Kuka noita edes oataisi?
Suomi ei ole laskenut liikkeelle kotitalouksille suunnattuja valtion tuotto-obligaatioita vuoden 2011 jälkeen, koska niille oli vähäinen kysyntä ja vaihtoehtoiset sijoitustavat yleistyivät. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
Päätökseen vaikuttivat keskeisesti seuraavat syyt:
• Vaihtoehtojen lisääntyminen: Kotitalouksille tuli tarjolle monia muita sijoituskohteita, kuten korkorahastot ja laajemmat sijoituspalvelut. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
• Laskevat korot: Yleinen korkotaso lähti laskuun, mikä heikensi obligaatioiden houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
• Kustannukset ja tehokkuus: Valtiolle on nykyään edullisempaa ja tehokkaampaa hankkia velkarahaa suoraan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja suurilta institutionaalisilta sijoittajilta sen sijaan, että järjestettäisiin erillisiä pienimuotoisia yleisöantia kotitalouksille.
Vaikka aiheesta on noussut keskustelua ja kansalaisaloitteita asiassa, valtio ei toistaiseksi ole kokenut kotitalousobligaatioita tarpeellisiksi tai kustannustehokkaiksi osaksi nykyistä varainhankintaansa. [1] (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/18095)
Haluatko tietää lisää siitä, miten valtion joukkovelkakirjoja voi nykyään ostaa instituutioiden kautta, vai kiinnostaako sinua vaihtoehtoiset matalan riskin sijoituskohteet kotitalouksille?
Suomi ei ole laskenut liikkeelle kotitalouksille suunnattuja valtion tuotto-obligaatioita vuoden 2011 jälkeen, koska niille oli vähäinen kysyntä ja vaihtoehtoiset sijoitustavat yleistyivät. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
Päätökseen vaikuttivat keskeisesti seuraavat syyt:
• Vaihtoehtojen lisääntyminen: Kotitalouksille tuli tarjolle monia muita sijoituskohteita, kuten korkorahastot ja laajemmat sijoituspalvelut. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
• Laskevat korot: Yleinen korkotaso lähti laskuun, mikä heikensi obligaatioiden houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aikoinaan-suomalaiset-tukivat-valtiota-ostamalla-obligaatioita-mutta-enaa-se-ei-ole-mahdollista)
• Kustannukset ja tehokkuus: Valtiolle on nykyään edullisempaa ja tehokkaampaa hankkia velkarahaa suoraan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja suurilta institutionaalisilta sijoittajilta sen sijaan, että järjestettäisiin erillisiä pienimuotoisia yleisöantia kotitalouksille.
Vaikka aiheesta on noussut keskustelua ja kansalaisaloitteita asiassa, valtio ei toistaiseksi ole kokenut kotitalousobligaatioita tarpeellisiksi tai kustannustehokkaiksi osaksi nykyistä varainhankintaansa. [1] (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/18095)
Haluatko tietää lisää siitä, miten valtion joukkovelkakirjoja voi nykyään ostaa instituutioiden kautta, vai kiinnostaako sinua vaihtoehtoiset matalan riskin sijoituskohteet kotitalouksille?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo on jännä juttu kun sanotaan esim. että Japani on velkainen maa mutta, että se on kotimaista velkaa, eli ilmeisesti Japanin velka on velkaa omille kansalaisilleen?
"Kyllä" japaniksi: はい (romajiksi kirjoitettuna hai). Sitä käytetään myöntämisen lisäksi usein myös merkityksessä "selvä", "tässä", huomion kiinnittämiseen tai kuuntelun vahvistamiseen ("Aivan niin").
Jos näitä valtion tuotto-obligaatioita edelleen myytäisiin, olisi niiden "tuotto" lähellä nollaa!
Kuten nykyisin koko Suomenkin "tuotto" on.
On erittäin huono idea omistaa mitään nanovaltiosta, jk hakee aktiivisestikin 1on1-sotaa rajanaapuriydinase-suurvaltaa vastaan.
Tukholman Profetia kertoo ⅔ territoriomenetyksistä. Mutta WEFkakistokratia valtionjohdossa saa tuon ilman muuta vaihtumaan WEFtäystuhoksi.
Suomen poliittinen riski on katastrofaalisenkin paha