Vihervasemmiston turhake maksaa hirveästi taas lisää. Milloin odottaa syytteet yhteiskunnan vastaisesti toimimisesta?
Kruunuvuorensillan ja koko Kruunusillat-raitiotiehankkeen taustalla on Helsingin kaupungin päätöksenteko. Lopullisen päätöksen toteuttamisesta ja rahoituksesta teki Helsingin kaupunginvaltuusto elokuussa 2016 (ja tarkemmat toteutuspäätökset vaiheistuksesta vuonna 2021).
Poliittisesti hanke toteutettiin laajan puoluekoalition tuella, mutta puolueiden välillä oli selkeitä näkemyseroja:
Päätöksen poliittinen jakautuminen (Kaupunginvaltuusto 2016)
Hankkeen hyväksymistä ajoi vahvasti joukkoliikenteeseen, tiivistämiseen ja raideinvestointeihin nojaava enemmistö:
* Pääasialliset kannattajat:
* Vihreät ja SDP olivat hankkeen voimakkaimpia ajajia. Ne näkivät sillan välttämättömänä pohjana Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan kestävälle joukkoliikenteelle ja pyöräilylle.
* Vasemmistoliitto, RKP ja enemmistö Kokoomuksen valtuutetuista äänestivät hankkeen puolesta. Kokoomuksessa hanketta perusteltiin uuden asuntotuotannon mahdollistamisella ja maankäytön hyödyillä.
* Vastustajat ja kriitikot:
* Perussuomalaiset vastustivat hanketta ja ehdottivat sen hylkäämistä vedoten korkeisiin kustannuksiin sekä autoliikenteen jättämiseen sillan ulkopuolelle.
* Kristillisdemokraatit sekä osa Kokoomuksen oikealaitosvaltuutetuista vastustivat hanketta tai vaativat sen korvaamista edullisemmalla bussivaihtoehdolla.
Keskeiset poliittiset johtohahmot
* Anni Sinnemäki (Vihr.): Silloinen kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, jolla oli keskeinen rooli kaavoituksen ja raitiotieyhteyden poliittisessa läpimenossa.
* Jussi Pajunen (Kok.): Silloinen kaupunginjohtaja, jonka johtama kaupunginhallitus vei hankkeen valtuuston päätettäväksi.
Päätöksenteon taustalla vaikutti myös Helsingin pitkän aikavälin kaupunkistrategia, jossa painotettiin raideliikennettä ja Laajasalon yhdistämistä suoraan keskustaan ilman iltapäiväruuhkautuvaa Herttoniemen solmukohtaa.
Kruunuvuorensillan ja koko Kruunusillat-raitiotiehankkeen taustalla on Helsingin kaupungin päätöksenteko. Lopullisen päätöksen toteuttamisesta ja rahoituksesta teki Helsingin kaupunginvaltuusto elokuussa 2016 (ja tarkemmat toteutuspäätökset vaiheistuksesta vuonna 2021).
Poliittisesti hanke toteutettiin laajan puoluekoalition tuella, mutta puolueiden välillä oli selkeitä näkemyseroja:
Päätöksen poliittinen jakautuminen (Kaupunginvaltuusto 2016)
Hankkeen hyväksymistä ajoi vahvasti joukkoliikenteeseen, tiivistämiseen ja raideinvestointeihin nojaava enemmistö:
* Pääasialliset kannattajat:
* Vihreät ja SDP olivat hankkeen voimakkaimpia ajajia. Ne näkivät sillan välttämättömänä pohjana Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan kestävälle joukkoliikenteelle ja pyöräilylle.
* Vasemmistoliitto, RKP ja enemmistö Kokoomuksen valtuutetuista äänestivät hankkeen puolesta. Kokoomuksessa hanketta perusteltiin uuden asuntotuotannon mahdollistamisella ja maankäytön hyödyillä.
