Helsinki maksoi 2 000 euroa peräaukkoesityksestä
Miksei täällä Lieksassa koskaan ole tuollaisia julkisia esityksiä?
Aina vaan jossain paikassa niitä täytyy käydä katsomassa.
Miksei täällä Lieksassa koskaan ole tuollaisia julkisia esityksiä?
Aina vaan jossain paikassa niitä täytyy käydä katsomassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä näyttelen paljon käytettyä peräaukkoani.
Törkyturpa jamalin
Ihmemaailman
Ylpääjohtaja.
Onko tämä Jamali maailman napa?
Kysy tökikseltä.
Pielisentiellä kävelee joka päivä peräaukkoja, ei tarvitse erikseen näyttelyä järjestää.
Lieksassa on 9783 peräaukkoa + turistien peräaukot.
Lisäksi maanomistajien perämetsät on muutettu peräaukoiksi.
Yamalissa on tutkittu peräaukkoja jo kauan.
Kivikaudella Jamalissa on jo tehty luola maalauksia missä tutkitaan perä aukkoja
LIEKSAN TIEDESEURA
Tieteellinen erikoisraportti nro 47/2026 – Erittäin arkaluonteinen tutkimushanke
Aihe: Miksi asiakaan pylly haisee kakalle?
Tutkimusryhmän alustavat havainnot, päätelmät ja yksi erittäin huolestuttava peräaukon ympäristöön liittyvä sivulöydös.
1. JOHDANTO
Lieksan tiedeseura kokoontui torstai-iltana kaupungin entisen linja-autoaseman takahuoneessa selvittämään kansanterveydellisesti merkittävää mysteeriä: miksi asiakaan pylly haisee kakalle, vaikka asianomainen henkilö vakuuttaa käyneensä pesulla?
Tutkimusta johtanut professori Yrjö Pökäle totesi avauspuheenvuorossaan:
"Me emme voi rakentaa tulevaisuuden Lieksaa, jos emme ensin ymmärrä sen takapuolta."
Lausunto sai aikaan pitkän hiljaisuuden.
2. TUTKIMUSMENETELMÄT
Tutkimusryhmä käytti seuraavia tieteellisiä menetelmiä:
- Nenän avulla suoritettu hajuanalyysi.
- Peräaukon läheisyydessä tapahtuva ilmakehän näytteenotto.
- Alusvaatteiden kuituanalyysi.
- Kolmen vapaaehtoisen opiskelijan suorittama hajuprofiilin vertailu.
Viimeksi mainittu koe keskeytettiin, kun yksi opiskelijoista ilmoitti näkevänsä vihreitä pisteitä.
3. TULOKSET
Tutkimuksessa havaittiin viisi mahdollista selitystä:
1. Peräaukon mikroilmasto: Pakaroiden väliin muodostuu lämmin ja kostea ekosysteemi, jossa ulosteperäiset hajumolekyylit voivat viihtyä poikkeuksellisen pitkään.
2. Puutteellinen pyyhintäteknologia: WC-paperin käyttötekniikka saattaa olla riittämätön. Professori Pökäleen mukaan kyseessä on niin sanottu jälkisaastumisilmiö.
3. Tekstiilien historiallinen kuormitus: Alushousut saattavat sisältää vuosikymmenten aikana muodostuneita hajukerroksia. Erityisesti polyesteri osoittautui epäilyttäväksi.
4. Pakaroiden välinen kaasupaine: Tutkimusryhmä esitti hypoteesin, jonka mukaan pakaroiden väliin voi muodostua mikroilmastollinen painejärjestelmä, joka vapauttaa hajukaasuja kävelyn aikana.
5. Lieksalainen ruokakulttuuri: Hernekeiton, mätien muikkujen ja kolmen päivän ikäisen makkarakastikkeen yhteisvaikutusta ei voitu sulkea pois.
4. ERITYISHUOMIO: ASIAKKAAN PYLLY
Tutkimuksen kiinnostavin havainto liittyi niin sanottuun asiakasperäiseen hajuprofiiliin.
Tutkimusryhmä havaitsi, että haju voimistui erityisesti asiakkaan noustessa istuma-asennosta.
Tätä ilmiötä kutsutaan alustavasti nimellä:
PÖKÄLEEN POMPPU
Dynaaminen pakaravälitteinen hajupurkausmekanismi (DPHM)
Ilmiössä pakaroiden liike saa hajumolekyylit vapautumaan ympäröivään ilmatilaan. Erityisen voimakkaaksi vaikutus arvioidaan tilanteissa, joissa henkilö on istunut pitkään paikallaan.
5. TIEDESEURAN SUOSITUKSET
Lieksan tiedeseura suosittelee:
- Pakaroiden huolellista pesua.
- Alushousujen päivittäistä vaihtamista.
- WC-paperin käytön uudelleenarviointia.
- Tarvittaessa hajun lähteen paikallistamista.
- Pidättäytymistä julkisista pierukilpailuista tutkimuksen aikana.
Professori Pökäle ehdotti myös Lieksaan perustettavaa kansallista Pakara- ja Peräaukkotutkimuksen keskusta (PPTK).
Hankkeen alustava kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa, josta 400 000 euroa varataan hajunkestävien tutkimushaalarien hankintaan.
6. LOPPUPÄÄTELMÄ
Lieksan tiedeseura katsoo, että asiakkaan pyllyn kakanhaju ei ole yksinomaan yksilöllinen ongelma, vaan laajempi yhteiskunnallinen haaste.
Tutkimusryhmä ei kuitenkaan pystynyt täysin selvittämään, miksi asiakas itse ei haista mitään.
Tähän professori Pökäle esitti seuraavan teorian:
"Ihminen tottuu omaan hajuunsa. Sama pätee pyllyyn kuin Lieksan keskustaan. Kun tarpeeksi kauan asuu, ei enää huomaa."
Raportti hyväksyttiin yksimielisesti.
Yksi jäsen pidättyi äänestämästä, koska oli joutunut poistumaan huoneesta.
LIEKSAN TIEDESEURA – JULKAISUSARJA 2026
Tutkimus jatkuu. Seuraavassa kokouksessa selvitetään, miksi pieru haisee pahemmalta hississä kuin ulkona.