1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Perusasteen koulutuksen varaan jäävien osuus ei ole Suomessa pienentynyt nuorissa ikäryhmissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.
Tämän seurauksena vuoteen 2015 tultaessa vain 60–64-vuotiaissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on merkittävästi pienempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Vuoteen 2020 mennessä perusasteen varassa olevien osuus on varsin tasainen kaikissa 20–64-vuotiaissa ikäryhmissä, ja vuosikymmeniä jatkunut matalasti koulutettujen määrän nopea lasku työikäisessä väestössä päättyy.
Seuraavassa tarkastelussa keskitymme korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin.
Kansallisesti pitkä nousu kääntyi laskuksi
Kuviossa 1 tarkastelemme korkea-asteen tutkinnon suorittaneita syntymävuoden mukaan 1900-luvun alusta alkaen (viisivuotisikäluokittain). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu hidastuu voimakkaasti tultaessa 1970–1974 syntyneisiin ikäryhmiin, ja 1975–1979 syntyneet ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon oikeastaan yhtä usein kuin vuosikymmenen alussa syntyneet.
Tultaessa 1980-luvulla syntyneisiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntyy laskuun, joka on erityisen voimakasta 20–24-vuotiaissa. Tämä johtuu pitkälti ammattikorkeakoulu-uudistuksesta, jonka seurauksena 1980-luvun alussa syntyneet suorittivat korkea-asteen tutkintoja hieman vanhempina kuin 1970-luvun lopulla syntyneet. Mutta, kuten havaitaan tarkasteltaessa 25–34-vuotiaita, nuorissa näkyvä pudotus ei tule kurotuksi kiinni vanhemmassakaan iässä.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Perusasteen koulutuksen varaan jäävien osuus ei ole Suomessa pienentynyt nuorissa ikäryhmissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.
Tämän seurauksena vuoteen 2015 tultaessa vain 60–64-vuotiaissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on merkittävästi pienempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Vuoteen 2020 mennessä perusasteen varassa olevien osuus on varsin tasainen kaikissa 20–64-vuotiaissa ikäryhmissä, ja vuosikymmeniä jatkunut matalasti koulutettujen määrän nopea lasku työikäisessä väestössä päättyy.
Seuraavassa tarkastelussa keskitymme korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin.
Kansallisesti pitkä nousu kääntyi laskuksi
Kuviossa 1 tarkastelemme korkea-asteen tutkinnon suorittaneita syntymävuoden mukaan 1900-luvun alusta alkaen (viisivuotisikäluokittain). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu hidastuu voimakkaasti tultaessa 1970–1974 syntyneisiin ikäryhmiin, ja 1975–1979 syntyneet ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon oikeastaan yhtä usein kuin vuosikymmenen alussa syntyneet.
Tultaessa 1980-luvulla syntyneisiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntyy laskuun, joka on erityisen voimakasta 20–24-vuotiaissa. Tämä johtuu pitkälti ammattikorkeakoulu-uudistuksesta, jonka seurauksena 1980-luvun alussa syntyneet suorittivat korkea-asteen tutkintoja hieman vanhempina kuin 1970-luvun lopulla syntyneet. Mutta, kuten havaitaan tarkasteltaessa 25–34-vuotiaita, nuorissa näkyvä pudotus ei tule kurotuksi kiinni vanhemmassakaan iässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun koulu loppu 1974 ja sitten(opiskelua kauppa koulu ja opisto ja
esimies-muutosjohtaja 1990) duunia vuoteen 2022. Osaamista löytyy...
Mitä enemmän vasemmistoaate on vaikuttanut Suomen politiikassa, sitä kurjempi on talous.
Se aate ei kannusta töihin. Juuri sillä talous nousisi.
Suomi on Euroopan vasemmistolaisin maa. Talous tästä syystä on Euroopan kurjin.
Noin 80 prosenttia kansasta on eriasteisia vassuja. Repikää siitä