Olisiko Mozart ollut luomisvoimainen säveltäjä vielä vanhuudessaankin?

Vaikka Mozart Glenn Gouldin mukaan kuoli pikemminkin liian myöhään kuin liian varhain, jolla hän tarkoitti hänen musiikkiaan, mutta myös minun käsitykseni mukaan voidaan todeta Mozartin musiikillisen tyylin köyhtyneen ja yksinkertaistuneen motiivisesta kompleksisuudesta, keskityksestä ja rikkaudesta pelkistettyyn ja niukkasanaisempaan ilmaisuun myöhäisessä tuotannossaan varsinkin jotain Titusta ja Requiemia ajatellen ja joiden varsin vaatimaton musiikillinen laatutaso ei vastannut säveltäjän parhaiden päivien nerouden huippusaavutuksia enää missään muodossa langetessamme Hildesheimerin mukaan puolustelevaan sanankäyttöön, jos toteamme että tämä tai tuo Tituksen numero saavuttaa Cosin tason tai enteilee jo Zauberflöteä, emmekä mahda sille mitään että sanasekvenssien kertaukset ovat vaikeasti nautittavissa aarioiden langetessa varhaisoopperoiden napolilaiseen tyyliin, sillä näiden teosten heikko musiikillinen laatutaso edustaa pikemminkin hänen neroutensa huippusaavutusten käänteistä ilmiötä, taantumista neroudesta vain keskinkertaisuuteen, sillä oopperasta, jonka sävelet eivät Hildesheimein mukaan enää ilahduta meitä, puuttuu pyrkimys tulkintaan, joka antaa hänen teoksilleen niiden elävyyden ja arvon, ja sitä oopperaa hallitsee väsynyt rutiini, vaikka on siitäkin huolimatta tietenkin täysin mahdotonta arvioida missä määrin Gould osui lopulta oikeaan säveltäjän nerouden täydellistä hiipumista silmällä pitäen pidemmällä välillä, jos esim. ajatellaan, että mainitut teokset olivat vain tilapäisiä floppeja, mahalaskuja ja limboja Mozartin tuotannossa ja ehkä jonkinlaisen suuren musiikin luomista edellyttävän musiikillisen laatutason ylläpitäminen inspiroivampien sävellystehtävien myötä olisi voinut olla mahdollisuuksien rajoissa hänen pidempään eläessään kuitenkin ilman neron totaalista luomisvoiman sammumista, vaikka Mozartin sävellystyö olisi vielä jatkunutkin, sillä luomisvoimaa ei voida milloinkaan mitata pelkkien opuslukujen avulla, mutta ainakin klarinettikonsertossa, kuten Hildesheimer toteaa tämä sävelsi ystävälleen Stadlerille vielä jotain kunnollista osoittaessaan millainen puhallinkonserton tuli olla puhallinsatsin hallinnan osalta ilman taiturillista rihkamaa ja ennen kuin tuoni oli hänet korjaava, ja teos onkin puhallinkonserttokirjallisuuden helmiä siitäkin huolimatta, että Mozartin ura ja luomisvoima olivat olleet jo pidempään laskusuunnassa sitten vuoden 1787 ja viimeistään v. 1788 sinfoniatrilogian jälkeen eikä teos syksyisenä luomuksena edusta tietenkään enää likimainkaan säveltäjän hedelmällisintä luomisvaihetta, mutta Taikahuilun ohella edustaa eräänlaisena tasanteena tässä vääjäämättömässä luovassa toiminnassa ilmenneessä alamäessä viimeisien merkittävien luomisroihujen synnyttämiä mestariteoksia, mutta ilmeisesti kiivaan sävellystahdin takia Mozart paloi säveltäjänä ja ihmisenä loppuun nopeasti vaikkakin hänen äkillisen kuolemansa syynä oli luovan kiihkon aiheuttaman loppuun palamisen sijasta jonkun kulkutaudin aiheuttama infektio, kuten erään taudinmäärityksen mukaan Schönleinin- Henochin purppura, harvinainen tulehdustauti, trikinoosi tai uusiutunut reumaattinen kuume tai mahdollisesti syfiliksen hoitoon otetun elohopean aiheuttama elohopeamyrkytys, vaikka hän itse uskoi jonkun tarkoituksellisesti myrkyttäneen hänet ja antaneen hänelle arsenikkipitoista ja hitaasti vaikuttavaa myrkkyä, Aqua Toffanaa hänen todetessaan vaimolleen: "Tiedän että minun on kuoltava. joku on antanut minulle Aqua toffanaa", vaikka Mozartin kuolemaan johtaneen todellisen syyn oltua mitä luultavimmin hänen hetkellisen vointinsa helpottamiseen, mutta yleiskunnon laskuun tähdännyt runsas sen aikakauden hoitokeinona käytetty verenlaskeminen 2 litran verran kylmien kääreiden määräämisen lisäksi hänen hehkuvan päänsä päälle tohtori Closset'n toimesta, mikä Hildesheimerin mukaan pikemminkin joudutti Mozartin kuolemaa, kuin paransi hänen yleistilaansa , tämän menetettyä tajuntansa toimenpiteen vuoksi, eikä tullut enää tajuihinsa vaan heitti henkensä Requiemin viimeisen pasuunafinalen puhaltamista demonstroiden, mutta Closset teki sen minkä osasi Hildesheimerin kysyessä sen vuoksi sarkastisesti, "mutta mitä hän osasi?".
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Brittiläinen musiikkikriitikko, joka väitti että osassa Wolfgang Amadeus Mozartin tuotantoa ei ole mitään nerokasta, mutta on sikälikin loogisestikin ajateltuna täysin väärä johtopäätös, että vaikka tuskin minäkään olisin nuorena 17 vuotiaana kyennyt kokemaan tyhjänpäivästä jumaluutta suurempia katharsiksia jostakin Divertimentoista, kuten sentään pianokonsertosta ja viulukonsertosta, niin nyt eräässä mielessä nuoruutta huomattavasti kypsempänä musiikinharrastajana olen tiedostanut sen totuuden, ettei kenenkään neron tuotantoa voida tulkita bilateraalisesti ja jakaa sitä kahtia siten, että toinen puoli olisi nerokkuudeltaan 0% ja se hänen ylistämänsä parempi puoli tuotannosta neroudeltaan 100%, joten joko henkilö, joka väittää ettei serenadeissa, marsseissa ja divertimentoissa ole mitään nerokasta, ei ymmärrä musiikista mitään tai hän haluaa huomionhakuisena henkilönä vain päästä julkisuuden valokeilaan absurdeine väittämineen, kuten niin usein tapahtuu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Höpönassa kirjoitti:

Vaikka Mozart Glenn Gouldin mukaan kuoli pikemminkin liian myöhään kuin liian varhain, jolla hän tarkoitti hänen musiikkiaan, mutta myös minun käsitykseni mukaan voidaan todeta Mozartin musiikillisen tyylin köyhtyneen ja yksinkertaistuneen motiivisesta kompleksisuudesta, keskityksestä ja rikkaudesta pelkistettyyn ja niukkasanaisempaan ilmaisuun myöhäisessä tuotannossaan varsinkin jotain Titusta ja Requiemia ajatellen ja joiden varsin vaatimaton musiikillinen laatutaso ei vastannut säveltäjän parhaiden päivien nerouden huippusaavutuksia enää missään muodossa langetessamme Hildesheimerin mukaan puolustelevaan sanankäyttöön, jos toteamme että tämä tai tuo Tituksen numero saavuttaa Cosin tason tai enteilee jo Zauberflöteä, emmekä mahda sille mitään että sanasekvenssien kertaukset ovat vaikeasti nautittavissa aarioiden langetessa varhaisoopperoiden napolilaiseen tyyliin, sillä näiden teosten heikko musiikillinen laatutaso edustaa pikemminkin hänen neroutensa huippusaavutusten käänteistä ilmiötä, taantumista neroudesta vain keskinkertaisuuteen, sillä oopperasta, jonka sävelet eivät Hildesheimein mukaan enää ilahduta meitä, puuttuu pyrkimys tulkintaan, joka antaa hänen teoksilleen niiden elävyyden ja arvon, ja sitä oopperaa hallitsee väsynyt rutiini, vaikka on siitäkin huolimatta tietenkin täysin mahdotonta arvioida missä määrin Gould osui lopulta oikeaan säveltäjän nerouden täydellistä hiipumista silmällä pitäen pidemmällä välillä, jos esim. ajatellaan, että mainitut teokset olivat vain tilapäisiä floppeja, mahalaskuja ja limboja Mozartin tuotannossa ja ehkä jonkinlaisen suuren musiikin luomista edellyttävän musiikillisen laatutason ylläpitäminen inspiroivampien sävellystehtävien myötä olisi voinut olla mahdollisuuksien rajoissa hänen pidempään eläessään kuitenkin ilman neron totaalista luomisvoiman sammumista, vaikka Mozartin sävellystyö olisi vielä jatkunutkin, sillä luomisvoimaa ei voida milloinkaan mitata pelkkien opuslukujen avulla, mutta ainakin klarinettikonsertossa, kuten Hildesheimer toteaa tämä sävelsi ystävälleen Stadlerille vielä jotain kunnollista osoittaessaan millainen puhallinkonserton tuli olla puhallinsatsin hallinnan osalta ilman taiturillista rihkamaa ja ennen kuin tuoni oli hänet korjaava, ja teos onkin puhallinkonserttokirjallisuuden helmiä siitäkin huolimatta, että Mozartin ura ja luomisvoima olivat olleet jo pidempään laskusuunnassa sitten vuoden 1787 ja viimeistään v. 1788 sinfoniatrilogian jälkeen eikä teos syksyisenä luomuksena edusta tietenkään enää likimainkaan säveltäjän hedelmällisintä luomisvaihetta, mutta Taikahuilun ohella edustaa eräänlaisena tasanteena tässä vääjäämättömässä luovassa toiminnassa ilmenneessä alamäessä viimeisien merkittävien luomisroihujen synnyttämiä mestariteoksia, mutta ilmeisesti kiivaan sävellystahdin takia Mozart paloi säveltäjänä ja ihmisenä loppuun nopeasti vaikkakin hänen äkillisen kuolemansa syynä oli luovan kiihkon aiheuttaman loppuun palamisen sijasta jonkun kulkutaudin aiheuttama infektio, kuten erään taudinmäärityksen mukaan Schönleinin- Henochin purppura, harvinainen tulehdustauti, trikinoosi tai uusiutunut reumaattinen kuume tai mahdollisesti syfiliksen hoitoon otetun elohopean aiheuttama elohopeamyrkytys, vaikka hän itse uskoi jonkun tarkoituksellisesti myrkyttäneen hänet ja antaneen hänelle arsenikkipitoista ja hitaasti vaikuttavaa myrkkyä, Aqua Toffanaa hänen todetessaan vaimolleen: "Tiedän että minun on kuoltava. joku on antanut minulle Aqua toffanaa", vaikka Mozartin kuolemaan johtaneen todellisen syyn oltua mitä luultavimmin hänen hetkellisen vointinsa helpottamiseen, mutta yleiskunnon laskuun tähdännyt runsas sen aikakauden hoitokeinona käytetty verenlaskeminen 2 litran verran kylmien kääreiden määräämisen lisäksi hänen hehkuvan päänsä päälle tohtori Closset'n toimesta, mikä Hildesheimerin mukaan pikemminkin joudutti Mozartin kuolemaa, kuin paransi hänen yleistilaansa , tämän menetettyä tajuntansa toimenpiteen vuoksi, eikä tullut enää tajuihinsa vaan heitti henkensä Requiemin viimeisen pasuunafinalen puhaltamista demonstroiden, mutta Closset teki sen minkä osasi Hildesheimerin kysyessä sen vuoksi sarkastisesti, "mutta mitä hän osasi?".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu