JOULULAHJA RAHAT ON JAETTU JO 20 VUOTTA SELVITYS SIITÄ MIHIN ON MENNYT

50 000 000 X 20 TEKEE 1 000 000 000 eur ei ole ihme ettei mikään riitä pohjaton kaivo toi EDUSKUNTA
1854
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat
  • Orpokin kuuluisi vankilaan korruptiosta

    Äänestä

Mitä itse tekisit, jos sinulla olisi 50 miljoonaa, jolla saat ostaa kavereita?

Jottei nyt menisi yhden puolueen haukkumiseksi, niin 90-luvun laman aiheuttaman katkon jälkeen lahjat palasivat takaisin

Kyseessä oli Lipposen hallitukset, joissa oli mukana tietenkin SDP ja sen lisäksi, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP ja vihreät.

Kivien heittelijöiden täytyy olla varovaisia, ettei osu itseensä

Äänestä
  • Paskaako mä siitä mitä joku Lipponen on joskus muinoin tehnyt. Hitler kaasutti juutalaisia ja Rooman keisari tappo poikalapset tai ainkin yritti tappaa kaikki kun jeesus synty. Havahdu nyt hyvä ihminen nykypäivään .Kyse on siitä mitä nyt tapahtuu ja kuinka Suomea johdetaan nyt, ei siittä mitä joku on joskus tehnyt .Tuomittavia tekoja on aina ollut ja ne on ajassa käsitelty ja käsiteltäviä asioita kuten tämän päivän eduskunnan toimet jotka ovat tuossa suhteessa tuomittavia.

    Äänestä

  • Kivien heittely osuu helposti omaan nilkkaan, ellei tiedä faktoja.

    1990 pahat lamavuodet alkoivat 1991, Esko Ahon porvarihallituksen aikana.
    Tuolloin pankit kilpailivat, kuka antaa eniten lainoja. Lainoja annettiin niin paljon, jopa ilman vakuuksia, että muodostuneen laman takia niitä ei kyetty maksamaan.
    Ahon porvarihallitus myös eriytti verotuksen tuloeroja kasvattavaksi: pääomatuloista alettiin periä matala tasavero, aluksi vain 27 %, kun taas eläkkeistä ja palkkatuloista perittiin progressiivinen vero. Suurtyöttömyys pahensi lamaa.

    1990 alkaneen laman jälkeen 1995 aloitti Lipposen I hallitus.

    Lipposen I hallitus oli sateenkaarihallitus. Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)
    Puolueet: SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreä liitto.
    Oikeistopuolueilla oli enemmistö eduskunnassa.
    Hallitus keskittyi elvyttämiseen. Valtion velkaantumisen taittamiseen ja Suomen liittymiseen EU:oon.

    Lipposen II hallitus (1999 – 2003) Pääministeri Paavo Lipponen (SDP)
    Samat viisi puoluetta kuin ensimmäisessä sateenkaarihallituksessa (SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreä liitto. Vihreät erosivat hallituksesta keväällä 2002 ydinvoiman takia. Hallitus jatkoi talouden vakauttamista ja hyödynsi 2000-luvun alun teknologia- ja it-buumia.

    Lipposen hallitukset olivat porvarienemmistöisiä hallituksia.
    Esko Ahon porvarihallitus ei kyennyt estämään 1990-luvun pahaa lamaa, josta voidaan viitteitä vetää myös nykyiseen Orpon hallituksen lamaan, jossa on sanoja piirteitä kuin Esko Ahon 1991 lamassa.
    Eli tuloerot kasvoivat. Nyt ei sentään pankkeja tarvitse pelastaa kuten silloin.

    Orpon hallituksen olisi pitänyt estää konkurssiaallot lisäämällä kuluttajien ostovoimaa, eikä leikata sitä.
    Kun suhdanteet ovat heikentyneet ja vienti ei vedä, sitä tärkeämpää on kasvattaa kotimaista kulutusta.

    Valtavaksi kasvanut asevarustelu lisää isoa ulkomaan velkaa, kun puolustusmenot tehdään velaksi. Kotimainen kysyntä on ollut heikkoa: leikkaukset ja suurtyöttömyys.
    Mitään ei siis 1990-luvun lamasta opittu.
    Tulo- ja varallisuuserot ovat revenneet liian isoiksi.

    Varallisuusvero pitäisi nyt viimeistään palauttaa, kun puolustusmenoihin otetaan miljarditolkulla lisää ulkomaan velkaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Kivien heittely osuu helposti omaan nilkkaan, ellei tiedä faktoja.

