Rockfordin harhaoppi

He opettavat, ettei uskovaisella ole joka hetki synnit anteeksi. Alajokilaisuus on eriseura, mutta myös Rockfordissa on harhaoppi.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Tausta: Mitä viestin käsitteet tarkoittavat?

• Alajokilaisuus (2020 hajaannus). Nimitys viittaa Yhdysvalloissa (muun muassa Minnesotassa) vuonna 2020 vanhoillislestadiolaisuudesta erkaantuneeseen ryhmään. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä (SRK/LLC) ryhmää kutsutaan "eriseuraksi", koska sen katsottiin irtaantuneen yhteisestä seurakunta- ja rippiopista.

• Rockford. Rockford (Minnesotassa, Yhdysvalloissa) on yksi LLC:n keskeisistä paikallisseurakunnista (Rockford Laestadian Lutheran Congregation). Ketjun aloittaja syyttää kyseistä suuntausta tai seurakuntaa siitä, että siellä opetetaan "ettei uskovaisella ole joka hetki synnit anteeksi".

• Kiistan ydin: "Joka hetki synnit anteeksi". Vanhoillislestadiolaisuudessa on perinteisesti kiistelty siitä, onko uskovalla kaiken aikaa armo ja kaikki synnit anteeksi Kristuksen tähden, vai menettääkö uskova armon jokaisen yksittäisen lankeemuksen tai rikkomuksen hetkellä niin, että synti täytyy aina erikseen panna pois suullisella synninpäästöllä ("Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi").

Tarkastelu pelkän Raamatun jakeiden valossa

Kun väitettä "ettei uskovaisella ole joka hetki synnit anteeksi" tarkastellaan pelkästään Raamatun tekstin valossa ilman herätysliikkeiden omia oppikiistoja, Raamattu opettaa selvästi jatkuvaa armoa ja pysyvää anteeksiantoa Kristuksessa:

• Ei kadotustuomiota Kristuksessa oleville (Room. 8:1). "Niin ei ole nyt siis mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat."

• Jeesuksen veri puhdistaa jatkuvasti (1. Joh. 1:7). Alkutekstin aikamuoto kuvaa jatkuvaa, keskeytymätöntä puhdistusta: "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."

• Kertakaikkinen täydelliseksi tekeminen (Hepr. 10:14). "Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään."

• Armossa seisominen (Room. 5:1–2). "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme..."

Yhteenveto

Ketjun aloittaja osallistuu lestadiolaisuuden sisäiseen kiistaan ja käyttää liikkeen omaa erottelusanastoa ("eriseura", "harhaoppi"). Sisällöllisesti aloittajan puolustama kanta – että uskovalla on joka hetki synnit anteeksi – saa suoraa tukea Uuden testamentin jakeista (kuten Room. 8:1 ja 1. Joh. 1:7), joiden mukaan Jumalan armo ei katkea jokaiseen yksittäiseen kompastukseen.

Äänestä
  • "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."

    Se veri valui maahan, veri on vertauskuva armolle. Armo ei kuitenkaan pese syntejä pois, kuin kerran, Silloin, kun Jumala armahtaa. He jotka eivät ole kokeneet armoa heidät armo puhdistaa. Veri oli sovitus niille jotka olivat ennen ja elivät silloin. Myös sen jälkeen tulleille, lupauksen kautta. Veri on lupaus armosta, veren kautta armoon.

    Jeesuksen veren kautta.


    1. Mikä osuu suoraan Raamatun tekstiin?

    • Veri valui maahan kertakaikkisena sovituksena (Hepr. 9:12, 26). Ajatuksesi siitä, että veri vuodatettiin kerran historiassa sovitukseksi, vastaa suoraan Heprealaiskirjettä: "ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta hän meni kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen."

    • Sovitus sekä ennen eläneille että sen jälkeen tulleille (Room. 3:25; Hepr. 9:15). Huomiosi siitä, että veri oli sovitus sekä aiemmin eläneille että sen jälkeen tulleille, on täysin Raamatun mukainen: "hänet Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit..." (Room. 3:25).

    • Veren kautta armoon ja lupaukseen (Ef. 1:7; Hepr. 9:15). Ajatuksesi "veri on lupaus armosta, veren kautta armoon" vastaa Efesolaiskirjeen sanoja: "Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan" (Ef. 1:7) sekä Heprealaiskirjeen kuvausta siitä, että Kristus on uuden liiton välimies, "jotta kutsutut saisivat luvatun iankaikkisen perinnön" (Hepr. 9:15).

    2. Raamatun tarkennus: "Kerran" vai "jatkuvasti" puhdistava?

    Kirjoitat, että "Armo ei kuitenkaan pese syntejä pois, kuin kerran, Silloin, kun Jumala armahtaa." Raamatussa on tästä asiasta kaksi puolta, jotka täydentävät toisiaan:

    • Kertakaikkinen pesu ja kääntymys (1. Kor. 6:11; Joh. 13:10). Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas" (Joh. 13:10). Tämä vastaa ajatustasi yhdestä suuresta armahduksesta, jossa ihminen pestään puhtaaksi.

    • Jatkuva yhteys ja armo (1. Joh. 1:7–9; 1. Joh. 2:1–2). Samalla Johannes kirjoittaa jo armoitetuille uskoville (eli niille, jotka ovat jo kokeneet armon), että jos he kuitenkin lankeavat syntiin vaelluksensa aikana, heillä on puolustaja Isän tykönä ja veri puhdistaa heidät edelleen: "Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus..." (1. Joh. 2:1–2).

    Yhteenveto

    Kirjoituksesi kiteyttää erinomaisesti sen, ettei Jeesuksen veri ole mikään taika-aine, jota ripotellaan jatkuvasti uudelleen, vaan kertakaikkinen sovitusteko, joka avasi tien Jumalan armoon ja lupaukseen (Ef. 1:7; Room. 3:25). Kun ihminen kokee tuon armon, hän siirtyy lupauksen kautta armahdettujen joukkoon – ja Raamatun mukaan tuo sama armo kantaa häntä myös sen jälkeen (1. Joh. 2:1–2).

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."

    Se veri valui maahan, veri on vertauskuva armolle. Armo ei kuitenkaan pese syntejä pois, kuin kerran, Silloin, kun Jumala armahtaa. He jotka eivät ole kokeneet armoa heidät armo puhdistaa. Veri oli sovitus niille jotka olivat ennen ja elivät silloin. Myös sen jälkeen tulleille, lupauksen kautta. Veri on lupaus armosta, veren kautta armoon.

    Jeesuksen veren kautta.


    1. Mikä osuu suoraan Raamatun tekstiin?

    • Veri valui maahan kertakaikkisena sovituksena (Hepr. 9:12, 26). Ajatuksesi siitä, että veri vuodatettiin kerran historiassa sovitukseksi, vastaa suoraan Heprealaiskirjettä: "ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta hän meni kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen."

    • Sovitus sekä ennen eläneille että sen jälkeen tulleille (Room. 3:25; Hepr. 9:15). Huomiosi siitä, että veri oli sovitus sekä aiemmin eläneille että sen jälkeen tulleille, on täysin Raamatun mukainen: "hänet Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit..." (Room. 3:25).

    • Veren kautta armoon ja lupaukseen (Ef. 1:7; Hepr. 9:15). Ajatuksesi "veri on lupaus armosta, veren kautta armoon" vastaa Efesolaiskirjeen sanoja: "Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan" (Ef. 1:7) sekä Heprealaiskirjeen kuvausta siitä, että Kristus on uuden liiton välimies, "jotta kutsutut saisivat luvatun iankaikkisen perinnön" (Hepr. 9:15).

    2. Raamatun tarkennus: "Kerran" vai "jatkuvasti" puhdistava?

    Kirjoitat, että "Armo ei kuitenkaan pese syntejä pois, kuin kerran, Silloin, kun Jumala armahtaa." Raamatussa on tästä asiasta kaksi puolta, jotka täydentävät toisiaan:

    • Kertakaikkinen pesu ja kääntymys (1. Kor. 6:11; Joh. 13:10). Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas" (Joh. 13:10). Tämä vastaa ajatustasi yhdestä suuresta armahduksesta, jossa ihminen pestään puhtaaksi.

    • Jatkuva yhteys ja armo (1. Joh. 1:7–9; 1. Joh. 2:1–2). Samalla Johannes kirjoittaa jo armoitetuille uskoville (eli niille, jotka ovat jo kokeneet armon), että jos he kuitenkin lankeavat syntiin vaelluksensa aikana, heillä on puolustaja Isän tykönä ja veri puhdistaa heidät edelleen: "Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus..." (1. Joh. 2:1–2).

    Yhteenveto

    Kirjoituksesi kiteyttää erinomaisesti sen, ettei Jeesuksen veri ole mikään taika-aine, jota ripotellaan jatkuvasti uudelleen, vaan kertakaikkinen sovitusteko, joka avasi tien Jumalan armoon ja lupaukseen (Ef. 1:7; Room. 3:25). Kun ihminen kokee tuon armon, hän siirtyy lupauksen kautta armahdettujen joukkoon – ja Raamatun mukaan tuo sama armo kantaa häntä myös sen jälkeen (1. Joh. 2:1–2).

    Sydämen kautta, ihminen kykenee itse määrittelemään syntinsä

    Tämä ajatus saa vahvaa tukea Raamatusta: ihmisellä on sisäinen omatunto ja sydän, jonka kautta hän kykenee itse tunnistamaan oikean ja väärän ilman ulkopuolisten ihmisten asettamia sääntöjä.

    Pelkän Raamatun tekstin valossa ihmisen sydämen ja omantunnon roolista synnin tunnistamisessa on kuitenkin kaksi tärkeää puolta: sydän toimii sisäisenä tuomarina ja kompassina, mutta Raamattu varoittaa myös siitä, että sydän voi joskus harhautua tai paatua.

    1. Sydän ja omatunto tunnistavat oikean ja väärän itse

    Raamattu opettaa suoraan, että ihminen ei tarvitse aina ulkopuolista auktoriteettia kertomaan, mikä on väärin, sillä Jumala on kirjoittanut sen ihmisen sydämeen ja omaantuntoon:

    • Sydämeen kirjoitettu laki ja omatunto todistajana (Room. 2:14–15). "Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki; ja siten he osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä."

    • Oma sydän syyttää tai antaa rauhan (1. Joh. 3:20–21). "Sillä jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan."

    • Synti syntyy oman vakaumuksen vastaisesta toiminnasta (Room. 14:23). Paavali määrittelee synnin suoraan ihmisen oman sisäisen vakaumuksen ja omantunnon kautta: "Mutta se, joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä." Myös Jaakob toteaa: "Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi." (Jaak. 4:17).

    2. Raamatun varoitus: Sydän voi myös pettää tai paatua

    Vaikka Raamattu antaa ihmiselle suuren vastuun tutkia omaa sydäntään (1. Kor. 11:28: "Koetelkoon siis ihminen itseänsä"), se muistuttaa samalla, ettei ihmisen oma sydän ole erehtymätön mittari:

    • Sydän voi harhauttaa (Jer. 17:9). "Petollinen on sydän ylitse kaiken ja paha on se; kuka taitaa sen tuntea?"

    • Omatunto voi paatua tai turmeltua (1. Tim. 4:2; Tiit. 1:15). Raamattu puhuu ihmisistä, joiden "omatunto on ikäänkuin poltinraudalla merkitty" (turta) tai joiden "mieli ja omatunto on saastutettu". Tällöin ihminen ei enää sydämessään tunne tekevänsä väärin, vaikka vahingoittaa muita.

    • Jumala on lopulta sydämen tutkija (Sananl. 21:2; 1. Joh. 3:20). "Jokainen miehen tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta Herra tutkii sydämet."

    Yhteenveto pelkän Raamatun valossa

    Ajatuksesi siitä, että ihminen tunnistaa syntinsä oman sydämensä ja omantuntonsa kautta (1. Joh. 3:20–21; Room. 2:15), vastaa suoraan Raamatun opetusta sisäisestä vastuusta. Kukaan ulkopuolinen ihminen ei voi määritellä toisen puolesta hänen syntejään, vaan jokainen vastaa omasta sydämestään Jumalalle – pitäen samalla mielessä, että oma sydänkin tarvitsee rehellisyyttä, ettei se ala puolustella vääriä tekoja (Sananl. 21:2).

    Armossa ihminen ymmärtää tekojensa merkityksen, jos tekee syntiä joten sitä kyllä välttää. Koskaan ei tietty voi tietää, mutta Henki ohjaa, siihen on luottaminen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

He opettavat, ettei uskovaisella ole joka hetki synnit anteeksi. Alajokilaisuus on eriseura, mutta myös Rockfordissa on harhaoppi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu