Kansantalouden käyristä

Sellainen faktapohjainen yhteys, kun kokoomuksen kannatus historiallisesti on ollut suurinta, tällöin työttömyys on ollut alhaista ja kas työttömyysennätyksiä rikotaan pian, näin oli -70 ja -90 luvuilla. Ainut pieni poikkeus on 2007, kun Vanhasen II alkoi keulimaan.
Vuonna 2007 aloittanut Vanhasen II porvarihallitus: keskusta, kokoomus, vihreät ja RKP), lähti liikkeelle vahvan talousnousun huipulla Lipposen jälkeen. Jälkikäteen ajanjaksoa on kuvattu talouspolitiikan "keulimiseksi", koska noususuhdannetta vauhditettiin entisestään suurilla menolisäyksillä, veronkevennyksillä ja ennätyksellisillä palkankorotuksilla juuri ennen vuoden 2008 globaalia finanssikriisiä.

ERITTÄIN MERKITTÄVÄÄ ON, ETTÄ SUOMEN BKT JA TYÖLLISYYS KULKEVAT TILASTOLLISESTI KÄSIKÖDESSÄ ELI TALOUDELLE ON KOHTALOKASTA, JOS TYÖLLISYYSTOIMET JA KOULUTUS JÄTETÄÄN KESANNOLLE OMAN ONNENSA NOJAAN, ei ole annettu sysiä sepille, vaan kustu pesään.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Olisiko ideologiassa hieman tarkistamista tai jättäydyttävä yhteisen edun nimissä pukkina pois kaalimaalta, vaikka vieraita hätistelemään portin pieleen...

Äänestä

Hölmölä tietää, että urkin konstit infraan ja metalliin fokusoiminen nostaa talouden, mutta eivät näin kuitenkaan toimi.

Äänestä

Kekkosen pitkällä kaudella Suomi siirtyi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta vahvasti teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi. Valtio ja julkinen sektori ohjasivat voimakkaasti taloutta, ja investointeja rahoitettiin usein muilla keinoilla kuin laajamittaisella kansainvälisellä velanotolla.

Äänestä
  • Kysymys suomettumisesta ja sen vaikutuksesta Suomen maineeseen ja historiaan on herättänyt vilkasta keskustelua vuosikymmenestä toiseen, eikä siihen ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ilmiötä voidaan tarkastella useista eri näkökulmista riippuen siitä, painotetaanko reaalipolitiikkaa, kansallista itsemääräämisoikeutta vai moraalista arvopohjaa.

    Puolustuspuhe: Reaalipolitiikan pakko ja kansallinen selviytyminen
    Suomettumisen myönteisen tai pragmaattisen tulkinnan mukaan kyseessä oli elintärkeä selviytymisstrategiasodanjälkeisen ajan geopoliittisessa todellisuudessa:

    * Itsenäisyyden turvaaminen: Suomi oli hävinnyt sodan Neuvostoliitolle, mutta sääti itsenäisyytensä,demokraattisen yhteiskuntajärjestelmänsä ja markkinataloutensa toisin kuin monet Itä-Euroopan maat, jotka ajautuivat osaksi itäblokkia.

    * Paasikiven–Kekkosen linja: Ulkopolitiikan perusajatuksena oli luoda Neuvostoliitolle sellainen turvallisuudentunne, ettei sillä ollut tarvetta puuttua Suomen sisäisiin asioihin tai miehittää maata. Tämä vaati toisinaan mukautumista ja varovaisuutta idänsuhteissa.

    * Taloudellinen ja yhteiskunnallinen menestys: Suomi pystyi rakentamaan vahvan hyvinvointivaltion ja käymään kauppaa sekä lännen että idän kanssa. Kylmän sodan aikana Suomen talous kasvoi voimakkaasti.

    Kriittinen näkökulma: Itsesensuuri ja moraaliset tappiot
    Kriitikot puolestaan katsovat suomettumisen olleen vahingollinen ja nöyryyttävä tila, joka jätti pysyvän varjon Suomen historiaan:

    * Itsesensuuri ja poliittinen paine: Neuvostoliiton vaikutusvalta ulottui Suomen sisäpolitiikkaan, mediaan,kulttuuriin ja koulutukseen. Poliitikot ja toimittajat saattoivat varoa arvostelemasta Neuvostoliittoa tai sen järjestelmää, mikä johti laajaan itsesensuuriin.

    * Sananvapauden ja demokratian rajoittuminen: Ulkopolitiikan varjo määritteli pitkälle sen, mitä Suomessa saattoi julkisesti sanoa tai kirjoittaa ilman pelkoa Neuvostoliiton vastatoimista (esimerkiksi YYA-sopimuksen varjolla).

    * Arvopohjan horjuminen: Kriitikkojen mielestä Suomi luopui liian helposti länsimaisista arvoistaan ja moraalistaan miellyttääkseen itänaapuriaan, mikä heikensi Suomen kansainvälistä uskottavuutta vapaiden demokratioiden joukossa.

    Perintö nykypäivänä

    Nyky-Suomessa suomettumisen aikakautta tarkastellaan usein ristiriitaisin tuntein. Toisaalta tunnustetaan, että silloiset poliittiset johtajat tekivät parhaansa vaikeassa tilanteessa pitääkseen maan itsenäisenä ja vapaana. Toisaalta varotaan toistamasta historian virheitä, minkä vuoksi Suomen nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja – mukaan lukien Nato-jäsenuus – korostaa vahvasti avoimuutta, kansainvälisiä liittoumia ja läntisiä arvoja.

    Äänestä

Kun länsivienti sakkasi 1970-luvun puolivälissä ja 1980-luvun alussa, idänkauppa piti suomalaiset tehtaat ja telakat käynnissä. Työttömyys pysyi Suomessa huomattavasti matalammalla tasolla kuin muissa länsimaissa.

1980-luvulla Suomen talous oli saavuttanut Ruotsin tason ja työmahdollisuudet kotimaassa näyttivät hyviltä.

Tällaista kehitystä ei olisi nähty Veikon, Cassen, Junnilan tai Poukan Suomessa.

Äänestä

On erittäin kuvaavaa että hyvinvointivaltio rakennettiin juuri niiden vuosikymmenien aikana, jolloin kokoomus oli oppositiossa. Kun sille raotettiin ovea hallitukseen, alkoi veroalet ja kassan tyhjeneminen. Tuloerojen kasvu, palvelujen väheneminen ja yhteiskuntarauhan heikkeneminen.

Äänestä

Deng Xiaopingin kuuluisa lausuma kuuluu: "Ei ole väliä, onko kissa musta vai valkoinen, kunhan se pyydystää hiiriä."

Ensinnäkin ideologiat pitää heittää nurkkaan, toiseksi talousoppi ei ole tiedettä, mutta moni ala tottelee eksakteja fysiikan lakeja, näin on valjastettu tuottavin teknologia, ei ole julistettu vihreää siirtymää, jos se ei ole mahdollinen ilman raakaa voimaa. Kiinassa on ollut vuosikymmenten ajan tyypillistä, että maan ylimmällä johdolla on vahva insinööri- tai tekninen tausta. Suomen värisuoralla ei ja pötypuheet jatkuu.

On 30 % sääntö, vain 30 % saadaan kierrätettyä ja vain 30 % kulutuksesta voidaan kattaa uusiutuvilla, Jevonsin paradoksi ja elinkeinoelämän lyhytnäköinen ahneus takaa takaa tämän. Suomella ei ole skaalautuvaa energiaa myytäväksi Saksaan, nyt eikä koskaan. Ainut keino on yrittää merituulivoimalla, jota hölmölä nyt kokeilee.

EU:n tavoitteena on laajentaa merituulivoimakapasiteettia 60 GW vuoteen 2030 mennessä ja 300 GW vuoteen 2050 mennessä Pohjanmeren kehityksen voimakkaasti ankkuroimana. Suomen tavoite on 3 % näistä luvuista, mistähän Saksaan sähkö virtaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Sellainen faktapohjainen yhteys, kun kokoomuksen kannatus historiallisesti on ollut suurinta, tällöin työttömyys on ollut alhaista ja kas työttömyysennätyksiä rikotaan pian, näin oli -70 ja -90 luvuilla. Ainut pieni poikkeus on 2007, kun Vanhasen II alkoi keulimaan.
Vuonna 2007 aloittanut Vanhasen II porvarihallitus: keskusta, kokoomus, vihreät ja RKP), lähti liikkeelle vahvan talousnousun huipulla Lipposen jälkeen. Jälkikäteen ajanjaksoa on kuvattu talouspolitiikan "keulimiseksi", koska noususuhdannetta vauhditettiin entisestään suurilla menolisäyksillä, veronkevennyksillä ja ennätyksellisillä palkankorotuksilla juuri ennen vuoden 2008 globaalia finanssikriisiä.

ERITTÄIN MERKITTÄVÄÄ ON, ETTÄ SUOMEN BKT JA TYÖLLISYYS KULKEVAT TILASTOLLISESTI KÄSIKÖDESSÄ ELI TALOUDELLE ON KOHTALOKASTA, JOS TYÖLLISYYSTOIMET JA KOULUTUS JÄTETÄÄN KESANNOLLE OMAN ONNENSA NOJAAN, ei ole annettu sysiä sepille, vaan kustu pesään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu