.
Kauden myynti kasvoi 22,19 milj. tonniin, - laivaamatta 12,64 milj.t.
Myynti alittaa 11,36 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Soijaa myytiin 2,841 milj. t. jaa laivattiin 2,016 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 26,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,27 milj.t.
Myynti ylittää 11,8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Usan vaisuksi päätyneen vehnän viennin syyksi on löydetty vanhasta
pörssin värssykirjasta kilpailukyvyttömät hinnat, ja tällä
perustellaan futuurihintojen laskua.
Naapurimaa Kanadasta häipyy vehnät maailmanlopun vauhtia, ja samoilla
"kilpailukyvyttömillä" hinnoilla.
Merkillistä on että monet varsin hyvin kartalla olleet tiedottajat
ovat nielleen saman humpuukin.
Varastoraportin luvuista ja vehnän kasvukauden historiasta selviää
oikea syy vaisuun vientiin.
Erityisen heikko sato oli vielä heikompi myllyvehnän laatuisen
vehnän osalta.
Usasta ei voida laivata entisiä määriä, ja vientiä monopolin
omaisesti hallitsevat viljajätit ovat jarruttaneet tästä syystä
vehnän myyntejä.
Jos ne myisivät mitä maailmalta kysellään, - olisi seurauksena
vehnän loppuminen Usan myllyiltä, sekä tuottajahintojen nousu.
Viljajätit joutuvat maksamaan seuraavasta sadosta hintaa jolla
niiden voitot jäävät saamatta.
Vanhasta sadosta niiden ei tarvitse huolta kantaa, - se on puljattu
pääosin viljajättien omistukseen.
Tämä seikka näkyy selvimmin varastoraportista, jossa eritellään
kaupalliset ja farmeilla olevat varastot.
Onnistuuko viljajättien peli hintojen hillinnässä seuraavaan
satoon saakka ?
Hyvin heikosti,- varsinkin kun Kanadan sato päätyi lian suurelta
osin rehuksi.
Sieltä oli aikomus tuoda puuttuva osuus, - USDA:n mukaan noin
4 milj. tonnia.
---
Pariisi vehnä
joulu 234,2 maalis 234,50 touko 234,25 syys 222,75
maissi
marras 285 maalis 265,25 kesä 262,75 elo 262,25
rapsi
marras 497,75 helmi 547,25 touko 550 elo 528,25