Ja kun niin käy,se vaikuttaa kaikkeen,kroppaan ja mieleen,jopa rahatilanteeseen.,.Ei mulla sen kummempaa.Sitä ihmettelen,tietoa ja järkeviä neuvoja löytyy,mutta yhä useampi vaan heikkenee niin henkisesti kuin myös fyysisesti...
Tyhmä ja laiska syö väärin...
Anonyymi-ap
35139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Moni selittelee että terveellinen ruoka on kallista.Tuo on täyttä valetta nimittäin.
Miten "laiska" voi syödä oikein?
Terveellisen ruoan ei tarvitse vaatia tuntien kokkaamista. Laiskan syöjän kannattaa hyödyntää "oikoreittejä":
• Pakastevihannekset: Ne ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja, ja usein yhtä ravintorikkaita kuin tuoreet.
• Säilykkeet: Pavut, linssit ja tonnikala ovat loistavia, heti valmiita proteiininlähteitä.
• Kerralla enemmän: Ruoan tekeminen useammaksi päiväksi kerrallaan säästää vaivaa myöhemmin.
• Valmiit salaattisekoitukset: Kaupan valmiit pestyt salaatit ja kaaliraasteet vähentävät esivalmistelun tarpeen nollaan.
MIKÄ VITUN ITUHIPPI TAS ASIALLA ''
LIHA LISÄÄ AIVOTOMINTAA JA ÄLYKKYYTTÄ EI IHMISET OLE LEHMIÄ..
Lihansyönti ja ravitsemuksellinen siirtymä ihmislajin evoluutiossa: biologisesta katalyytista teolliseen paradoksiin
Tässä esseessä tarkastellaan eläinperäisen ravinnon merkitystä Homo-suvun kognitiivisessa ja fysiologisessa kehityksessä. Keskiössä on hypoteesi lihansyönnistä keskeisenä energialähteenä, joka mahdollisti aivojen kasvun ja ruoansulatuselimistön erikoistumisen. Lopuksi arvioidaan nykyihmisen ravitsemuksellista tilaa suhteessa tähän evolutiiviseen perintöön, peilaten prosessoidun ruoan vaikutuksia lajimme nykytilaan.
Ihmislajin evoluutiohistorian merkittävimmät murroskohdat kytkeytyvät erottamattomasti ravinnonhankinnan strategioihin. Erityisesti siirtyminen kasvissyöntipainotteisesta hominididieetistä kohti energiatiheämpää sekasyöntiä on tunnistettu tekijäksi, joka erotti Homo-suvun muista kädellisistä. Tämä ravitsemuksellinen siirtymä ei ainoastaan muokannut biologiaamme, vaan loi perustan sosiaaliselle kompleksisuudelle.
Kallis kudos ja kognitiivinen harppaus
Paleoantropologiassa vallitseva ”kallis kudos” -hypoteesi (Expensive Tissue Hypothesis) esittää, että ihmisen poikkeuksellisen suurten aivojen kehitys vaati metabolista kompensointia. Koska aivot kuluttavat noin 20–25 % levossa olevan ihmisen energiasta, niiden kasvu oli mahdollista vain, jos jokin muu energiaa vaativa elin pieneneni.
Lihansyönti tarjosi tähän ratkaisun: eläinperäinen proteiini ja rasva ovat huomattavasti energiatiheämpiä ja helpommin sulavia kuin kuitupitoinen kasvismassa. Tämän seurauksena ihmisen paksusuoli lyheni ja ohutsuoli piteni, mikä vapautti resursseja enkefalisaatiolle eli aivojen koon kasvulle. Voidaan todeta, että liha toimi biologisena polttoaineena, joka mahdollisti siirtymisen vaistovaraisesta selviytymisestä kognitiiviseen ongelmanratkaisuun.
Tekniikka ja morfologiset muutokset
Fysikaaliset todisteet lihansyönnin merkityksestä näkyvät fossiiliaineiston morfologisissa muutoksissa. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten eläneillä varhaisilla ihmislajeilla, kuten Homo habiliksella, havaittiin hampaiston pienenemistä ja purulihasten heikkenemistä. Samaan aikaan arkeologiset löydökset osoittavat kivityökalujen (Olduwan-kulttuuri) yleistymisen.
Työkalut korvasivat hampaiston tarpeen repiä ja jauhaa raakaa kuitua, ja myöhemmin tulen hallinta ja ruoan kypsentäminen tehostivat ravintoaineiden imeytymistä entisestään. Tämä teknis-biologinen koevoluutio osoittaa, että ihminen ulkoisti osan ruoansulatusprosessistaan työkaluille ja kognitiiviselle osaamiselleen.
Sosiaalinen koheesio ja metsästys
Lihansyönnillä oli myös ratkaiseva sosiokulttuurinen merkitys. Suurten eläinten metsästys vaati strategista suunnittelua, kielellistä viestintää ja korkeatasoista yhteistyötä. Saaliin jakaminen toimi sosiaalisen pääoman muotona, joka rakensi vastavuoroisuuteen perustuvia yhteisöjä. Tämä kehityskulku erotti ihmisen yksilökeskeisestä keräilystä kohti kollektiivista selviytymistä.
Nykyhetken paradoksi: evolutiivinen epäsuhta
Tarkasteltaessa nykyihmistä ”olet mitä syöt” -periaatteen valossa, kohtaamme merkittävän evolutiivisen epäsuhdan (evolutionary mismatch). Kehomme on optimoitu säästämään energiaa ja himoitsemaan harvinaisia ravinteita – rasvaa ja sokeria – mutta ympäristömme tarjoaa niitä rajoituksetta ultraprosessoidussa muodossa.
Nykyinen ravintoympäristö on etääntynyt kauas niistä luonnollisista raaka-aineista, jotka mahdollistivat lajimme nousun. Teollinen ruoantuotanto on luonut tilanteen, jossa energiatiheys on maksimoitu, mutta ravinnollinen laatu on romahtanut. Tämä johtaa paradoksiin, jossa laji kärsii samanaikaisesti liikalihavuudesta ja hivenaineiden puutostiloista.
Johtopäätökset
Lihansyönti oli kiistatta ratkaiseva tekijä ihmisen evoluutiossa, sillä se mahdollisti aivojen kasvun ja sosiaalisen evoluution. Kuitenkin sama älykkyys, joka mahdollisti ravintoketjun huipulle nousemisen, on luonut keinotekoisen ravintoympäristön, joka uhkaa biologiaamme. Jos ihminen todella on sitä mitä hän syö, nykyinen kehityssuunta kohti pitkälle käsiteltyä, ravintoköyhää dieettiä on huolestuttava merkki lajimme fysiologisesta ja kognitiivisesta regressiosta.
Laiska syö väärin kun ei jaksa ottaa selvää mitä pitäis syödä,ja miten.
Kasviksia ja kalaa syövät ovat terveimpiä ja elävät pisimpään.
JA MILLÄHÄN TIETEELLISELLÄ KOKEMUSEES SANOT NOI .
MITEN MÄÄRITTELET LAISKA KERROPPA IHAN TIETEELLISESTI,,OOKKOS PROFESSORI TOLTA ALALTA ..
AP,,ON JUOPPO PÖSILÖ LAIHA AIRNB HUUME NISTI AKAN HAKKAJA LASTEN PEDARI.
Peiliin katsominen riittää todisteeksi. 80 on mittarissa, nelikymppiseltä näytän ja maratonin juokseminen on pelkkää leikkiä.
hahah mihin peiliin katot olet kuin TRUMP AHHAHEHEH NAURETTVA HÖPERÖ..VÄHÄ-ÄLYNEN LUUSERI IKINÄ MITÄÄN TEHNYT PUMMI.
80 TAITAA KULLE OLLA SE SUN RASVAPROSENTTI PAPPA HOI,
Ehei. Verenpaine on 110/65 ja kolesteroli 1,0.
ELI OLET KUOLLUT
KYLLÄ NOILLA ARVOILLA EI ELÄ JOULUUN ASTI.. JOS OLET 80 VUOTIAS
Enkä ole vaan lähden tästä töihin.
Järjellä määrittelen kuka on laiska.SINÄ olet järjellä määriteltynä menetetty tapaus/kusipää.Muitakin sanoja toki voi sinusta helposti käyttää.
AI NO TULLAAN SUN LUOKSE SAAT IHAN MÄÄRITELLÄ--KUN SUN JALAT PYÖRII KEITTOKATTILASSA HAAHAHEH
Eikä mikään sanonta sinusta ole positiivinen...
VERI LENTÄÄ
OLLAAN KOHTA SUN LUON AJA ME SYÖDÄÄN SUT HUUDA KUN VIELÄ KERKEÄ ELÄVÄNÄ..SAATANA MAISTUKKO RUOHOLTA.
Aloittaja on oikeassa. Ihmiset pilaavat terveytensä syömällä ravitsemuksellisesti huonoa ruokaa ja ravintoköyhää mättöä.
Uutisissa kerrottiin, että sipsien ja kaiken maailman "snäksien" syönti lisääntynyt huimasti. Eihän ne edes ole ruokaa. Tyhjiä kaloreita lapetaan naamaan, kun ei vaivauduta laittamaan oikeaa ruokaa.
Ihmetyksen aihe on sekin, että kaikki kaupat tarjoaa jo nyt ylipainoiselle väestölle suklaalevyjä nipussa monta niin sanotulla tarjoushinnalla, samoin limsoja.
Ruoka ei ole kallista jos ja kun vähääkään näkee vaivaa. Tuossa ylempänä joku olikin jo luetellut järkeviä vaihtoehtoja.
Teen hyvää kotiruokaa, kun kokkaa isomman satsin kerralla niin siinäkin säästää sekä rahaa että aikaa. Perusruuat, ne mitä on aina laitettu ja syöty, ovat hyviä ja maukkaita.
Taitaa olla niin, että nykyisin ei vain vaivauduta ruuanlaittamiseen, Suomessa kaikki juurekset, peruna ja pakastevihannekset ovat laadukkaita ja edullisia, niistä runko arkiruokaan ja kalaa, lihaa, broileria lisukkeeksi. Ei ole vaikeaa. Ennen kun perheissä oli paljon lapsia varsinkin maaseudulla niin olisivat kuolleet nälkään jos ei olisi keitelty
tavallisia perusruokia jotka varmasti maistuisivat vieläkin ihmisille.
Kalasoppa, lihakeitto, makaronilaatikko, kaalilaatikko, perunamuusi, lihapullat, kaurapuuro, marjakeitot olivat arkea ja hyvin voitiin ilman lisäaineita ja turhaa mättöruokaa.
Muuten hyvä mutta jätä liha pois. Siinä on huonoa rasvaa, joka tukkii suonet.
Lihaa syön satunnaisesti, en joka päivä, proteiinin lähde sekin. Olen päättänyt omassa ruokavaliossani, että terveellistä monipuolista ja vaihtelun vuoksi myös lihaa joskus. Lihatuotteistakin voi valta vähemmän rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja. En kannata jyrkkiä kieltoja muuten kuin vain noiden ravitsemuksellisesti huonojen osalta, miksei ihan joskus ja satunnaisesti voi syödä muutaman palan suklaata tai vaikka pullan tai keksin, kun muulloin ruoka-asiat on hyvällä mallilla.
ei lihassa ole rasvaa pösilö se rasva on läskissä saatanan pösilö
Kyllä lihassa on rasvaa ja nimen omaan huonoa rasvaa.
akassas on kaikki huonoa hahaeheh
Kiitos,edellinen kirjoittaja,olen aloittaja ja helpottunut kun joku lopulta ymmärtää mitä tarkoitan.Tarkotan just noita asioita mitä kirjoitit.
-Rasva on läskissä?Ai jaa...Onko näin? PUUKIN ON SILLOIN MÄNNYSSÄ?Vesi on nesteessä?Lasikin on ikkunassa?!
idiootti reppana raukka älykääpiö olet
Copilot-haun brändäys
Tykkää
Älä tykkää
Lihan rasvapitoisuus vaihtelee lihalajin, ruhonosan ja eläimen ominaisuuksien mukaan 2–30 prosentin välillä.
Rasvan määrä ja laatu
Lihan rasva koostuu sekä tyydyttyneestä (kovasta) että tyydyttymättömästä (pehmeästä) rasvasta. Tyypillisesti naudanlihassa noin puolet rasvasta on tyydyttynyttä ja hieman alle puolet pehmeää rasvaa, kun taas porsaanlihassa tyydyttynyttä rasvaa on noin kolmannes ja pehmeää rasvaa kaksi kolmasosaa
snellman.fi
snellman.fi
+1
. Broilerin ja kalkkunan rasvasta suurin osa on pehmeää rasvaa, ja broilerin nahaton koipireisi sisältää alle 2 prosenttia rasvaa
www.mtvuutiset.fi
www.mtvuutiset.fi
.
Rasvapitoisuus eri lihalajeissa
Naudanliha: Rasvapitoisuus vaihtelee ruhonosan mukaan 3,3–25,4 prosentin välillä. Runsaimmin rasvaa on entrecôtessa ja kuvelihassa, vähiten fileissä ja paisteissa
www.mtvuutiset.fi
www.mtvuutiset.fi
.
Porsaanliha: Vähärasvaisimpia osia ovat fileet ja putsatut kinkut, rasvaisimpia kylki ja niska
snellman.fi
snellman.fi
+1
.
Broileri ja kalkkuna: Rasvaa on eniten siivissä ja nahassa, vähiten nahattomissa koipireisissä
www.mtvuutiset.fi
www.mtvuutiset.fi
.
Rasvan merkitys ruoanlaitossa
Lihan oma rasva tuo makua ja mehevyyttä ruokiin. Useimmat liharuoat eivät ole kovin rasvaisia, ja näkyvän rasvan poistaminen on helppoa, jos halutaan vähentää rasvan määrää
www.lihatiedotus.fi
www.lihatiedotus.fi
. Kypsentämisessä lihan oma rasva riittää usein pannulla paistamiseen, eikä ylimääräistä rasvaa tarvitse lisätä. Leivittäminen, kerma, voi ja juustokuorrutukset voivat kuitenkin lisätä ruoan rasvapitoisuutta merkittävästi
www.lihatiedotus.fi
www.lihatiedotus.fi
+1
.
Yhteenveto
Lihan rasvapitoisuus riippuu siis lihalajista, ruhonosasta, eläimen rodusta, iästä, sukupuolesta ja ruokinnasta. Rasva voi olla sekä kovaa että pehmeää, ja sen osuus vaikuttaa sekä ravitsemukseen että ruoan makuun ja koostumukseen. Vähärasvaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi naudan ulkofilee, porsaan sisäfilee ja broilerin nahaton koipireisi, kun taas rasvaisimpia ovat naudan entrecôte, porsaan kylki ja broilerin siipi
.
Pointtini aloittajana on se,että hyvä ja terveellinen ruoka ei ole kallista,on vaan paneuduttava syömään oikein.Laiskuutta ja pidemmän päälle tyhmyyttä on mennä matalan aidan kautta,täyttää keskittymättä ,välittämättä mitä syö,pääasia valitettavan monilla kun on vaan että saa nopeasti mahansa täyteen.Sellanen säännöllinen syöminen ei ole edullista eikä terveellistä.
-Rasva on läskissä...Kukahan tässä oikein PÖSILÖ on...
Tuli mieleen läski sal.....
Sitä voi kuka vaan syödä grilliruokaa,mättöä MUTTA...Se ei saa olla säännöllistä,päivittäistä...
Tästä kun kirjoitellaan huomaa kuinka jotkut haluavat näköjään tehdä syömisestä tiedettä/taidetta,hankalampaa mitä se on...
Mutta. RASVA ON LÄSKISSÄ...Tuo kertoo olennaisen nykyaikuisen tiedoista ja ymmärryksestä...