Nälänhätä 1800 luvulla

Mistä johtui suuri nälänhätä 1800 luvulla?

Poikkeukselliset sääolot ja halla: Vuosina 1866–1868 Suomea koetteli poikkeuksellisen kylmä ilmastojakso.

Erityisesti kesä 1867 oli katastrofaalinen: kevät oli kuukausia myöhässä, järvet pysyivät jäässä pitkälle kesäkuuhun ja syyskuun alussa ankarat yöpakkaset (halla) tuhosivat viljasadon lähes täysin.

Peräkkäiset katovuodet: Pielavedellä ja muualla Savossa sadot olivat olleet huonoja jo vuodesta 1856 lähtien. Kun vuoden 1867 täydellinen kato iski, ihmisten ja kuntien viljavarastot olivat jo valmiiksi tyhjentyneet, eikä siemenviljaa seuraavalle vuodelle ollut.

Kulkutaudit ja hätäaputyöt: Suurin osa uhreista ei kuollut suoranaiseen nälkään, vaan nälän heikentämiin kulkutauteihin, kuten lavantautiin, tyyfukseen ja pilkkukuumeeseen. Pielavedeltä lähti valtavasti ihmisiä kerjuulle ja hätäaputöihin. Hätäaputyömaille ja työtaloihin ahtautuneet ihmiset levittivät tauteja tehokkaasti, minkä vuoksi epidemiat pääsivät Pielavedelläkin valloilleen.

Huonot kulkuyhteydet ja hidas apu: Sisä-Savossa sijaitseva Pielavesi oli tuohon aikaan vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Vaikka senaatti yritti hankkia viljaa ulkomailta, avun toimittaminen kriisialueille kesti liian kauan kehittymättömän tieverkoston ja aikaisin alkaneen talven vuoksi.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mistä johtui suuri nälänhätä 1800 luvulla?

Poikkeukselliset sääolot ja halla: Vuosina 1866–1868 Suomea koetteli poikkeuksellisen kylmä ilmastojakso.

Erityisesti kesä 1867 oli katastrofaalinen: kevät oli kuukausia myöhässä, järvet pysyivät jäässä pitkälle kesäkuuhun ja syyskuun alussa ankarat yöpakkaset (halla) tuhosivat viljasadon lähes täysin.

Peräkkäiset katovuodet: Pielavedellä ja muualla Savossa sadot olivat olleet huonoja jo vuodesta 1856 lähtien. Kun vuoden 1867 täydellinen kato iski, ihmisten ja kuntien viljavarastot olivat jo valmiiksi tyhjentyneet, eikä siemenviljaa seuraavalle vuodelle ollut.

Kulkutaudit ja hätäaputyöt: Suurin osa uhreista ei kuollut suoranaiseen nälkään, vaan nälän heikentämiin kulkutauteihin, kuten lavantautiin, tyyfukseen ja pilkkukuumeeseen. Pielavedeltä lähti valtavasti ihmisiä kerjuulle ja hätäaputöihin. Hätäaputyömaille ja työtaloihin ahtautuneet ihmiset levittivät tauteja tehokkaasti, minkä vuoksi epidemiat pääsivät Pielavedelläkin valloilleen.

Huonot kulkuyhteydet ja hidas apu: Sisä-Savossa sijaitseva Pielavesi oli tuohon aikaan vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Vaikka senaatti yritti hankkia viljaa ulkomailta, avun toimittaminen kriisialueille kesti liian kauan kehittymättömän tieverkoston ja aikaisin alkaneen talven vuoksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu