Tuulivoimaloiden maapinta-alan ja kiviaineksen tarve on valtava, yksi voimala vaatii noin 11 hehtaaria maata. Voimala-alue on 2–3 hehtaaria. Uusia tai perusparannettavia teitä on 11,6–21,1 kilometriä, joissa tien ajouran pitää olla vähintään 5 metriä leveä ja vapaaksi raivattava aukko 15–70 metriä, jotta pitkät, leveät ja korkeat osat voidaan kuljettaa rakentamiskohteeseen ja viereen saadaan asennettua kaapeliurat. Kolmen sähkönsiirtolinjan vaihtoehdot ovat 12,7–16,2 kilometriä ja johtoaukean alue 20,2–74,9 hehtaaria.
Rakennuspaikkaa, teitä ja kaapeliuria varten tarvitaan suuri määrä kiviainesta. Niinimäessä tarvearvio on 166000–130000 kuutiota. Tyypillisesti louhos perustetaan rakennusalueen läheisyyteen. Louhoksen perustamista ei käsitellä YVA-menettelyssä, joten sen osalta ei ympäristövaikutusten arviointia tehdä.
Lavan kuljetus edellyttää teiden leventämistä, maan täyttöä ja puiden poistoa jopa 70 metriin saakka. Niinimäkeen on suunnitteilla 100-metrisiä. Hämeen Härkätiehen kohdistuisi merkittäviä muutoksia.
Esim Lestijärven tuulivoimala-alueen louhos, josta otettiin liki 1,5 miljoonaa tonnia kiviainesta voimala- ja tieperustuksiin, kaapeliuriin sekä nostoalueisiin.
Tuulivoimalarakennuksesta suurin osa on maan alla
Perustus muodostaa tuulivoimalarakennuksesta suurimman osan, noin 70 %. Näkyvillä on siis vain 30 % laitoksesta. Perustus on noin 30 metriä leveä ja yli 5 metriä syvä. Niinimäessä yhtä voimalaa kohden perustuksiin arvioidaan tarvittavan betonia 800–1100 kuutiota eli 100–140 betoniautokuormallista. Jokaisen jalusmonttuun upotetaan harjaterästä noin 100–140 tonnia. Lisäksi perustuksiin upotetaan voimalan tarvitsemat sähköjohdot ja muuta tekniikkaa.
Perustus mikrosäröilee tuulivoimalan liikkeen ja tärinän vaikutuksesta, joten perustusta ei voida käyttää uudelleen. Suomessa perustuksia ei tarvitse (toistaiseksi) purkaa. Aikaa myöten mm. teräs ruostuu ja valuu maaperään. Perustusten ympäristövaikutuksia ei arvioida riittävästi. Kun voimalat rakennetaan pohjavesialueiden ja vesistöjen välittömään läheisyyteen tai pohjavesien valuma-alueille, kuten Etelä-Hattulassa on suunnitteilla, riskinä on pohjavesien ja vesistöjen saastuminen.
Maatuulivoimalan betoni-teräsperustus vie jopa 4500 kuutiometriä betonia.
Voimaloiden myötä hiljaisten alueiden hiljaisuus menetetään
Teollisuusrakennus on erittäin meluisa verrattuna moneen muuhun teollisuudenalaan. Konehuonetta ei ole äänieristetty. Turbiinin lähtömelu on noin 110 desibeliä noin 200 metrin korkeudessa. Kun tuulivoimalat perustuvat lentokonetekniikkaan, lähiasukkaat kuvaavat ääntä suihkukoneen tai hävittäjälentokoneen kaltaiseksi. Koneiston ja vaihteistojen ääniä asukkaat kuvaavat betonimyllyssä pyörivien kivien kolinaksi. Tuulivoimalan lapa tuottaa humahtavan äänen siinä kohtaa, kun se ohittaa tuulivoimalan tornin, eli noin sekunnin välein.
”Se on sellainen vonkuna”. Ääni on sitä kovempi, mitä nopeammin lavat pyörivät ja mitä lähempänä voimalat ovat toisiaan. Lisäksi ääni voimistuu lapojen jäätäessä, likaantuessa ja kuluessa. Lavoista tuleva ääni on kapeakaistaista, impulssimaista ja sykkivää. Se sisältää myös matalataajuuksista infraääntä, jota ihminen ei kuule mutta joka värähtelee ihmisen soluissa ja sydämessä. Edellä mainittuja tekijöitä ei mittaustekniikassa tai voimaloiden sijoittelussa oteta huomioon.
”Ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat vähemmän melua”
Tuulivoimateollisuus on ollut täysin tietoinen alusta asti infraäänen ja matalataajuisen melun aiheuttamista ongelmista. Sen osoittaa mm. Vestaksen toimitusjohtajan Ditlev Engelin 29.7.2011 päivätty kirje, joka on osoitettu Tanskan ympäristöministerille. Kirjeessä myönnetään se tosiasia, että tuulivoimalat tuottavat matalataajuista ääntä ja että ”ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä äänettömiä myllyjä.
Rakennuspaikkaa, teitä ja kaapeliuria varten tarvitaan suuri määrä kiviainesta. Niinimäessä tarvearvio on 166000–130000 kuutiota. Tyypillisesti louhos perustetaan rakennusalueen läheisyyteen. Louhoksen perustamista ei käsitellä YVA-menettelyssä, joten sen osalta ei ympäristövaikutusten arviointia tehdä.
Lavan kuljetus edellyttää teiden leventämistä, maan täyttöä ja puiden poistoa jopa 70 metriin saakka. Niinimäkeen on suunnitteilla 100-metrisiä. Hämeen Härkätiehen kohdistuisi merkittäviä muutoksia.
Esim Lestijärven tuulivoimala-alueen louhos, josta otettiin liki 1,5 miljoonaa tonnia kiviainesta voimala- ja tieperustuksiin, kaapeliuriin sekä nostoalueisiin.
Tuulivoimalarakennuksesta suurin osa on maan alla
Perustus muodostaa tuulivoimalarakennuksesta suurimman osan, noin 70 %. Näkyvillä on siis vain 30 % laitoksesta. Perustus on noin 30 metriä leveä ja yli 5 metriä syvä. Niinimäessä yhtä voimalaa kohden perustuksiin arvioidaan tarvittavan betonia 800–1100 kuutiota eli 100–140 betoniautokuormallista. Jokaisen jalusmonttuun upotetaan harjaterästä noin 100–140 tonnia. Lisäksi perustuksiin upotetaan voimalan tarvitsemat sähköjohdot ja muuta tekniikkaa.
Perustus mikrosäröilee tuulivoimalan liikkeen ja tärinän vaikutuksesta, joten perustusta ei voida käyttää uudelleen. Suomessa perustuksia ei tarvitse (toistaiseksi) purkaa. Aikaa myöten mm. teräs ruostuu ja valuu maaperään. Perustusten ympäristövaikutuksia ei arvioida riittävästi. Kun voimalat rakennetaan pohjavesialueiden ja vesistöjen välittömään läheisyyteen tai pohjavesien valuma-alueille, kuten Etelä-Hattulassa on suunnitteilla, riskinä on pohjavesien ja vesistöjen saastuminen.
Maatuulivoimalan betoni-teräsperustus vie jopa 4500 kuutiometriä betonia.
Voimaloiden myötä hiljaisten alueiden hiljaisuus menetetään
Teollisuusrakennus on erittäin meluisa verrattuna moneen muuhun teollisuudenalaan. Konehuonetta ei ole äänieristetty. Turbiinin lähtömelu on noin 110 desibeliä noin 200 metrin korkeudessa. Kun tuulivoimalat perustuvat lentokonetekniikkaan, lähiasukkaat kuvaavat ääntä suihkukoneen tai hävittäjälentokoneen kaltaiseksi. Koneiston ja vaihteistojen ääniä asukkaat kuvaavat betonimyllyssä pyörivien kivien kolinaksi. Tuulivoimalan lapa tuottaa humahtavan äänen siinä kohtaa, kun se ohittaa tuulivoimalan tornin, eli noin sekunnin välein.
”Se on sellainen vonkuna”. Ääni on sitä kovempi, mitä nopeammin lavat pyörivät ja mitä lähempänä voimalat ovat toisiaan. Lisäksi ääni voimistuu lapojen jäätäessä, likaantuessa ja kuluessa. Lavoista tuleva ääni on kapeakaistaista, impulssimaista ja sykkivää. Se sisältää myös matalataajuuksista infraääntä, jota ihminen ei kuule mutta joka värähtelee ihmisen soluissa ja sydämessä. Edellä mainittuja tekijöitä ei mittaustekniikassa tai voimaloiden sijoittelussa oteta huomioon.
”Ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat vähemmän melua”
Tuulivoimateollisuus on ollut täysin tietoinen alusta asti infraäänen ja matalataajuisen melun aiheuttamista ongelmista. Sen osoittaa mm. Vestaksen toimitusjohtajan Ditlev Engelin 29.7.2011 päivätty kirje, joka on osoitettu Tanskan ympäristöministerille. Kirjeessä myönnetään se tosiasia, että tuulivoimalat tuottavat matalataajuista ääntä ja että ”ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä äänettömiä myllyjä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisäksi on eetteritason energiakenttä, jota ei tieteellisesti pysty mittaaamaan. Se säde on n 14 km. Niinimäen voimaloille on asetettu virtuaalinen faradayn häkki estämään haitallinen kenttä.
Jakeluvelvoitteella ei itseasiassa ole mitään tekemistä ilmaston kanssa. Nesteen kassa kilisee! Ilmasto ei Nesteen kilinästä piittaa!
TIEDE
Tuulivoimalat metsässä aiheuttavat maaperän eroosiota, vaurioita puille, lehvästön vähenemistä, muuttavat mikroilmastoa.
Tuulivoimaloiden rakentaminen metsäalueille aiheuttaa mittavia metsävaurioita. Tutkimustulokset osoittavat, että tuuliturbiinien rakentaminen ja käyttö – erityisesti metsäisillä alueilla – vahingoittavat merkittävästi puustoa, maaperää ja paikallista pienilmastoa.
Metsät rakennuspaikkoina: Mitä tutkimukset ovat osoittaneet jo vuosia
Kiinassa 22 vuoden aikana tehty tutkimus on osoittanut, että tuulivoimalat vähentävät merkittävästi biomassan tuotantoa. Toinen laaja tutkimus, joka kattoi kuusi kohdetta eri puolilla maailmaa, vahvistaa metsäalueiden lehvästön vähentyneen. Energiapolitiikka on vuosikymmenten ajan edistänyt tiettyä narratiivia: tuulivoima on puhdasta, ilmastoystävällistä ja ratkaisu energiahaasteisiimme. Nämä tutkimukset kuitenkin paljastavat, että ”uusiutuvan energian” varjolla maapallosta tulee yksinkertaisesti vähemmän vihreä.
Zilong Xian ym. tutkimus, jonka otsikko on ”Assessment of forest disturbance and soil erosion in wind farm project using satellite observations” (julkaistu 27. syyskuuta 2024 ScienceDirect-palvelussa), tarkasteli merkittäviä tuulienergiamaita – Kiinaa, Yhdysvaltoja, Kanadaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa – joiden kaikkien asennettu kapasiteetti ylittää 12 000 MW. Listan kärjessä ovat Kiina (346 670 MW) ja Yhdysvallat (134 846 MW).
Lähde: TKP Austria, Itävallan tiedeblogi
Linkki:
Windräder im Wald: Massive Bodenerosion, Schäden an Bäumen, weniger Belaubung, verändertes Mikroklima
Der Bau von Windrädern in Waldgebieten führt zu massiven Waldschäden. Studiendaten zeigen: Bau und Betrieb von Windparks – besonders in Waldgebieten – verursachen massive Schäden an Bäumen, Böden und Mikroklima.
Der Wald als Bauplatz: Was Studien seit Jahren belegen
Eine über 22 Jahre laufende Studie in China hat bereits gezeigt: Windräder führen zu erheblicher Reduktion der Biomasseproduktion. Eine weitere große Studie an sechs globalen Standorten belegt die Reduktion der Belaubung in Waldgebieten. Die Energiepolitik der letzten Jahrzehnte hat uns ein Narrativ verkauft: Windkraft sei sauber, klimafreundlich und die Lösung für unser Energieproblem. Die Studien belegen allerdings, dass die Erde unter dem Deckmantel „erneuerbarer Energien“ schlicht weniger grün wird.
https://www.facebook.com/share/p/1CVm5Huvif/?mibextid=wwXIfr