* Vastustajat ja kriitikot:
* Perussuomalaiset vastustivat hanketta ja ehdottivat sen hylkäämistä vedoten korkeisiin kustannuksiin sekä autoliikenteen jättämiseen sillan ulkopuolelle.
* Kristillisdemokraatit sekä osa Kokoomuksen oikealaitosvaltuutetuista vastustivat hanketta tai vaativat sen korvaamista edullisemmalla bussivaihtoehdolla.
Keskeiset poliittiset johtohahmot
* Anni Sinnemäki (Vihr.): Silloinen kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, jolla oli keskeinen rooli kaavoituksen ja raitiotieyhteyden poliittisessa läpimenossa.
* Jussi Pajunen (Kok.): Silloinen kaupunginjohtaja, jonka johtama kaupunginhallitus vei hankkeen valtuuston päätettäväksi.
Päätöksenteon taustalla vaikutti myös Helsingin pitkän aikavälin kaupunkistrategia, jossa painotettiin raideliikennettä ja Laajasalon yhdistämistä suoraan keskustaan ilman iltapäiväruuhkautuvaa Herttoniemen solmukohtaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuolla oli jo silta ja raideliikenne. Vihreä sinnemäki verovarojen väärinkäytöstä vankilaan.
Siltarumpupolitiikkaa: 84 miljoonaa euroa valtion pussista. Tästä ei tietenkään kukaan valita, kun meni "oikeille ihmisille", eikä mihinkään maalaisille teiden kunnossapitoon. Vuoden turhake.
KD kyllä antaa mieluummin rahaa turkistarhaajille, tulot tuplaantuu niillä, se on hyvää kristillistä menoa.
Hyvä että köyhiltä Sari ottaa pois, ei köyhä ole ansainnut mitään rahaa, hyvä Sari, Suomi nousuun.
Lopputulos on hieno_onnistuminen_+. Tämän parempaa hanketta ei Helsingissä ole nähty todella pitkiin aikoihin.
Kruunusillat täytyi tehdä, koska metron junia lyhennettiin. Täyspitkiin metrojuniin olisi ehkä mahtunut Laajasalon uusi liikenne, mutta ei lyhennettyihin. Myös Herttoniemen liikenneympyrä on kiusallisen ahdas.
Kruunusiltojen ansiosta Helsingin ja Itä-Helsingin laatu paranee. Espoon pimeä ja syvä tunnelimetro tuntuu entistä vastenmielisemmältä, kun on saanut matkustaa Kruunusilloilla!
Kokoomuskoijarit ovat kyllä hykerrelleet käsiään Kruunusilta projektissa. Vihervassareiden paukut eivät olisi yksin riittäneet tekemään diiliä Kruunuusilloista. On sulla heikkoa ymmärrystä kuntapolitiikan kähmintäprojekteista. Kokoomus tunnetusti on aina suosinut näitä hyperkalliita julkisia projekteja. Mitä kalliimpi hanke sitä varmemmin kokoomus on ajamassa hanketta läpi
Alkujaan tarkoitus oli toteuttaa Laajasalon joukkoliikenne rakentamalla metro järkyttävän syvälle. Katajanokan spårat olisi korvattu yhdellä metroasemalla ja Laajasaloon olisi tullut ehkä kaksi asemaa. Siinä olisi varmaan ylpeilty Helsingin pisimmillä liukuportailla, joissa on seistävä ties kuinka kauan laiturin ja pinnan välillä, ja sitten käveltävä pinnalla vielä lisää. Hinta olisi ollut huimaava.
Toinen realistisena pidetty vaihtoehto olisi ollut suorien bussien palauttaminen Laajasalosta Hakaniemeen tai Rautatientorille. Kiva istua tai seistä sähköbussissa Sörnäisten rantatien ruuhkassa, talvella kylmä ja kesällä kuuma.
Toteutunut spåra & silta -vaihtoehto on erinomainen!