    1990 pahat lamavuodet alkoivat 1991, Esko Ahon porvarihallituksen aikana.
    Tuolloin pankit kilpailivat, kuka antaa eniten lainoja. Lainoja annettiin niin paljon, jopa ilman vakuuksia, että muodostuneen laman takia niitä ei kyetty maksamaan.
    Ahon porvarihallitus myös eriytti verotuksen tuloeroja kasvattavaksi: pääomatuloista alettiin periä matala tasavero, aluksi vain 27 %, kun taas eläkkeistä ja palkkatuloista perittiin progressiivinen vero. Suurtyöttömyys pahensi lamaa.

    1990 alkaneen laman jälkeen 1995 aloitti Lipposen I hallitus.

    Lipposen I hallitus oli sateenkaarihallitus. Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)
    Puolueet: SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreä liitto.
    Oikeistopuolueilla oli enemmistö eduskunnassa.
    Hallitus keskittyi elvyttämiseen. Valtion velkaantumisen taittamiseen ja Suomen liittymiseen EU:oon.

    Lipposen II hallitus (1999 – 2003) Pääministeri Paavo Lipponen (SDP)
    Samat viisi puoluetta kuin ensimmäisessä sateenkaarihallituksessa (SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreä liitto. Vihreät erosivat hallituksesta keväällä 2002 ydinvoiman takia. Hallitus jatkoi talouden vakauttamista ja hyödynsi 2000-luvun alun teknologia- ja it-buumia.

    Lipposen hallitukset olivat porvarienemmistöisiä hallituksia.
    Esko Ahon porvarihallitus ei kyennyt estämään 1990-luvun pahaa lamaa, josta voidaan viitteitä vetää myös nykyiseen Orpon hallituksen lamaan, jossa on sanoja piirteitä kuin Esko Ahon 1991 lamassa.
    Eli tuloerot kasvoivat. Nyt ei sentään pankkeja tarvitse pelastaa kuten silloin.

    Orpon hallituksen olisi pitänyt estää konkurssiaallot lisäämällä kuluttajien ostovoimaa, eikä leikata sitä.
    Kun suhdanteet ovat heikentyneet ja vienti ei vedä, sitä tärkeämpää on kasvattaa kotimaista kulutusta.

    Valtavaksi kasvanut asevarustelu lisää isoa ulkomaan velkaa, kun puolustusmenot tehdään velaksi. Kotimainen kysyntä on ollut heikkoa: leikkaukset ja suurtyöttömyys.
    Mitään ei siis 1990-luvun lamasta opittu.
    Tulo- ja varallisuuserot ovat revenneet liian isoiksi.

    Varallisuusvero pitäisi nyt viimeistään palauttaa, kun puolustusmenoihin otetaan miljarditolkulla lisää ulkomaan velkaa.

    Et tunne historiaa, mutta ääntä sinusta kyllä löytyy.

    Laman suurin yksittäinen syy oli ulkomaisen lainamarkkina avaaminen
    Siihen asti Suomessa oli vaikea saada lainaa, mutta jos sai, niin inflaatio piti huolen sen pois maksamisesta.

    Moka tapahtui kahdessa vaiheessa: Suomen Pankki vapautti valuutan termiinimarkkinat 1980. Se avasi pankeille uusia keinoja hankkia ulkomaista rahoitusta.

    Pankit ottivat lainaa ja jakoivat sitä Suomen markkinoille tajuamatta valuuttariskiä Asiakkaat tajusivat riskin vielä huonommin.

    Seuraava moka oli seurausta ensimmäisestä. Pankkien lisäksi myös yrityksen saivat ottaa ulkomailta lainaa 1986 alkaen. Se lisäsi velkaantumista ja valuuttariskiä entisestään.

    Yritysten valuuttalainat vuosivat yksityisillekin ihmisille ja loppu on historiaa.

    Perimäinen syy oli Suomen pankin, joka toimi hyvin itsenäisesti. Tosin poliitikoilla ei ollut edes sitä vähää osaamista, joka oli Suomen pankilla.

    Suomen pankin johtajat suurten virheiden aikaan:
    Mauno Koivisto, Ahti Karjalainen ja Rolf Kullberg.
    Kullbergin niskaan koko roska kaadettiin, mutta Koivisto aloitti kehityksen, jota ei voinut enää pysäyttää. Karjalainen puolestaan tunsi vetoa ihan muita asioita kohtaan.

    Jos kuitenkin halutaan laittaa vastuu myös hallituksille, niin:
    Mauno Koivisto oli sekä Suomen pankissa että pääministerinä, kun sotku alkoi.
    Kalevi Sorsa oli pääministerinä, kun paska oli kovaa vauhtia matkalla tuulettimeen ja Holkeri joutui vain toteamaan, mihin on tultu.

    Ei pidä myöskään unohtaa Neuvostoliiton romahtamista, joka toisin kuin väitetään, tapahtui vuosia kestävällä prosessilla. Kaikki ennusmerkit oli nähtävissä jo kauan, mutta niihin ei haluttu uskoa. Kaupan määrä laski samaan aikaan puoleen, mutta siltikään kukaan ei halunnut nähdä sitä.

    Äänestä

Kyseessä oli Lippone Joka loi Suomeen DSL VERON MIKÄ ON AIVAN TURHA RYÖSTÖ KANSALAISILTA JOTKA OVAT TUKENEET SUOMEA VEROILLA ET PYSYIS SAAMATTOMIEN KANSANEDUSTAJIEN TUHLAAMISTA

Äänestä
  • Sen verran härskiä touhua ,että tuollaisesta valtion rahojen ohjaamisesta omiin liiveihin olisi ansaittua tulla ristiin naulituksi eduskunnan oven karmehin.

    Viimesijaisen tuenvarassa olevilta leikataan ja omat taskut täytetään ,joulun kustannuksella. Jos joulumieltä olisi ,sen hengessä pyrittäisiiin takaamaan Joulu näille joille se ei tule, kun rahat ei riitä hankkimaan Joulupöytään antimia, jotka ovat työssä käyvien ulottuvissa ja tuovat Joulun kotiin. Aivan varmasti lämmittäisi monen työttömän mieltä ja antaisi vähävaraisille vanhemmille hyvän mielen tunteen kun tänä jouluna heillä olisi varaa kattaa pöytä koko perheelle ja syödä lastensa kanssa joulu ateria ,sen hengessä. No mutta tuo toimitapa kuvastaa vallitsevaa moraalia tässä ajassa Suomen eduskunnassa.

    1Äänestä

  • No mutta mitä teki Peppone tai Kekkone?

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Sen verran härskiä touhua ,että tuollaisesta valtion rahojen ohjaamisesta omiin liiveihin olisi ansaittua tulla ristiin naulituksi eduskunnan oven karmehin.

    Viimesijaisen tuenvarassa olevilta leikataan ja omat taskut täytetään ,joulun kustannuksella. Jos joulumieltä olisi ,sen hengessä pyrittäisiiin takaamaan Joulu näille joille se ei tule, kun rahat ei riitä hankkimaan Joulupöytään antimia, jotka ovat työssä käyvien ulottuvissa ja tuovat Joulun kotiin. Aivan varmasti lämmittäisi monen työttömän mieltä ja antaisi vähävaraisille vanhemmille hyvän mielen tunteen kun tänä jouluna heillä olisi varaa kattaa pöytä koko perheelle ja syödä lastensa kanssa joulu ateria ,sen hengessä. No mutta tuo toimitapa kuvastaa vallitsevaa moraalia tässä ajassa Suomen eduskunnassa.

    Sitten vaan vanhemmat kipin kapin näyttämään lapsille esimerkkiä työn tekemisestä.

    Vain vanhempi, joka vihaa lapsiaan, ei tee töitä tai opiskele ammattia.
    Köyhyys ei periydy talouden vaan huonon esimerkin kautta.

    Äänestä

Mihin rahat yleensä menevät?

Käytännössä jaosta päättävät valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat, jotka suuntaavat rahoja vaalipiireihinsä.
• Tie- ja liikennehankkeet: Yleensä vähintään puolet koko potista kuluu paikallisten teiden, kevyen liikenteen väylien ja liittymien korjauksiin.
• Maanpuolustus ja turvallisuus: Viime vuosina merkittäviä summia on myönnetty reserviläisjärjestöille sekä ampumaratojen kunnostukseen.
• Järjestöt, kulttuuri ja liikunta: Loput rahoista jakautuvat satoihin pienempiin avustuksiin, kuten urheiluseuroille, teattereille, kansallispuistojen rakenteisiin ja erilaisille kansalaisjärjestöille.

Äänestä
  • Näilä ei riitä raha muuhu ku herrain persii sii.

    Äänestä

Kierrätys keskus tarjoaa ilmaisen kyydin kontti kuljetus ylimääräisillä kansanedustajille 100 näistä joutaa pois kun eivät saa muuta aikaan kuin kuluja

Äänestä
  • Sen kontin voi upottaa tuonne Suomen lahteen, siellä on ennestäänki ongelma jätettä.

    Äänestä

Rahat on syytä lähettää Somaliaan.

Äänestä

Somalian Kreikan lainarahat takaisin vaatii SDP Joka ne aikoinaan lähetti mafialle

Äänestä

Kyllä ehdottomasti.pois..velka rahaa jaetaan kankkulan kaivoon.

Äänestä

Ahneus rehottaa velka rahallakin.Kumma juttu,kun ebidemiaksi muuttunut AHNEUS SAA LEVITÄ JA REHOTTAA.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

50 000 000 X 20 TEKEE 1 000 000 000 eur ei ole ihme ettei mikään riitä pohjaton kaivo toi EDUSKUNTA

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu