Sillä määrällä sähköä mitä ilmalämpöpumppu kokonaisuudessaan kuluttaa lämmittää huoneet sähköllä jopa edullisemmin.
Sisälle jos katonrajaan asennetaan sähkölämmitin termostaatteineen joka puhaltaa yhtä heikosti yhtä haaleaa ilmaa huoneeseen on energiatehokkaampi systeemi kuin ulkona kylmässä ilmassa lämpöä tekevä ilmalämpöpumppu.
Sisälle jos katonrajaan asennetaan sähkölämmitin termostaatteineen joka puhaltaa yhtä heikosti yhtä haaleaa ilmaa huoneeseen on energiatehokkaampi systeemi kuin ulkona kylmässä ilmassa lämpöä tekevä ilmalämpöpumppu.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Varsinkin omakotitaloissa suurempi sähkönsäästö tulisi talvella kun jääkaappi sekä pakastimet asennetaan ulkoseinän viereen ja seinästä porataan läpi reikä ulos josta virtaa jääkaappiin sekä pakastimeen pakkasilmaa mutta tällainen järjestelmä tarvitsisi tekniikan joka säätelee venttiilillä ulkoa tulevan ilman määrää. Esim jääkaapissa kun ilma jäähtyy esim +5 asteeseen niin venttiili sulkeutuu ja ulkoa ei virtaa kylmää ilmaa enää jääkaappiin, lämpötila kun kaapissa taas moiseen esim asteen tai pari niin venttiili aukeaa ja kaappi alkaa taas jäähtyä.
Nykytekniikalla tällainen järjestelmä saadaan toimimaan hyvinkin tarkasti.
Sitten kun ulkoilman lämpötila nousee liian korkealle astuu mukaan peliin sähköllä toimiva kaapin jäähdytys.
Jääkaapit ja pakastimet myös tuottavat lämpöä, (ottaa lämmän jääkaapin sisältä ja siirtää ulkopuolelle) joten säästö on aika pientä.
Siis täh! Jos ulkoa siirretään kylmää jääkaappiin termostaatilla ohjatun venttiilin kautta niin sähköähän ei siinä vaiheessa tarvita muuta kuin venttiilin ohjaukseen ja silloinkin vain kun venttiili pitää sulkeutua tai avautua eli jos ulkona jääkaappi kylmyys tai kylmempää vaikka kuukauden niin kuukauteen ei tarvitse jääkaapin pyöriä sähköllä. Kyllä minusta säästö on silloin iso.
Tiedätkö paljonko jääkaappi kuluttaa sähköä (miinus sen tuottama lämpö) vuodessa , ei taida olla montaa kymppiä.
On VTT tutkinut että lämpöpumpun ottoteho on jopa useita kymmeniä prosentteja (riippuu ulkolämpötilasta) pienempi kuin antoteho. Testit näkyy netissä.
Mutta onko tutkinut ja vertaillut ulppiä sisällä olevaan sähköllä toimivaan yksikköön joka puhaltaa lehmän henkäyksen tavalla lämpöä.
Ei ole tutkinut koska ei tällaista sähköllä toimivaa sisäyksikköä ole vielä tehtykään
Sellaisia ilpin sisäyksikön näköisiä sähköpuhaltila on mutta nehän puhaltaa niin että tukka hulmuaa ja se kuluttaa sähköä ja liian kuumaakin puhaltaa eli sellainen ei ole hyvä. Pitäisi kehittää ja rakentaa tällainen sisäyksikön.
No rakennappa itse ja rupea myymään niitä jos ne on niin hyviä. En kyllä sijoita siihen yritykseen.
Sehän on tavallinen sähkölämmitin joka ottaa saman verran sähköä kuin luovuttaa lämpöä. elikkä mitään "säästöä" ei synny.
Niin mutta usko pois että energiaa ei voi energialla tehdä enempää. Se on fysiikan lakien vastaista.
Näinkö epäilet ettei tämmöisiä ois tutkittu ja mietitty? Jos se olisi toimiva ja ylivertainen niin joka mökissä se olisi varmasti.
Ei ole tutkittu koska ko. lämmittimiä ei ole tehtykään.
Voi kuule. On tehty.
No laitapas tänne mitä on vertailtu. Kunnon sisäilman lämmitykseen tarkoitettua sähköpuhalinta ei ole vielä tehtykään. Kylä niitä on sellaisia jotka puhaltaa niin että tukka hulmuaa ja puhaltimen vastukset käy kuumina mutta ei ole sellaista joissa vastukset ovat yhhä lämpimiä kuin lehmän kieli ja puhallus sellainen yhtä heikko kuin ilpissä. Silloin sähkölämitin puhaltaisi yhtä lauhaa, lämmintä ilmaa kuin ilppi mutta kompressorin pyörittäminen jäisi pois kuten ilpissä pitää tehdä.
Mitä sinä nyt sekoilet? Eihän tuossa olen minkäänlaista järkeä taas mistä jankutat.
Keskustelijan idea perustuu fysiikan lakien ja ilmalämpöpumpun (ILP) toimintaperiaatteen väärinymmärrykseen.
Lyhyesti sanottuna: hänen toivomaansa laitetta ei kannata valmistaa, koska se ei säästäisi sähköä eikä lämmittäisi taloa tehokkaasti.
Tässä on purettuna auki, miksi tämä idea ei toimi käytännössä ja miksi se on ristiriitainen:
1. Ilmalämpöpumppu ja sähköpuhallin toimivat täysin eri tavoin
• Sähköpuhallin (suora sähkölämmitys): Muuttaa kaiken kuluttamansa sähkön lämmöksi (hyötysuhde 1:1). Jos laite ottaa verkosta 1000 wattia sähköä, se tuottaa tasan 1000 wattia lämpöä. Jos puhallusta heikennetään ja vastusten lämpötila lasketaan "lehmän kielen" tasolle, laite tuottaa vain murto-osan tuosta lämmöstä (esim. 200 wattia). Sillä ei talo lämpiä.
• Ilmalämpöpumppu (ILP): Ei luo lämpöä sähkövastuksilla, vaan siirtää sitä ulkoilmasta sisälle kompressorin ja kylmäaineen avulla. Tämän vuoksi se voi tuottaa 1000 watin sähkönkulutuksella jopa 4000–5000 wattia lämpöä. Se puhaltaa haaleaa/lämmintä ilmaa suurella hyötysuhteella, koska lämpö otetaan ulkoa ilmaiseksi.
2. Miksi idea "kompressorin pois jättämisestä" ei toimi?
Keskustelija luulee, että ilmalämpöpumpun salaisuus on vain sen puhallustyylissä ja haaleassa ilmassa, ja että kompressori on pelkkä ylimääräinen, virtaa kuluttava rasite.
Todellisuudessa kompressori on koko laitteen sydän. Jos ilmalämpöpumpusta otetaan kompressori pois, laite lakkaa olemasta lämpöpumppu. Siitä tulee pelkkä tavallinen sähkövastus ja tuuletin.
3. Mitä tapahtuisi, jos tällainen laite rakennettaisiin?
Jos tehtäisiin sähkölämmitin, joka puhaltaa erittäin heikosti ja jonka vastukset ovat vain haaleat, sen lämmitysteho olisi surkea. Se ei riittäisi pitämään huonetta lämpimänä talvella, koska se ei kykenisi siirtämään tarpeeksi lämpöenergiaa huoneilmaan.
Yhteenveto
Keskustelun aloittaja toivoo sähkölämmitintä, joka toimisi yhtä energiatehokkaasti ja pehmeästi kuin ilmalämpöpumppu, mutta ilman sitä tekniikkaa (kompressoria), joka tekee ilmalämpöpumpusta tehokkaan. Tämä on fysiikan lakien valossa mahdotonta. Haaleaa ilmaa puhaltavia sähkölämmittimiä on kyllä olemassa (esim. pienitehoiset pakkasvahdit tai säädettävät konvektorit), mutta ne eivät korvaa ilmalämpöpumppua, koska ne kuluttavat saman verran sähköä kuin tuottavat lämpöä.
Jäikö jokin kohta tässä termodynamiikan logiikassa mietityttämään, vai haluatko esimerkiksi vertailua siitä, miten paljon sähkölämmitin ja ilmalämpöpumppu kuluttavat sähköä suhteessa toisiinsa?
Eka ilmalämpöpumppu kauan sitten,oli sähkölasku melkoinen .Kyllä se kuluttaa sähköä..Hybridi lämmitys on paras.Käytä kaikkia,mitä voi .
Kylä kai se ilppi kuluttaa sähköä koska sähköllä pyöritetään kompressoria ja myös puhallinta joka puhaltaa sisälle lämpimän ilman, jo pelkästään kompressoriin ja puhaltimeen kuluvalla sähköllä voisi lämmittää jonkin verran.
Miksi ei ilmalämpöpumppua asenneta koskaa ns. sisätilaan, eli kylmillään olevaan tilaan. Onhan se paljon lämpimämpi paikka kuin suoraan ulkoilmassa. Esim. ullakot ja maakellarit jne.
Tuota olen minäkin ihmetellyt, aina asennetaan varjon puolelle eli kylmimpään paikkaan. Liekö syynä kesähelteellä tarvittava viilennys.
Koska se imee lämmön tilasta ja sen tilan lämpötila on kohta kylmempi kuin ulkona. Ulkona se ei vaikuta "maapallon" lämpötilaan.
Et miettisi noin hankalia, kun et osaa edes selittää mitä tarkoitat.
Minä en usko VVT:n tutkimuksia että ilmalämpöpumpun tuotto on parempi kuin kulutus, se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Fysiikan lait tulevat vastaan.
Minä uskon ,on helppo tutkia, Eihän siinä energiaa synny tyhjästä vaan ulkoilmasta otetaan lämpö joka siirretään sisälle. Tosin on hieman vaikea ymmärtää että miten -20 pakkasesta voitas ottaa lämpöä mutta kyllä se vaan niin tapahtuu.
😂😂😂😂 nyt on seppä
Miksi ei ilppiä sitten asenneta lämpimään sisätilaan?
Vähän sama kuin jääkaapin asentaisi saunaan jossa +60 astetta ja sanoisi että "ihme kyllä, kyllä se vaan jäädyttää".
Elikkä on samanlainen kuin jääkaapin toiminta.
Eräs henkilö oli ottanut 70 neliöiseen hirsitorppaan ilpin, asentaja oli säätänyt pumpun ja sanonut ettei tarvitse edes täysillä pumpun käydä kun niin pieni mökki.
Sähkölasku oli pompannut kuukaudessa kuuteensataan euroon!
Asukas oli vetäissyt töpselin irti ja laittanut kolme isohkoa öljytäytteistä patteria ja sähkölasku oli pudonnut pariin sataan euroon.
😂😂😂👍 kylläpä kyllä
Tämäkin tarina kuulostaa hurjalta, mutta se on lähes varmasti urbaani legenda tai siinä on jätetty kertomatta jokin kriittinen muuttuja.
Fysiikan ja sähkötekniikan lakien mukaan on mahdotonta, että tavalliset sähköpatterit kuluttaisivat kolme kertaa vähemmän sähköä kuin ilmalämpöpumppu samassa talossa ja samoissa olosuhteissa. Ilmalämpöpumppu on aina hyötysuhteeltaan vähintään yhtä hyvä kuin patteri, ja lähes aina 2–5 kertaa tehokkaampi.
Tässä ovat loogisimmat selitykset sille, miksi tarinan sähkölasku käyttäytyi näin – tai miksi tarina ei pidä paikkaansa:
1. Klassinen virhe: Pumppu oli asetettu "Automaatille" (Auto-tila)
Tämä on yleisin syy ilmalämpöpumppujen jättilaskuihin. Jos asukas lämmitti hirsitorppaa samaan aikaan esimerkiksi uunilla tai takalla, ja pumpun tilaksi oli valittu Auto (eikä Heat eli lämmitys), kävi seuraavasti:
1. Asukas lämmitti torppaa puilla tai pattereilla.
2. Ilmalämpöpumppu huomasi, että huoneen lämpötila nousi yli pyydetyn (esim. 22 asteeseen).
3. Auto-tilassa pumppu luuli, että talossa on liian kuuma, ja alkoi viilentää taloa täysillä.
4. Seurauksena oli "sota" lämmitysmuotojen välillä, jolloin pumppu huusi viilennyksellä ja sähköä kului järjettömästi.
2. Ajoitus ja sääolosuhteet (Eri kuukaudet)
Sähkölaskuja verrataan usein huolimattomasti. Jos 600 euron lasku tuli tammikuun paukkupakkasilla (jolloin vanha hirsitalo vetää ja vaatii valtavasti energiaa) ja ilpin sammuttamisen jälkeen 200 euron lasku tulikin leudossa maaliskuussa, kyse ei ollut laitteen hyvyydestä vaan ulkoilmasta.
3. Kyseessä oli poikkeuksellisen viallinen laite tai asennusvirhe
Jos kyseessä ei ole keksitty tarina, laitteessa on täytynyt olla vakava vika. Esimerkiksi:
• Kylmäaineet olivat vuotaneet heti asennuksen jälkeen ulos, jolloin kompressori huusi ylikierroksilla 24/7 pystymättä tuottamaan lämpöä.
• Pumpun pohjavastus (joka pitää ulkoyksikön sulana) oli viallinen ja päällä väärällä teholla.
• Silti edes rikkinäinen pumppu ei yleensä pysty mekaanisesti kuluttamaan 600 euron edestä sähköä 70 neliön talossa yhdessä kuukaudessa, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen kallis pörssisähkön hintapiikki.
4. Torpassa käytettiin talvella samaan aikaan muuta suoraa sähkölämmitystä
Usein unohtuu, että ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa. Jos torpan peräkammareissa oli vanhat sähköpatterit päällä kovemmalla pyynnillä kuin ilppi, ilppi saattoi puhaltaa haaleaa ilmaa patteritermostaattien suuntaan, mikä sai patterit hehkumaan punaisina entistä enemmän.
Yhteenveto: Patteri vs. ILP
Öljytäytteinen sähköpatteri toimii hyötysuhteella 1:1 (1 kWh sähköä = 1 kWh lämpöä). Se ei voi fysiikan lakien puitteissa olla säästeliäämpi kuin ilmalämpöpumppu (joka tekee 1 kWh sähköä = 2–4 kWh lämpöä). Tarinan asukas teki siis hätäisen johtopäätöksen laitteesta, jota oli joko käytetty väärin tai joka oli rikki.
Miten voi joku laite (ilppi) tehdä energiaa enemmän kuin se ottaa.
Se on edelleen mahdotonta.
Jos tuo olisi mahdollista niin maailman energia ongelmat olisi jo ratkaistu.
Mietippä sitä 😂😂👍
Lämpöä karkaa liian paljon harakoille useimmissa taloissa. Pitäisi olle paljon tehokkaammat talteenotot, niin energiaa säästäyisi rutkasti. Jo ihminen itse tuottaa paljon lämpöä. Eläimet lämmittää aivan itse navetat pääsääntöisesti.
Mikään laite ei voi tuottaa itsenäisesti enemmän energiaa kuin mitä se ottaa vastaan. Fysiikan peruslakeihin kuuluva energian säilymislaki (termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö) määrää, että energiaa ei voi syntyä tyhjästä eikä se voi hävitä, vaan se vain muuttaa muotoaan. Tällaista laitetta kutsuttaisiin nimellä ikitasku (perpetuum mobile), ja sellaisen rakentaminen on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.
Minä uskon tähän fysiikan lakiin.
Ilppi ei nyt tyhjästä energiaa tee vaan ulkoilmasta mutta silti en jaksa uskoa että esim -10 asteista ulkoilmasta ilppi tekee lämmintä ilmaa ilman että energiaa kuluisi vähemmän kuin mitä se tuottaa.
Minä sanon että ilpin idea on se että sen sisäyksikön kun sijoitetaan lähes katon rajaan niin sisäyksikön puhalluksellaan kierrättää huoneessa ylhäällä olevaa lämpimämpää ilmaa.
Tämän saman ylä-ilman kierrätyksen voisi tehdä minä tahansa hentoi en puhallus ja siihen jos vielä kytkettäisiin pieni sähkövastus ja näin saataisiin samanlainen lehmän henkäys kuin mitä ilppi tuottaa niin jäisi pois mm. ilpin kompressorin pyörittäminen.
Olet kyllä aika hukassa nyt ajatustesi kanssa. Miten ihmeessä pumppu puhaltaa esim 40 asteista ilmaa pakkasella, jos katonrajassa on 20 asteista? Suosittelen kyllä nyt kääntymään esim jonkun tekoälyn tai ihan Googlen puoleen, siellä kyllä selitetään miten pumppu toimii. Tai miten jääkaappi toimii.
Lämpö ei synny tyhjästä. Se tuodaan ulkoa sisälle. Aivan kuten vaikkapa jääkaapissa viedään lämpö kaapista pois. Lämpöenergian tekoon käytetään sähköenergiaa, ja yllättävän hyvällä hyötysuhteella tänään pumput sitä jo tekee.
Otappas nyt ja mieti uudestaan. Sähkö energia ja lämpö energia. Ja miten se lämpö tehdään.
Onko jääkaappi sähkönkulutuksen suhteen edullinen, no ei todellakaan vaan se on kotitalouden suurimpia sähkönkuluttajia ja ilppihän toimii päinvastoin kuin jääkaappi eli ei voi olla taloudellinen.
Se on energiaa olipa se sähköä tai lämpöä. Energia kun ei häviä vaan se muuttaa muotoaan.
Ilmalämpöpumppu tekee lämmintä siirtämällä ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa sisätiloihin kylmäaineen ja kompressorin avulla. Laitteen toiminta perustuu samaan fysiikan ilmiöön kuin jääkaappi, mutta käänteisesti.
Lämpöenergia kiertää järjestelmässä seuraavien vaiheiden kautta:
1. Ulkoyksikkö kerää lämpöä: Ulkoyksikön läpi virtaa ulkoilmaa. Vaikka ulkona olisi pakkasta, ilmassa on silti lämpöenergiaa. Ulkoyksikön höyrystimessä kiertää hyvin kylmä kylmäaine, joka sitoo itseensä tätä ulkoilman lämpöä ja höyrystyy.
2. Kompressori nostaa lämpötilaa: Höyrystynyt kylmäaine siirtyy putkia pitkin ulkoyksikön kompressoriin. Kompressori puristaa kaasun kasaan, jolloin sen paine nousee ja fysiikan lakien mukaisesti sen lämpötila nousee huomattavasti.
3. Sisäyksikkö puhaltaa lämmön huoneeseen: Kuuma kaasu johdetaan sisäyksikölle. Sisäyksikön lauhduttimessa kaasu luovuttaa lämpönsä ohi virtaavaan huoneilmaan, ja laitteen puhallin levittää tämän lämpimän ilman asuntoon. Lämpönsä luovuttanut kylmäaine tiivistyy takaisin nesteeksi.
4. Kierto alkaa alusta: Kylmäaine palaa paisuntaventtiilin kautta takaisin ulkoyksikköön, jossa sen paine ja lämpötila laskevat jälleen hyvin mataliksi, ja kierto alkaa alusta.
..ja kuluttaa ihan sikana sähköä, enemmän kuin hyvin toteutettu suora sähkölämmitys.
Suurin osa suorasähkölämitylsrstä vielä nykyäänkin väärin toteutettu, sähköpatterit tohottaa tolkuttoman kuumana niin kauan kunnes lämpötila on saavutettu ja oikeastaan tästä vielä ylikin ennen kun termostaatti katkaisee ja suurin osa lämmöstä nousee katon rajaan ja se onkin ongelma. Siksi sähkölämmittimien lisäksi tulisi olla ylhäällä heikko puhallin joka puhaltaa lämpimän ilman alas, silloin sähköpatteteiden ei tarvitsisi olla niin sähkösyöppöjä vaan pienempitehoinenkin riittää.
Meillä on itse rakennettu puhallin olohuoneessa ja olen todennut sen vallan mainioksi.
Esim jos suorasähkölämmirys ja huoneen lämpötila hartioiden tasolla on 22 astetta niin ylhäällä katon rajassa lämpötila voi olla vaikkapa 30 astetta. Mitatkaapa.
Ilppi kun lämmittää niin katon rajassa ei ole noin suuri lämpötila.
..lisäksi ilpin sähkönkulutus nousee kesällä kun huoneistoa viilenetään. Ilppi houkuttaa tekemään näin. Kun ei ole ilppiä niin hellettä on muta lämpö ei luota riko.
Vähän niin kuin hölmöläisten homma kantaa säkillä valoa sisälle. Alkaa kylmästä ulkoilmasta tekemään lämmintä ilmaa.
Jääkaappiin toimii paremmin jos on viileässä, helteessä jääkaappi käy kovilla kierroksilla ja kuluttaasähköä kovasti niin kyllä se päinvastoin ilppi kuluttaa kovasti sähköä kylmässä ilmassa yrittäessään tuottaa lämpöä eli ilppi olisi parempi asentaa sisätiloihin. Ongelma on melu ja jäähdytys. Eli ei hyvä keksintö.
Joku insinööri vaan saanut jääkaapista käänteisen idean ja idea mennyt niin pitkälle että on ollut pakko puskea markkinoille hyvällä markkinoinnilla ilmalämpöpumppu rahan kiilto silmissä.
Kun mennään 30-40 vuotta eteen päin niin ilpille naureskellaan että "olihan sekin keksintö🤣"