Vai onko Jeesus antanut elämänsä sinulle ja sinun puolestasi?
Seuraava kertomus valaisee asiaa mielestäni oikein hyvin. Tapahtumat ovat jo kymmenisen vuotta vanhoja, mutta toiminta jatkuu edelleen samanlaisena ko. kirkossa.
Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
Merika Kallionpää tuli uskoon Alfa-leirillä. Sekava elämäntilanne vaihtui evankeliointiin. Hän rakastui naiseen ja koki yhteisön auktoriteettien painostavan häntä. Töiden loputtua hän pyysi aluehallintovirastoa selvittämään, syyllistyikö työnantaja syrjintään.
Vilma-Lotta Lehtinen HS
20.9.2017 12:28 | Päivitetty 21.9.2017 7:02
Merika Kallionpää istui kotona ja mietti, ettei elämässä ole paljoakaan järkeä. Kaikki oli solmussa: oli maailmantuskaa, juomista. Lukio ei sujunut.
”Mietin, alanko käyttää huumeita vai Jumalaa”, Kallionpää, 22, sanoo.
Kaiken sen keskellä äidin ystävä pyysi Kallionpäätä ja hänen äitiään evankelis-luterilaisen Turun Mikaelinseurakunnan järjestämälle Alfa-kurssille. Oli syksy 2013.
Kallionpää ei nähnyt syytä, miksei voisi lähteä. Koti ei ollut uskonnollinen, ennemmin tapakristillinen, mutta hengelliset asiat kiinnostivat häntä.
”Viikonlopun aikana käsiteltiin Pyhää Henkeä ja armolahjoja, profetioita ja kielillä puhumista. Opin puhetavat ja Raamatun opetukset nopeasti. Siellä sitten annoin elämäni Jeesukselle”, Kallionpää kertaa.
Uskoontulon päivänä Kallionpää osallistui leirin rukousiltaan.
Se oli lohduttava ilta. Hämyinen rukoustila, rauhallista musiikkia. Ympärillä ryhmä, joka tuntui ymmärtävän. Tunnelma oli hurmoksellinen.
”Siellä sai mennä pyytämään esirukousta. Ihmiset nyyhkyttivät ja puhuivat kielillä. Se oli vähän sellaista häröilyä.”
Kallionpää rukoili pastorin kanssa. Hän tunnusti syntinsä ja sai synninpäästön. Sitten luettiin syntisen rukous.
”Minulle profetioitiin. Sanottiin, että minusta tulee jotain suurta: Jumala haluaa käyttää minua herätyksessä, ja monet tulevat uskoon kauttani.”
Kallionpää ei muista tunteneensa tuona iltana mitään ihmeellistä. Seuraavana aamuna hän heräsi siihen, että aurinko paistoi kasvoille.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Seuraavana vuonna Kallionpää palkattiin Turun Mikaelinseurakunnan ystävät -yhdistykseen nuorisoevankelistaksi. Yhdistyksen sivuilla sanotaan, että yhdistys on perustettu ”tukemaan Turun Mikaelinseurakunnan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, mutta se haluaa tukea myös laajemmin koko luterilaisen kirkon uudistumista ja muutosta”.
Kallionpää kuvailee yhdistyksen toimintaa herätyskristilliseksi.
”Opetin Jumalasta ja Raamatusta. Siitä, miten elävä Jumala toimii ihmisen elämässä ja miten ihmeitä tapahtuu”, Kallionpää sanoo.
Samalla Kallionpää kävi lukion loppuun. Lähimmäksi hengelliseksi auktoriteetiksi ja isähahmoksi nousi eräs Mikaelin ystävien tilaisuudessa vieraillut puhuja.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Kallionpää ideoi ja järjesti tapahtumia, kiersi ylistämässä ja puhumassa Raamatusta myös muiden kristillisten yhteisöjen tapahtumissa, osallistui Mikaelinmessuihin, lauloi ja antoi haastatteluja.
Kallionpää kertoo hänen ympärillään olleen satoja ihmisiä, jotka kävivät ylistystapahtumissa. ”Olin radikaali, olin uusien tuulien tuoja, mitä arvostettiin silloin.”
Kallionpää kertoo kokeneensa, että häntä vaadittiin olemaan parempi. Koko ajan parempi.
”Vaikka eihän sitä selitetä niin. Sanotaan ennemmin, että jotta Jumala pääsee toimimaan kauttasi paremmin, on oltava puhtaampi. Eihän uutta viiniä kaadeta vanhoihin leileihin. Ja että kun on synnitön, Pyhä Henki pääsee virtaamaan paremmin läpi.”
Kallionpään isähahmo oli varoittanut erään uskovaisen nuoren naisen ”historiasta” – siitä, että tällä oli ollut suhde naisen kanssa.
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Synnintunto kasvoi, kun yhden rukousillan jälkeen Kallionpää oli naisen luona. Pikkuhiljaa välit muuttuivat läheisemmiksi.
”Olimme todella hajalla. Toisaalta olisimme halunneet tutustua ja katsoa, mihin se johtaa. Mutta kaikki elinkeinosta kuoleman jälkeiseen elämään oli rakentunut Jeesuksen ympärille. Oli paljon menetettävääkin. Menimme molemmat kertomaan uskonnolliselle auktoriteetillemme asiasta. Kun synnin tunnusti, siitä piti irtisanoutua. Siinä samalla saatetaan ajaa jokin henki ulos.”
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Kallionpää koki tilanteen painostavaksi. Isähahmo sanoi ymmärtävänsä ja tukevansa häntä. Silti Kallionpää tunsi, ettei naisen kanssa saisi seurustella eikä isähahmo tai yhteisö hyväksynyt asiaa.
Seuraava kertomus valaisee asiaa mielestäni oikein hyvin. Tapahtumat ovat jo kymmenisen vuotta vanhoja, mutta toiminta jatkuu edelleen samanlaisena ko. kirkossa.
Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
Merika Kallionpää tuli uskoon Alfa-leirillä. Sekava elämäntilanne vaihtui evankeliointiin. Hän rakastui naiseen ja koki yhteisön auktoriteettien painostavan häntä. Töiden loputtua hän pyysi aluehallintovirastoa selvittämään, syyllistyikö työnantaja syrjintään.
Vilma-Lotta Lehtinen HS
20.9.2017 12:28 | Päivitetty 21.9.2017 7:02
Merika Kallionpää istui kotona ja mietti, ettei elämässä ole paljoakaan järkeä. Kaikki oli solmussa: oli maailmantuskaa, juomista. Lukio ei sujunut.
”Mietin, alanko käyttää huumeita vai Jumalaa”, Kallionpää, 22, sanoo.
Kaiken sen keskellä äidin ystävä pyysi Kallionpäätä ja hänen äitiään evankelis-luterilaisen Turun Mikaelinseurakunnan järjestämälle Alfa-kurssille. Oli syksy 2013.
Kallionpää ei nähnyt syytä, miksei voisi lähteä. Koti ei ollut uskonnollinen, ennemmin tapakristillinen, mutta hengelliset asiat kiinnostivat häntä.
”Viikonlopun aikana käsiteltiin Pyhää Henkeä ja armolahjoja, profetioita ja kielillä puhumista. Opin puhetavat ja Raamatun opetukset nopeasti. Siellä sitten annoin elämäni Jeesukselle”, Kallionpää kertaa.
Uskoontulon päivänä Kallionpää osallistui leirin rukousiltaan.
Se oli lohduttava ilta. Hämyinen rukoustila, rauhallista musiikkia. Ympärillä ryhmä, joka tuntui ymmärtävän. Tunnelma oli hurmoksellinen.
”Siellä sai mennä pyytämään esirukousta. Ihmiset nyyhkyttivät ja puhuivat kielillä. Se oli vähän sellaista häröilyä.”
Kallionpää rukoili pastorin kanssa. Hän tunnusti syntinsä ja sai synninpäästön. Sitten luettiin syntisen rukous.
”Minulle profetioitiin. Sanottiin, että minusta tulee jotain suurta: Jumala haluaa käyttää minua herätyksessä, ja monet tulevat uskoon kauttani.”
Kallionpää ei muista tunteneensa tuona iltana mitään ihmeellistä. Seuraavana aamuna hän heräsi siihen, että aurinko paistoi kasvoille.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Seuraavana vuonna Kallionpää palkattiin Turun Mikaelinseurakunnan ystävät -yhdistykseen nuorisoevankelistaksi. Yhdistyksen sivuilla sanotaan, että yhdistys on perustettu ”tukemaan Turun Mikaelinseurakunnan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, mutta se haluaa tukea myös laajemmin koko luterilaisen kirkon uudistumista ja muutosta”.
Kallionpää kuvailee yhdistyksen toimintaa herätyskristilliseksi.
”Opetin Jumalasta ja Raamatusta. Siitä, miten elävä Jumala toimii ihmisen elämässä ja miten ihmeitä tapahtuu”, Kallionpää sanoo.
Samalla Kallionpää kävi lukion loppuun. Lähimmäksi hengelliseksi auktoriteetiksi ja isähahmoksi nousi eräs Mikaelin ystävien tilaisuudessa vieraillut puhuja.
”Olin täyttynyt ilolla ja rauhalla. Siihen aikaan elämässä se oli aika vierasta.”
Kallionpää ideoi ja järjesti tapahtumia, kiersi ylistämässä ja puhumassa Raamatusta myös muiden kristillisten yhteisöjen tapahtumissa, osallistui Mikaelinmessuihin, lauloi ja antoi haastatteluja.
Kallionpää kertoo hänen ympärillään olleen satoja ihmisiä, jotka kävivät ylistystapahtumissa. ”Olin radikaali, olin uusien tuulien tuoja, mitä arvostettiin silloin.”
Kallionpää kertoo kokeneensa, että häntä vaadittiin olemaan parempi. Koko ajan parempi.
”Vaikka eihän sitä selitetä niin. Sanotaan ennemmin, että jotta Jumala pääsee toimimaan kauttasi paremmin, on oltava puhtaampi. Eihän uutta viiniä kaadeta vanhoihin leileihin. Ja että kun on synnitön, Pyhä Henki pääsee virtaamaan paremmin läpi.”
Kallionpään isähahmo oli varoittanut erään uskovaisen nuoren naisen ”historiasta” – siitä, että tällä oli ollut suhde naisen kanssa.
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Synnintunto kasvoi, kun yhden rukousillan jälkeen Kallionpää oli naisen luona. Pikkuhiljaa välit muuttuivat läheisemmiksi.
”Olimme todella hajalla. Toisaalta olisimme halunneet tutustua ja katsoa, mihin se johtaa. Mutta kaikki elinkeinosta kuoleman jälkeiseen elämään oli rakentunut Jeesuksen ympärille. Oli paljon menetettävääkin. Menimme molemmat kertomaan uskonnolliselle auktoriteetillemme asiasta. Kun synnin tunnusti, siitä piti irtisanoutua. Siinä samalla saatetaan ajaa jokin henki ulos.”
”En ollut tuntenut tähän naiseen mitään vetoa. Minulle sanottiin, että ole varovainen hänen seurassaan.”
Kallionpää koki tilanteen painostavaksi. Isähahmo sanoi ymmärtävänsä ja tukevansa häntä. Silti Kallionpää tunsi, ettei naisen kanssa saisi seurustella eikä isähahmo tai yhteisö hyväksynyt asiaa.
Vastaukset 84
Vanhimmat
Mikaelinseurakunnan pastori ja Mikaelin ystävien nykyinen toiminnanjohtaja Pasi Jaakkola oli lähettänyt Kallionpäälle Aito avioliitto -kansalaisaloitteen nimienkeruulinkin huhtikuussa 2015. Kansalaisaloitteen tarkoituksena oli kumota sukupuolineutraali avioliittolaki.
”Pidimme kuitenkin naisen kanssa yhteyttä, vaikkei se ollut suositus, koska synti viettelee.”
Naiset estivät toisensa Facebookissa ja välttelivät tapaamista. Jos pari tapasi, molemmat kävivät tunnustamassa syntinsä ja irtisanoutumassa siitä.
Lopulta he päättivät olla yhdessä. Kolme kuukautta pariskunta tapaili piilossa.
”Koko ajan pelättiin jotain. Pelkäsin, että hän tulee järkiinsä. Pelkäsin, että hän menee kertomaan muille. Pelättiin Jumalaa, pelättiin, että joku näkee.”
Lokakuussa 2015 Kallionpää ei jaksanut enää. Hän tuli kaapista ulos julkaisemalla parisuhteensa Facebookissa.
”Ihmiset eivät uskoneet sitä. Monet, jotka tunsivat minut evankelistana, ajattelivat minun testaavan heidän reaktioitaan.”
Ennen Facebook-ilmoitustaan Kallionpää oli lähettänyt sähköpostia Pasi Jaakkolalle ja Jouni Lehikoiselle. Lehikoinen on Mikaelinseurakunnan kirkkoherra, Mikaelin ystävien entinen puheenjohtaja ja nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen.
Sähköpostissaan Kallionpää sanoi, että hänen aikansa yhdistyksen palkkalistoilla alkaisi olla lopussa. Hän tarjoutui tekemään jo sovitut työt marraskuun loppuun ja sanoi olevansa käytettävissä esimerkiksi kesätöihin.
”Parisuhteeni julkistamisen jälkeen Jaakkolan puhelin oli kuulemma soinut aamusta saakka. Ihmiset kyselivät, miten tällainen voi opettaa. Sähköpostiin en saanut vastausta. Kun puhuin Jaakkolan kanssa, hän sanoi olevansa minun puolellani. Hän sanoi myös, etten saa johtaa ylistystä tai opettaa. Hän kehotti lukemaan Roomalaiskirjeen.”
Siinä puhutaan muun muassa Jumalan vihasta ja siitä, miten miehet ja naiset ovat vaihtaneet sukupuoliyhteytensä luonnonvastaiseksi.
”Jouni sanoi, etten voi opettaa Raamatusta, koska toimin sitä vastaan. Hän myös velvoitti minut kertomaan vetämäni Alfa-kurssin nuorille, etten voi jatkaa heidän opettamistaan, koska olin naisen kanssa. Hän kieltää nykyään koskaan sanoneensa näin.”
Seksuaalinen suuntautuminen herättää ristiriitoja monissa uskonyhteisöissä. HS kertoi keskiviikkona Tom-Kristian Heinäahosta, joka joutui homoseksuaalisuuden paljastuttua Jehovan todistajien oikeuskomitean eteen.
Kallionpää osallistui vielä lokakuun loppupuolella Mikaelinmessuun. Hänen vastuullaan oli heijastaa laulujen sanat nähtäville.
”Ihmiset kyselivät, miten tällainen voi opettaa.”
Vuoden 2016 lopussa Kallionpää teki Lounais-Suomen aluehallintovirastoon (avi) valvontapyynnön siitä, syrjikö Mikaelin ystävät häntä seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.
Epäselvyyttä oli Kallionpään mielestä muun muassa siinä, oliko kaikista työtunneista maksettu. Hän sanoo, että osa hänen ilmoittamistaan tunneista oli kuitattu vapaaehtoistyöksi. Kallionpään ei omien sanojensa mukaan myöskään annettu tehdä kaikkia sovittuja töitä loppuun syksyllä 2015.
Työnantajan mukaan Kallionpää itse perui osallistumisensa Alfa-kurssin vetämiseen ja irtisanoutui. Työnantajan mielestä Kallionpää jätti osallistumasta kurssille omasta tahdostaan, ja siksi hänelle ei enää tarjottu ylistämiseen ja opetukseen liittyviä töitä. Työnantaja oli myös sanonut, ettei Kallionpäätä päästetty opettamaan, koska seurakuntalaiset olivat antaneet hänen opetuksestaan huonoa palautetta.
Kallionpää on eri mieltä. Hän sanoo, että häntä kiellettiin tekemästä töitään ja ettei hän ole saanut negatiivista palautetta työsuhteensa aikana tai sen jälkeen.
Avin tarkastuskertomuksen mukaan ei voida todeta, että työnantaja olisi irtisanonut työntekijän syrjivän syyn perusteella.
Tarkastajan mielestä työnantaja ei kuitenkaan pystynyt täysin kumoamaan syrjintäolettamusta niiltä osin kuin on kysymys töiden tarjoamisesta työsopimuksen loppuun saakka. Tarkastuskertomuksessa annetaan työnantajalle toimintaohje syrjinnän kiellon noudattamisesta.
Toimintaohje annetaan ”asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi”.
Kun työt Mikaelin ystävissä olivat loppuneet, Kallionpää teki Mikaelinseurakunnalle joitakin käännöstöitä turvapaikanhakijoiden hallinto-oikeuteen tekemiä valituksia varten.
jatkuu
Ensimmäinen puoli vuotta töiden loppumisen jälkeen oli Kallionpään mukaan rankkaa aikaa. Suuri osa sosiaalisista suhteista katkesi, kun tiivis elämä uskonyhteisössä loppui. Välit isähahmon kanssa menivät poikki.
”Piti kasata koko elämä ja minuus uudestaan. Se oli niin syvälle iskostettu, ettei pidä olla oma itsensä vaan se, joksi Jumala meidät loi. Että kun teemme syntiä, ajaudumme kauemmas Kristuksen identiteetistä”, Kallionpää sanoo.
Päivä, jolloin Kallionpää tajusi uskonsa menneen, ei ollut mitenkään erikoinen. Tosin sinäkin päivänä paistoi aurinko, aivan kuin uskoontulon jälkeisenä aamuna. Hän makasi mökillä aurinkotuolissa ja kuunteli amerikkalaisen radiojuontajan ohjelmaa, jossa kritisoitiin kristinuskoa.
”Olin alkanut miettiä ihmisyyttä eri tavalla. Halusin uskoa, etten joutuisi helvettiin ja ehkeivät muutkaan joutuisi.”
Hän huomasi, että nyt on se päivä. Hän ei enää uskonut.
”Ei se tuntunut oikein miltään, ei pahalta eikä hyvältä. Monet uskovaiset eivät ymmärrä, ettei uskomatta jättäminen ole päätös. Se vain tapahtuu.”
Toimittaja on saanut nähtäväkseen avin tarkastuskertomuksen ja viestinvaihtoa, jota Kallionpää kävi muun muassa Jaakkolan ja muiden Mikaelinseurakunnan työntekijöiden kanssa Facebook-ilmoituksensa jälkeen ja ennen sitä.
Mikaelinseurakunnan kirkkoherra vastaa: Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este työnteolle
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen kiistää, että seksuaalinen suuntautuminen olisi este seurakunnan yhteydessä työskentelylle. Lehikoinen on Mikaelin ystävien entinen hallituksen puheenjohtaja ja nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen.
Kallionpään mukaan Lehikoinen oli antanut vuoden 2015 rippileireille ohjeistuksen, ettei homoseksuaalisuutta saa suvaita. Kallionpää sanoi Lehikoisen myös kieltäneen häneltä Raamatusta opettamisen, koska ”hän toimii sitä vastaan”.
”En ole antanut sellaista ohjetta. Tiedän hyvin, että rippileireillämme opetetaan perinteistä kristinuskoa ja avioliittokäsitystä. Se on selvää, ja seison täysin sen kannalla. Mutta en missään tapauksessa pakota ketään toimimaan omaatuntoaan vastaan tässä asiassa”, Lehikoinen vastaa.
”Muistan, kun Merikan kanssa asiasta keskusteltiin, enkä tiennyt hänen suuntautumisestaan yhtään mitään. Oletin, että hän on avioliittoasiassa hyvin perinteisellä kannalla. Rohkaisin häntä pitämään siitä kiinni ja sanoin, ettei siinä ole mitään hävettävää. Kirkkoon mahtuu molemmat näkökulmat asioista.”
Homoseksuaalisuus ei siis ole este työskennellä Mikaelinseurakunnassa tai Mikaelin ystävät ry:ssä?
”Ei missään tapauksessa. Meillä on tälläkin hetkellä seurakunnassa työntekijöitä, jotka ovat suhteessa samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa.”
Lehikoisen mukaan Kallionpää olisi saanut jatkaa työtehtävänsä loppuun vuonna 2015 mutta hän oli itse kieltäytynyt työtehtävistä.
Jos Merika Kallionpää on saanut opetuksesta negatiivista palautetta, miksi sitä ei ole välitetty hänelle?
”Olen työskennellyt Merikan kanssa muun muassa yhdellä rippileirillä, ja silloin asiat menivät ihan hyvin. En ole tästä palautteesta ollut tietoinen”, Lehikoinen sanoo.
”Ainoa asia, josta Merikaa olen henkilökohtaisesti nuhdellut, oli meidän riparillamme se, että hän oli esitellyt rippikoululaisille kielillä puhumista, jonka armolahjan hän sanoi omistavansa. Se oli täysin sopimatonta.”
Helsingin Sanomat ei tavoittanut Pasi Jaakkolaa, joka on Mikaelinseurakunnan pastori ja Mikaelin ystävien toiminnanjohtaja.
Kaiken kaikkiaan uskoon ei näytä tultavan itsekseen.
Elämänsä "Jeesukselle" voi käydä antamassa lähimmässä helluntaiseurakunnassa ja nyt myös Turun Mikaelinseurakunnassa
Onko hän siellä? No niin ainakin väitetään. Itse en ole nähnyt.
Suosittelen pitämään rahapusseistanne huolta. Nimittäin Jeesus on kovin perso rahalle
tule luoksemme lepakkoluolaan🦇 : kirkko 🤣🤣🤣
Elämänsä voi luovuttaa Jeesukselle joka hetki:
Hepr 3
"– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydäntänne."
Se päivä on jo mennyt.
Ei "tänä päivänä" ole vielä mennyt!
Meni kyllä parituhatta vuotta sitten.
ArtoTTT
Tällaisia tarinoita media rakastaa, ei ihme että Hesarikin julkaisee.
HS julkaisee niitä juttuja, joita olettavat ihmisten tykkäävän.
Nii-i. Tykkäävän, haluavan, tahtovan...jne. jne.
Parempi vissiin olla tykkäämättä. Haluamatta ja tahtomatta. Ajattelepa asia niin. Elämäkin on paljon jouhevampaa. Usko vaan!
Onko mediaa, joka julkaisee sellaista, josta ei tykätä?
No en todellakaan?
Eihän se koijari osannut pitää omaansakaan.
Noinhan Saatana pyytää. Kumarra minua, anna elämäsi minulle ja hän tulee vielä Jeesuksen nimessäkin. Röyhkeää! Kristinuskossa Jeesus antaa itsensä meille ja meidän puolestamme. Näillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Ettekö huomaa?
Luterilainen kristitty Jumalan armosta
"Anna elämäsi Jeesukselle!"
Luterilaiset tulkitsevat tuon siten, että kummien pitää antaa lapsen elämä Jeesukselle. He kumartavat ihmistekoja.
Heidän armonsa liittyy kummien tai muiden ihmisten tekoihin!
Raamattu taas kehoittaa ihmistä , että tämän tulee ITSE omalta kohdaltaan tehdä parannus ja ottaa Jeesus vastaan.
Jeesus tosiaan paransi ihmisten sairauksia, Raamatun mukaan. Samaa edellyttää uskovilta.
"Anna elämäsi Jeesukselle!"
Tuollaista käskyä Raamatusta ei löydy lainkaan. Se on lahkolaisten keksintö jolla he yrittävät vietellä uusia jäseniä omaan porukkaansa.
OK. Luterilaisuudessa Jeesus antaa itsensä meille ja meidän puolestamme. Tämä on evankeliumia mitä Herramme käski meidän julistaa sanoin ja teoin.
Höpönlöpöä tuollainen.
Eihän tuollaisessa käskyssä ole mitään Raamatun sanan vastaista. Se on myös Rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäisen osan mukainen: »Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein."
Luuletko, että Jeesus käski rakastaa itseään tuolla tavalla?
Paransi yhtä tehokkaasti kun Niilo Ylimainio. Harhaa vain.
Toinen oli olemassa, toinen ei. Yhteistulos nolla.
Luterilainen kirjoitaa: Pride homous kirkko,missä mitä ihmeempiä pappeja on naismyöten..
Kirkot on ihmisen tekemää ja sanoma oli ennen hyvä.Nyt on pimeys tullut.
Vai voiko joku sania,että Jeesus Kristus perusti kirkon?
Se sanoma, että tunnusta synnit Jumalalle.
Uskovaisia eli pääsääntöisesti tekouskovaisia ei pidä päästää päättäville paikoille, et ole yhteiskuntakelpoinen jos uskot tonttuihin
Eiköhän nuo tontut ole ateistien keksimiä satuolentoja.
Uskovaisia on AINA ollut myös päättävillä paikoilla ja he ovat kyenneet estämään useita mielettömiä lakialoitteita, joilla ateistit tai nimikristityt ovat yrittäneet tuhoa ihmisten elämää ja tulevaisuutta.
Valitettavasti he epäonnistuivat tuossa viimeisessä lakialoitteessa, kun viinankipeät kansanedustajat säätivät lain viinan kotiinkuljettamisesta. Vähitellen suomalisetkin alkoholisoituvat samoin kuin Venäjällä.
Ja sitten nuo samat päättäjät ihmettelevät, että miksi rikollisuus, väkivallat ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät Suomessa.
Kristityt eivät usko tonttuihin, vaan Jeesukseen Kristukseen. Jeesus on historiallinen henkilö. Näin sanovat monet historioitsijat, itse asiassa enemmistö on sitä mieltä.
Jeesus oli todellisuudessa muinaisten egyptiläisten jumalien kopio. Eli kiertokappale.
Sen takia sen puheet eivät toteudu, eikä uskovien merkkinä seuraa, että he parantavat sairaat panemalla kädet heidän päälleen.
Mielipide on kuin persreikä. Jokaisella on sellainen.
Mitään lahkon ulkopuolista merkkiä Jeesuksesta ei ole. Ei siis ollut eläissään mitenkään huomionarvoinen. Mutta taitavasti on legenda rakennettu.
Ei ole mitään taitavaa, muuta siitä huolimatta Jeesuksen perusteella moni on mukaan lähtenyt.
Merikalle kävi lopulta hyvin. Hän pääsi homoseksuaalisuutensa avulla tuosta järkyttävästä hihhuliporukasta irti.
Äläpäs vielä nuolaise.
Tuollainen tuuliviiri voi hetken kokea olevansa onnellinen, mutta yleensä hän muutaman vuoden kuluttua kokee taas olevansa masentunut ja epätoivon partaalla ja sitten hän alkaa etsimään uusia kokemuksia silloin kaikki konstit kelpaavat.
Mitä hyvää tuossa muka on?
Yleensä Merikan kaltaiset uskontojen uhrit eivät enää palaa koskaan kyseisiin piireihin. Kokemus on ollut niin voimakas, koska häntä petettiin Jumalan nimissä.
Aivan. Se "Jeesus", johon Merika oli uskonut, osoittautuikin Perkeleeksi.
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherralla näyttää luterilainen dogmatiikka olevan aivan hukassa. Seurakunnan järjestämillä Alfa -kursseilla meno on kuin helluntailaisten hurmoskokouksissa. Kurssin loppupuolla puhutaan jo kielillä ja hypitään seinille. EI KIITOS MINULLE!
Minä erosin kirkosta tuon pelleilyn takia. Pitäkööt ne kirkkonsa jotka tuollaisesta tykkäävät. Minä en tykkää naispappien tai homojen syrjimisestä.
Joku tykkää. Aina ei voi olla mieliksikään. Ettei joku sumputa jostakin.
Suonette anteeksi karkeasanaisuuteni. Onhan sunnuntai ja pyhäpäivä.
Ja kalenterissa "punainen päivä". Ja satasen tunnit.
Satasen tunnit tärkeämpää kuin seinille hyppiminen
Turussa on onneksi hyvät piispat Tapio Luoma ja Mari Leppänen. Se on mielestäni parasta mitä kirkolle on pitkään aikaan tapahtunut. Luterilaisissa seurakunnissakin on aina joukossa jokin mätämuna kuten nyt tuo Mikaelinseurakunta. Uskoani armolliseen Jumalaan he eivät pysty viemään.
Jos Jumala on armollinen, voi hyppä seinille.
Armoton ei anna niin tehdä, vaan herjaa.
Riv. Revi pelihoususi. Minunkin Jumala on Jumala. Ei Tapio Luoma, ei Mari Leppänen, ei Mari Parkkinen, ei Kaisamari Hintikka. Kas kummaa mikä Espoon Hiippakunnan piispan sukunimi onkaan...hintikka. Ja oikein kolme Maria. Joiden edesottamukset kyllä tunnetaan.
Joten onnea sinulle tielläsi.
On jokseenkin hyvä, että kristityt uskovat armolliseen Jumalaan. Kristinuskon pääteoksessa Jumala on aivan mahdoton tapaus.
Jos vielä uskot hyvään Jumalaan, pyydä saada käydä lasten syöpäosastolla.
En ole kristitty..
Mistä tuollainen naisvihasi kumpuaa uskovainen?
Ei kantsis vetäistä hätiköityjä johtopäätöksiä, mä olen seurannut tätä luterilaisen kirkon touhua jo useita kymmeniä vuosia. Ja aikanaan oikein painetuista sanomalehdistä. Ja jos vihaisin naisia, varmasti olisin sitten saman katon alla miehen kanssa. En tosin menisi naimisiin.
Ja ymmärtäisin, että Tapio Luomakin on mies. Pitäisi olla tai ainakin olisi pitänyt olla.
Olisin nimittäin yksin.
Kirkko toitottaa että jokainen saa olla sellainen kuin on ja että "sinä riität"!
Jeesus taasen korostaa itsensänsä menettemistä kokonaan sillä ihmisen minuus on paholaisen valtaama ja teot sitten sen mukaisia ...
Luuk. 17:33
Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.
Matt. 10:39
Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
Matt. 16:25
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
Mark. 8:35
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.
Miten muuten elämä kadotetaan? Mitä silloin tapahtuu?
Lue vielä missä yhteydessä näin on sanottu, niin voit päästä paremmin kärryille asiasta.
Syöpäosastolla ei toimi Jumala, vaan evoluutio.
Siellä mutaatio kehittävät ihmiskuntaa.
Harmi vaan, kun nuo mutatiot ovat VAHINGOLLISIA ihmiselle! Ne johtavat usein kuolemaan.
Syöpäosasto tietenkin on todiste evoluutiosta sekä kaikki muutkin epämuodostumat. Siinä vain evoluutio laittaa parastaan sotkien dna:ta. Eihän muutoin mikään voi kehittyä.
Hyvä satu.Onko itse keksitty,
Jos usko armolliseen Jumalaan loppuu itseään kristillisenä seurakuntana pitämässään kirkossa, mitä jää jäljelle? EI MITÄÄN. Tai jotain kuitenkin: Leipää, mikä sekin on EU:n varoista, ja tietysti sirkushuveja niitä kaipaaville.
Usko armolliseen Jumalaan tekee myös ihmisestä armollisen
Kun Jeesus tulee sydämeeb, loppuu synnin twkeminen, muiden herjaaminen ja saman jankuttamunwn.
Sinulle Jeesus ei ainakaan ole tullut sydämeen koska jankkaat tuota samaa hokemaasi pääsemättä siitä yhtään eteenpäin.
Ei siinä jeesuksia tarvita kun jotain jankkaa.
OHO! Olet siis tullut synnittömäksi etkä enää tarvitse Jeesusta? Olet laodikealainen!!!
En ole koskaan kuullut helluntaiseurakunnassa Jeesuksen opettamaa rukousta (Isä meidän) jossa pyydetään syntejä anteeksi. Yllättävä havainto. Onko se kristillinen seurakunta lainkaan?
Wanha muoto kuului: "Anna meille meidän syntivelkamme anteeksi."
No nyt pieni levoton. Jospa helluntailaiset on uskoontulonsa jälkeen tulleet synnittömiksi ja velattomiksi. Niin eihän niitä silloin tarvi anteeksikaan pyytää. Edes Jumalalta. Saatika nyt sitten Jeesukselta.
Et kun Jumala on paholainen?
Omasta mielestään ovat synnittömiä. Eivät näe omia syntejään. Miksi Jeesus opetti seuraajiaan pyytämään syntejään anteeksi? Vapaakirkolliset eivät taida olla Jeesuksen seuraajia.
Hanki uusi kuulolaite. Viimeksi viime sunnuntaina luettiin Isä meidän rukous.
Et ole varmaan koskaan ollut helluntailaisten kokouksissa.
Eivät olekaan
Kyllä minä olen käynyt hyvinkin paljon kotikaupunkini helluntaiseurakunnassa. Silloin ei koskaan niissä kokouksissa rukoiltu niin kuin Jeesus opetti. Tähän seikkaan kiinnitin jo silloin huomioni. Nykyisin ohitan sen paikan sen enempää miettimättä. Jos sinulla on jokin video josta kerroit, kuuntelisin sen kyllä mielelläni onko systeemit muuttuneet.
Minä olen käynyt myös helluntailaisten kotikokouksissa. Ei niissä mitään Isä meidän -rukousta rukoiltu. Kielillä puhumista, kauheaa polpotusta ja huutoa. Lapsetkin pelkäsivät.
Aivopieruja täynnä koko keskusteluketju.
Voi sokeakin kana löytää jyvän. Onnea etsimisen tielläsi.
Onhan kanallakin haisti.
Luterilaiset yrittävät varmaan mennä taivaaseen syntiensä kanssa.
Raamattu varoittaa kuitenkin, että taivaaseen ei pääse yhtään syntiä.
Puhut varmaan uudestikastajista
No ei pääse, eikä kristinuskossa mitään taivasta edes ole, kun Paavali käskee perkaamaan sen pois 1.Kor.5:7, kun Jeesus opettaa sen Matteus 13:33, muuten ei voi ensin muuttua syntiseksi, koska Jeesuksen opettamassa, ympärillämme olevassa taivasten valtakunnassa ei voi olla syntiä.
Taivaassa on vain Jeesuksen verellä lunastettuja ARMAHDETTUJA SYNTISIÄ.
Luterilainen kristitty Jumalan armosta
Teidän taivaassa palaa tuli, löytyy 1.Kor.
3:12-13, kun se päivä tulessa ilmestyy, joka näyttää mikä oli TEKO oli uskoa Paavalia. Armo on vasta se, jos Jumala mitä itsenne puolesta palvotte uhriksi Jeesuksen nimeen, tulee sieltä pelastamaan.
Voisi vähän käyttää järkeäkin, jos tosi Jumala Jeesuksen nimeen on KIROUKSEKSI KIROTTU uhri, Gal.3:13.
Kuten entinen pastori sanoi, kun käveli kuivin jaloin venestää rantaan, kanttorin mulahtaessa vyötäröä myöten veteen, valitellen, ettei vaan usko riittänyt, johon pastori, että usko on hyvä asia, kun tietää kivien paikat.
Teillä on pelikenttä täysin väärinpäin.
Ja kannattaisi ihan ensimmäisenä tarkistaa, että mikä Jumala tällaisia lupailee itsensä kumartelusta.
Tuo on aika yleistä että kun joku tulee uskoon niin heti rupeavat vapikset profetoimaan ja ylistämään että sinusta tulee jotain suurta. Ihmisen palvontaa ja manipulointia tuollainen on.