Eurooppa tässä natsien suvut

AI-yhteenveto

Englannin, Saksan ja Ranskan kuninkaallisten historia ja nykytila eroavat toisistaan merkittävästi: Yhdistyneessä kuningaskunnassa monarkia on yhä voimissaan, kun taas Saksassa ja Ranskassa kuninkaalliset menettivät valtansa vallankumousten myötä. Kaikkien kolmen maan hallitsijasuvut ovat kuitenkin olleet vuosisatojen ajan tiiviisti sukua toisilleen.

Englanti (Yhdistynyt kuningaskunta)

Iso-Britannia on ainoa näistä kolmesta maasta, jolla on edelleen hallitseva monarkia. Nykyinen hallitsijasuku on Windsor, joka tunnettiin vuoteen 1917 asti saksalaisella nimellä Saksi-Coburg-Gotha.
• Nykyinen hallitsija. Kuningas Charles III nousi valtaistuimelle vuonna 2022 äitinsä kuningatar Elisabet II:n kuoleman jälkeen.
• Kruununperimys. Ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä on Walesin prinssi William. Hänen jälkeensä tulevat hänen lapsensa prinssi George, prinsessa Charlotte ja prinssi Louis.
• Rooli. Monarkia on perustuslaillinen, eli kuninkaan asema on pääosin edustuksellinen ja seremoniallinen.

Saksa

Saksan monarkia ja lukuisat pienemmät ruhtinaskunnat lakkautettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan päättyessä ja keisari Vilhelm II:n luopuessa kruunusta.
• Merkittävimmät suvut. Saksan keisarikuntaa ja Preussia hallitsi Hohenzollern-suku. Muita merkittäviä hallitsijasukuja olivat muun muassa Baijerin Wittelsbachit ja Saksin Wettinit.
• Nykytila. Saksan tasavalta lakkautti aateliston viralliset etuoikeudet vuonna 1919. Entiset aatelistittelit (kuten Prinz tai von) jäivät kuitenkin osaksi sukunimiä, ja Hohenzollern-suvun nykyinen päämies on Preussin prinssi Georg Friedrich.

Ranska

Ranska on ollut pitkäaikainen tasavalta, ja sen kuninkaallinen historia päättyi lopullisesti vuonna 1870.
• Merkittävimmät suvut. Keskiajalta lähtien maata hallitsivat Kapetingit sekä sen haarat Valois ja Bourbon. Tunnetuin hallitsija oli Bourbon-sukuinen Aurinkokuningas Ludvig XIV.
• Vallankumoukset ja keisarikunnat. Vuoden 1789 suuri vallankumous syrjäytti kuningas Ludvig XVI:n. Tämän jälkeen Ranskaa hallitsivat vielä keisari Napoleon I ja Napoleon III (Bonaparte-suku) sekä lyhyen aikaa palautetut Bourbon- ja Orléans-sukujen kuninkaat, joista viimeinen oli Ludvig Filip I (vallassa 1830–1848).
• Nykytila. Ranskassa on nykyään kolme eri kruununtavoittelijahaaraa (Bourbon, Orléans ja Bonaparte), mutta heillä ei ole virallista asemaa.
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Aihe ”kuninkaalliset ja natsit” viittaa useimmiten 1930- ja 1940-lukuihin sekä Britannian kuninkaallisen perheen ja natsi-Saksan välisiin kiusallisiin yhteyksiin. Keskeisimmät kohut liittyvät seuraaviin seikkoihin:
• Edvard VIII (Windsorin herttua): Vuonna 1936 lyhyen aikaa Britannian kuninkaana toiminut Edvard VIII luopui kruunustaan mennäkseen naimisiin amerikkalaisen Wallis Simpsonin kanssa. Pariskunta tunnettiin avoimesta natsimyönteisyydestään, ja he vierailivat Adolf Hitlerin luona Saksassa vuonna 1937.
• Mahdolliset sotasalaisuudet: Historioitujen tutkimusten ja dokumenttien (kuten Brittikuninkaalliset ja natsit) mukaan Edvard VIII saattoi vuotaa sotasalaisuuksia tai suunnitelmia natsi-Saksalle kesällä 1940 toivoessaan pääsevänsä takaisin valtaan Hitlerin valloitusten kautta.
• Natsitervehdys-kuva: Vuonna 2015 julki tuli arkistovideo vuodelta 1933 tai 1934, jossa tuleva kuningatar Elisabet II (tuolloin noin 6-vuotias), hänen äitinsä Elisabet ja setänsä Edvard tekevät natsitervehdyksen. Hovi on korostanut kyseessä olleen lapsenomaisen leikin, ei poliittisen kannanoton.
• Muut hovit: Myös muiden Euroopan kuninkaallisten piireissä (esimerkiksi Saksassa ja pienemmissä hoveissa) oli natsipuolueen kannattajia tai jäseniä ennen toista maailmansotaa ja sen aikana, mutta Windsorin herttuan tapaus on herättänyt eniten julkista keskustelua.

Äänestä
  • Natsipuoluetta (NSDAP) ei ollut vielä olemassa ennen 1900-lukua. Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) perustettiin vasta vuonna 1920, mutta sen aatteelliset juuret ulottuvat syvälle 1800-luvun lopun Saksaan ja Itävalta-Unkariin.
    Natsismin syntyyn vaikuttivat voimakkaasti monet 1800-luvun loppupuolen poliittiset, yhteiskunnalliset ja pseudotieteelliset virtaukset, joista myöhemmät kansallissosialistit ammensivat ideologiansa.

    Völkisch-liike (Kansallisromanttinen nationalismi)

    • Äärinationalismi ja mystiikka. 1800-luvun lopulla Saksassa syntyi Völkisch-liike, joka ihannoi muinaista germaanista kulttuuria, maaseutua ja luontoa.
    • Veren ja maan ideologia. Liikkeen mukaan saksalaisia yhdisti yhteinen veri, rotu ja kotimaa, mikä myöhemmin tiivistyi natsien iskulauseeksi Blut und Boden (Veri ja maa).
    • Modernin yhteiskunnan vastustus. Liike vastusti kaupungistumista, teollistumista ja liberaalia demokratiaa, joiden katsottiin rappeuttavan perinteistä saksalaista kansanluonnetta.

    Modernin antisemitismin synty

    • Rotuun perustuva juutalaisvastaisuus. Perinteinen uskonnollinen juutalaisvastaisuus muuttui 1870-luvulta alkaen rodulliseksi ja poliittiseksi antisemitismiksi.
    • Termin vakiintuminen. Saksalainen toimittaja Wilhelm Marr teki käsitteen antisemitismi tunnetuksi vuonna 1879 perustaessaan Antisemiittien liiton.
    • Salaliittoteoriat. Juutalaisia alettiin syyttää sekä kapitalismin että nousevan sosialismin ongelmista, ja heidät esitettiin uhkana kansallisvaltioiden yhtenäisyydelle.

    Sosiaalidarwinismi ja rotuteoriat

    • Evoluutioteorian väärinkäyttö. 1800-luvun lopulla Charles Darwinin luonnonvalintateoriaa sovellettiin ihmisryhmiin ja kansakuntiin, mikä johti ajatukseen vahvimpien rotujen oikeudesta hallita heikompia.
    • Pseudotieteellinen rotuoppi. Ranskalainen Arthur de Gobineau ja brittiläis-saksalainen Houston Stewart Chamberlain loivat 1800-luvulla teoksissaan myytin ylivertaisesta "arjalaisesta rodusta", josta tuli natsien rotuopin kulmakivi.
    • Eugeniikka eli rodunjalostus. Lääketieteen ja biologian piirissä kehitettiin oppeja ihmiskunnan perimän "parantamisesta", mikä loi pohjan myöhemmille pakkosteriloinneille ja joukkotuhonnalle.

    Pangermanismi ja itävaltalaiset esikuvat

    • Suur-Saksan tavoittelu. Pangermanistinen liike ajoi kaikkien saksankielisten alueiden yhdistämistä yhdeksi voimakkaaksi valtioksi.
    • Georg von Schönerer. Itävaltalainen poliitikko Georg von Schönerer johti 1880-luvulla äärikansallista ja antisemitististä liikettä, joka käytti jo Führer (johtaja) -titteliä ja Heil-tervehdystä.
    • Vaikutus nuoreen Hitleriin. Itävallassa 1889 syntynyt Adolf Hitler sai nuoruudessaan suoria vaikutteita Schönererin liikkeestä sekä Wienin antisemitistisestä pormestarista Karl Luegerista.

    Ensimmäiset poliittiset puolueet

    • Antisemitistiset pienpuolueet. Saksan keisarikunnassa toimi 1880- ja 1890-luvuilla useita avoimen juutalaisvastaisia puolueita, kuten Adolf Stoeckerin perustama Kristillissosiaalinen puolue.
    • Kansallissosialismin esiaste. Itävalta-Unkarin saksankielisillä alueilla (nykyisessä Tšekissä) alettiin perustaa työläisjärjestöjä, jotka yhdistivät nationalismin ja työväenaatteen. Tämä kehitys johti Itävallan saksalaisen työväenpuolueen (DAP) perustamiseen vuonna 1903, mikä toimi suorana esikuvana Saksan natsipuolueelle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

AI-yhteenveto

Englannin, Saksan ja Ranskan kuninkaallisten historia ja nykytila eroavat toisistaan merkittävästi: Yhdistyneessä kuningaskunnassa monarkia on yhä voimissaan, kun taas Saksassa ja Ranskassa kuninkaalliset menettivät valtansa vallankumousten myötä. Kaikkien kolmen maan hallitsijasuvut ovat kuitenkin olleet vuosisatojen ajan tiiviisti sukua toisilleen.

Englanti (Yhdistynyt kuningaskunta)

Iso-Britannia on ainoa näistä kolmesta maasta, jolla on edelleen hallitseva monarkia. Nykyinen hallitsijasuku on Windsor, joka tunnettiin vuoteen 1917 asti saksalaisella nimellä Saksi-Coburg-Gotha.
• Nykyinen hallitsija. Kuningas Charles III nousi valtaistuimelle vuonna 2022 äitinsä kuningatar Elisabet II:n kuoleman jälkeen.
• Kruununperimys. Ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä on Walesin prinssi William. Hänen jälkeensä tulevat hänen lapsensa prinssi George, prinsessa Charlotte ja prinssi Louis.
• Rooli. Monarkia on perustuslaillinen, eli kuninkaan asema on pääosin edustuksellinen ja seremoniallinen.

Saksa

Saksan monarkia ja lukuisat pienemmät ruhtinaskunnat lakkautettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan päättyessä ja keisari Vilhelm II:n luopuessa kruunusta.
• Merkittävimmät suvut. Saksan keisarikuntaa ja Preussia hallitsi Hohenzollern-suku. Muita merkittäviä hallitsijasukuja olivat muun muassa Baijerin Wittelsbachit ja Saksin Wettinit.
• Nykytila. Saksan tasavalta lakkautti aateliston viralliset etuoikeudet vuonna 1919. Entiset aatelistittelit (kuten Prinz tai von) jäivät kuitenkin osaksi sukunimiä, ja Hohenzollern-suvun nykyinen päämies on Preussin prinssi Georg Friedrich.

Ranska

Ranska on ollut pitkäaikainen tasavalta, ja sen kuninkaallinen historia päättyi lopullisesti vuonna 1870.
• Merkittävimmät suvut. Keskiajalta lähtien maata hallitsivat Kapetingit sekä sen haarat Valois ja Bourbon. Tunnetuin hallitsija oli Bourbon-sukuinen Aurinkokuningas Ludvig XIV.
• Vallankumoukset ja keisarikunnat. Vuoden 1789 suuri vallankumous syrjäytti kuningas Ludvig XVI:n. Tämän jälkeen Ranskaa hallitsivat vielä keisari Napoleon I ja Napoleon III (Bonaparte-suku) sekä lyhyen aikaa palautetut Bourbon- ja Orléans-sukujen kuninkaat, joista viimeinen oli Ludvig Filip I (vallassa 1830–1848).
• Nykytila. Ranskassa on nykyään kolme eri kruununtavoittelijahaaraa (Bourbon, Orléans ja Bonaparte), mutta heillä ei ole virallista asemaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu