Yksityiselle maalle rakennettava aurinkovoimala on kunnalle yleensä vain kohtalainen tai melko pieni tulonlähde, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen suuri teollisen mittakaavan hanke pienessä kunnassa.
Vaikka maa on yksityisomistuksessa ja maanvuokratulot menevät maanomistajalle, kunta saa voimalasta kiinteistöveroa – sen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin tuulivoimassa.
Mistä kunnan tulot (ja kulut) muodostuvat?
• Rakennelmien kiinteistövero. Kunta saa kiinteistöveroa voimalan perustuksista, telineistä ja muuntamorakennuksista (ei itse aurinkopaneeleista tai muista koneista). Veroprosentti on tyypillisesti kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti, tai yli 10 MVA:n laitoksissa korotettu voimalaitosprosentti (enintään 3,1 %).
• Maapohjan kiinteistövero. Kun metsä- tai maatalousmaa muuttuu aurinkovoimalan rakennuspaikaksi, maapohjasta aletaan maksaa maapohjan kiinteistöveroa. Veron määrä on kuitenkin pinta-alaan nähden varsin maltillinen.
• Vaatimaton tuotto verrattuna tuulivoimaan. Koska aurinkovoimalan kiinteistöveron alaiset rakenteet ovat melko kevyitä ja halpoja verrattuna tuulivoimalan järeisiin torneihin ja perustuksiin, myös verokertymä jää selvästi pienemmäksi. Keskikokoinen aurinkopuisto voi tuottaa kunnalle muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, kun taas yksikin suuri tuulivoimala tuottaa helposti saman verran.
• Ikäalennukset syövät tuottoa. Voimalan rakennelmien verotusarvo laskee vuosittain ikäalennusten myötä (2,5 % vuodessa), joten kunnan saama kiinteistöveropotti pienenee tasaisesti voimalan ikääntyessä.
• Työllisyys ja muut tulot. Rakennusvaihe tuo kuntaan jonkin verran välillisiä tuloja (majoitus, palvelut), mutta valmistuttuaan aurinkovoimala työllistää paikallisesti hyvin vähän, joten kunnallisveroja siitä ei juuri kerry
Vaikka maa on yksityisomistuksessa ja maanvuokratulot menevät maanomistajalle, kunta saa voimalasta kiinteistöveroa – sen määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin tuulivoimassa.
Mistä kunnan tulot (ja kulut) muodostuvat?
• Rakennelmien kiinteistövero. Kunta saa kiinteistöveroa voimalan perustuksista, telineistä ja muuntamorakennuksista (ei itse aurinkopaneeleista tai muista koneista). Veroprosentti on tyypillisesti kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti, tai yli 10 MVA:n laitoksissa korotettu voimalaitosprosentti (enintään 3,1 %).
• Maapohjan kiinteistövero. Kun metsä- tai maatalousmaa muuttuu aurinkovoimalan rakennuspaikaksi, maapohjasta aletaan maksaa maapohjan kiinteistöveroa. Veron määrä on kuitenkin pinta-alaan nähden varsin maltillinen.
• Vaatimaton tuotto verrattuna tuulivoimaan. Koska aurinkovoimalan kiinteistöveron alaiset rakenteet ovat melko kevyitä ja halpoja verrattuna tuulivoimalan järeisiin torneihin ja perustuksiin, myös verokertymä jää selvästi pienemmäksi. Keskikokoinen aurinkopuisto voi tuottaa kunnalle muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, kun taas yksikin suuri tuulivoimala tuottaa helposti saman verran.
• Ikäalennukset syövät tuottoa. Voimalan rakennelmien verotusarvo laskee vuosittain ikäalennusten myötä (2,5 % vuodessa), joten kunnan saama kiinteistöveropotti pienenee tasaisesti voimalan ikääntyessä.
• Työllisyys ja muut tulot. Rakennusvaihe tuo kuntaan jonkin verran välillisiä tuloja (majoitus, palvelut), mutta valmistuttuaan aurinkovoimala työllistää paikallisesti hyvin vähän, joten kunnallisveroja siitä ei juuri kerry
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.