Savo ja mm. Pielavesi tunnettiin "noitien ja tietäjien" maana. Erityisesti korpiseutujen asukkaiden uskottiin hallitsevan kateuden, loitsut ja eläinten (kuten karhun) nostamisen. Pielavedenkin historiassa elää vahvasti muisto taitavista parantajista ja luonnon kääntäjistä, jotka osasivat "sitoa" eksyneen metsään tai vapauttaa karjan karhun kynsistä.
Jos ihminen tai lehmä katosi korpeen niin, ettei häntä nähty, vaikka etsijät kulkivat aivan vierestä, hänen sanottiin joutuneen metsänpeittoon. Metsän uskottiin kääntävän maiseman ylösalaisin: tuttu polku katosi ja puut näyttivät valtavilta kämmeniltä. Vasta tietäjän tekemä loitsu tai lehmänkellon soittaminen väärinpäin saattoi murtaa metsänhaltijan lumouksen.
Savon syrjäisillä vaaroilla ja järvien saarissa kerrottiin usein nähdyn sinertäviä liekkejä, aarnivalkeita. Uskomuksen mukaan liekki paloi kohdassa, johon oli piilotettu aarrepata isovihan tai muiden levottomuuksien aikana. Aarteen lunastaminen vaati usein synkkien ehtojen täyttämistä, kuten täydellistä hiljaisuutta tai määrätyn uhrin tuomista paikalle.
Jos ihminen tai lehmä katosi korpeen niin, ettei häntä nähty, vaikka etsijät kulkivat aivan vierestä, hänen sanottiin joutuneen metsänpeittoon. Metsän uskottiin kääntävän maiseman ylösalaisin: tuttu polku katosi ja puut näyttivät valtavilta kämmeniltä. Vasta tietäjän tekemä loitsu tai lehmänkellon soittaminen väärinpäin saattoi murtaa metsänhaltijan lumouksen.
Savon syrjäisillä vaaroilla ja järvien saarissa kerrottiin usein nähdyn sinertäviä liekkejä, aarnivalkeita. Uskomuksen mukaan liekki paloi kohdassa, johon oli piilotettu aarrepata isovihan tai muiden levottomuuksien aikana. Aarteen lunastaminen vaati usein synkkien ehtojen täyttämistä, kuten täydellistä hiljaisuutta tai määrätyn uhrin tuomista paikalle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
....Pielaveden Historiallinen Kirkkosaari kantaa mukanaan synkkää ja harrasta korpiromantiikkaa. Ennen nykyistä kirkonpaikkaa seurakunnan keskus sijaitsi saarella, jonne kirkkokansa saapui suurilla kirkkoveneillä pitkienkin matkojen takaa.
Vanha savolainen korpifolklore tuntee ilmiön nimeltä kirkonväki – vainajien henget, jotka saattavat nousta hautuumaalta, jos elävät häiritsevät heidän rauhaansa. Kirkkosaareen liittyy tarinoita myrskyistä, joissa kirkkoveneitä upposi, ja menneiden sukupolvien henkien sanottiin toisinaan pitävän saaren vanhassa kirkossa omia öisiä jumalanpalveluksiaan.
Pitkä on ollut soutumatka tuolta Koivujoen suultakin Kirkkosaareen.