Oletan että tarkoitat tässä tapauksella Macilla Mac OS X:ää, käyttöjärjestelmää jota käytetään Mac-koneissa. Linux on pelkkä kerneli jota käytetään muissa käyttöjärjestelmissä ja se on vanhentunut monoliittinen kerneli joiden oletettiin kuolevan dinosauruksien mukana 90-luvun alussa mutta toisin kävi. Monoliittisessä kernelissä ajurit ovat käännetty kerneliin itseensä sisälle, hyvänä puolena tässä menetelmässä on nopeus ja tehokkuus ja miinuksena epävakaus (yksikin virheellinen ajuri kaataa koko käyttöjärjestelmän) ja se että koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa mikä ei ole ainakaan GNU/Linuxissa mikään helppo toimenpide.
Mac OS X sisältää kernelin nimeltä Mach joka puolestaan on mikrokerneli. Mikrokernelissä kerneli itsessään on pieni ja sisältää vain kaikkein välttämättömimmän ja ajurit pyörii userspacessa omina ohjelminaan jotka kommunikoivat kernelin kanssa erillisillä putkilla. Tässä menetelmässä on hyvänä puolena se että ajureita voidaan lisätä/poistaa ilman kernelin kääntämistä ja/tai koneen uudelleenkäynnistystä koska ne ovat ohjelmia siinä missä muutkin (myös vakaampi menetelmä koska viallinen ajuri ei vaikuta muiden ajureiden ja kernelin toimintaan).
Käyttöjärjestelminä tarkasteltuna (oletan että tarkoitat Linuxilla GNU/Linuxia) Linux ja Mac OS X eroaa toisistaan joissain määrin. Kummatkin ovat *nix-käyttöjärjestelmiä jotka noudattavat POSIX-standardia ja tämän vuoksi GNU/Linuxin ohjelmat toimivat uudelleenkäännettynä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Mac OS X:ssä. Mac OS X on lainannut palomuurin, coreutilsin yms. perustyökalut FreeBSD-käyttöjärjestelmästä kun taas GNU/Linux GNU-käyttöjärjestelmästä. Mac OS X ei sisällä myöskään X:ää jota käytetään GNU/Linuxissa graafisten ympäristöjen piirtämiseen vaan Applen oman Aqua-järjestelmän joka sisältää myös Applen oman window managerin kun taas GNU/Linuxissa window managerin voi käyttäjä valita itse useista kymmenistä eri vaihtoehdoista.
Mac OS X:ää käytetään Mac-koneissa jotka eroavat joissain määrin PC-koneista ja ovat niitä kalliimpia. GNU/Linuxia käytetään pääasiallisesti PC-koneissa, tosin sitä on portattu myös muille koneille. Mac OS X:ssä on kehityssuunnaksi valittu mahdollisimman helppo käytettävyys kun taas GNU/Linux-projekteja on useita joilla jokaisella on oma tavoitteensa.
0Äänestä
Macmää
Sen verran ajattelin kysyä, tai jopa huomauttaa, että X ikkunointijärjestelmä (Applen X11) kyllä tulee, ei ehkä OS X:ssä varsinaisesti, mutta OS X:n mukana kuitenkin.
Tuosta on niin kauan aikaa kun olen OS X:n asentanut, että en nyt tarkkaan muista, mutta mahtoiko se kuitenkin olla "ruksattava" asennuksen yhteydessä jotta se asentuu. Vai asentuiko se OS X:n mukana defaultina.
0Äänestä
kärryiltä
>...että koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa...
Oletko koskaan kuullut kernel-moduleista ?
0Äänestä
Mac vai Linux?.
kärryiltä kirjoitti:
>...että koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa...
Ilmeisesti virheellisiä ajureita ei linuxissa ole, koska kokeilemani jakelut lukuisilla eri kerneliversioilla eivät ole koskaan kaatuneet. Muutama ohjelma on tosin hyytynyt, mutta ne saa tapettua erillisenä prosessinaan.
Kuten jo aiemmin on todettu, ajureita voi ladata helposti moduuleina, eikä mitään kääntämistä tarvita niin kuin haluat väittää.
GNU/Linux-ohjelmien kääntäminen OSX:lle ei myöskään ole aina niin ruusuista, kuin tekstistäsi voisi ymmärtää.
Vaikka kummallekkin laitteelle on vähän viruksia tai jopa ei ollenkaan niin minusta ainakin linux tuntuu ihan turvallisemmalta, koska ladatuilla ohjelmilla ei ole oletuksena ajo-oikeuksia, mutta MacOS X:ssä on.
0Äänestä
miksuh.
"koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa mikä ei ole ainakaan GNU/Linuxissa mikään helppo toimenpide."
Nykyään toi on harvoin tarpeen. Useimmat Linuxin ajurit ladataan nykyään kerneliin ajonaikaisesti kernelimoduuleina. Kernelin kääntämistä ei siis tarvita. Itseasiassa kernelin kääntäminen on yleensä tarpeen lähinnä vain jos haluaa säätää kernelin asetuksia. Linux jakeluiden mukana tuleva valmiiksi käännetty kerneli on useimpien tarpeisiin ihan sopiva. uuden kernelimoduulin käyttöönotto sujuu niin, että ensin käännetään moduuli lähdekoodista binääriksi. Käännösvaiheessa pitää olla asennettuna käytössä olevan kernelin headerit ja muu tarvittava kama. Kääntämisen jälkeen moduuli asennetaan ja se voidaan sitten ladata kerneliin. Erillistä boottia ei tarvita. Joskus saattaa olla tarpeen lisätä joku ajurikohtainen rivi johonkin konfigurointifileeseen.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletan että tarkoitat tässä tapauksella Macilla Mac OS X:ää, käyttöjärjestelmää jota käytetään Mac-koneissa. Linux on pelkkä kerneli jota käytetään muissa käyttöjärjestelmissä ja se on vanhentunut monoliittinen kerneli joiden oletettiin kuolevan dinosauruksien mukana 90-luvun alussa mutta toisin kävi. Monoliittisessä kernelissä ajurit ovat käännetty kerneliin itseensä sisälle, hyvänä puolena tässä menetelmässä on nopeus ja tehokkuus ja miinuksena epävakaus (yksikin virheellinen ajuri kaataa koko käyttöjärjestelmän) ja se että koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa mikä ei ole ainakaan GNU/Linuxissa mikään helppo toimenpide.
Mac OS X sisältää kernelin nimeltä Mach joka puolestaan on mikrokerneli. Mikrokernelissä kerneli itsessään on pieni ja sisältää vain kaikkein välttämättömimmän ja ajurit pyörii userspacessa omina ohjelminaan jotka kommunikoivat kernelin kanssa erillisillä putkilla. Tässä menetelmässä on hyvänä puolena se että ajureita voidaan lisätä/poistaa ilman kernelin kääntämistä ja/tai koneen uudelleenkäynnistystä koska ne ovat ohjelmia siinä missä muutkin (myös vakaampi menetelmä koska viallinen ajuri ei vaikuta muiden ajureiden ja kernelin toimintaan).
Käyttöjärjestelminä tarkasteltuna (oletan että tarkoitat Linuxilla GNU/Linuxia) Linux ja Mac OS X eroaa toisistaan joissain määrin. Kummatkin ovat *nix-käyttöjärjestelmiä jotka noudattavat POSIX-standardia ja tämän vuoksi GNU/Linuxin ohjelmat toimivat uudelleenkäännettynä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Mac OS X:ssä. Mac OS X on lainannut palomuurin, coreutilsin yms. perustyökalut FreeBSD-käyttöjärjestelmästä kun taas GNU/Linux GNU-käyttöjärjestelmästä. Mac OS X ei sisällä myöskään X:ää jota käytetään GNU/Linuxissa graafisten ympäristöjen piirtämiseen vaan Applen oman Aqua-järjestelmän joka sisältää myös Applen oman window managerin kun taas GNU/Linuxissa window managerin voi käyttäjä valita itse useista kymmenistä eri vaihtoehdoista.
Mac OS X:ää käytetään Mac-koneissa jotka eroavat joissain määrin PC-koneista ja ovat niitä kalliimpia. GNU/Linuxia käytetään pääasiallisesti PC-koneissa, tosin sitä on portattu myös muille koneille. Mac OS X:ssä on kehityssuunnaksi valittu mahdollisimman helppo käytettävyys kun taas GNU/Linux-projekteja on useita joilla jokaisella on oma tavoitteensa.
Sen verran ajattelin kysyä, tai jopa huomauttaa, että X ikkunointijärjestelmä (Applen X11) kyllä tulee, ei ehkä OS X:ssä varsinaisesti, mutta OS X:n mukana kuitenkin.
Tuosta on niin kauan aikaa kun olen OS X:n asentanut, että en nyt tarkkaan muista, mutta mahtoiko se kuitenkin olla "ruksattava" asennuksen yhteydessä jotta se asentuu. Vai asentuiko se OS X:n mukana defaultina.
>...että koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa...
Oletko koskaan kuullut kernel-moduleista ?
kehittyneempi -eli hakkerointi,"tunkeutumiseltaan" käyttöjärjestelmäään ulkopuolisesti?.
Toivottavasti ymmärsit,mitä tarkoitin?.
Ilmeisesti virheellisiä ajureita ei linuxissa ole, koska kokeilemani jakelut lukuisilla eri kerneliversioilla eivät ole koskaan kaatuneet. Muutama ohjelma on tosin hyytynyt, mutta ne saa tapettua erillisenä prosessinaan.
Kuten jo aiemmin on todettu, ajureita voi ladata helposti moduuleina, eikä mitään kääntämistä tarvita niin kuin haluat väittää.
GNU/Linux-ohjelmien kääntäminen OSX:lle ei myöskään ole aina niin ruusuista, kuin tekstistäsi voisi ymmärtää.
Vaikka kummallekkin laitteelle on vähän viruksia tai jopa ei ollenkaan niin minusta ainakin linux tuntuu ihan turvallisemmalta, koska ladatuilla ohjelmilla ei ole oletuksena ajo-oikeuksia, mutta MacOS X:ssä on.
"koko kerneli pitää kääntää lähdekoodeista jos haluaa ajureita lisätä/poistaa mikä ei ole ainakaan GNU/Linuxissa mikään helppo toimenpide."
Nykyään toi on harvoin tarpeen. Useimmat Linuxin ajurit ladataan nykyään kerneliin ajonaikaisesti kernelimoduuleina. Kernelin kääntämistä ei siis tarvita. Itseasiassa kernelin kääntäminen on yleensä tarpeen lähinnä vain jos haluaa säätää kernelin asetuksia. Linux jakeluiden mukana tuleva valmiiksi käännetty kerneli on useimpien tarpeisiin ihan sopiva. uuden kernelimoduulin käyttöönotto sujuu niin, että ensin käännetään moduuli lähdekoodista binääriksi. Käännösvaiheessa pitää olla asennettuna käytössä olevan kernelin headerit ja muu tarvittava kama. Kääntämisen jälkeen moduuli asennetaan ja se voidaan sitten ladata kerneliin. Erillistä boottia ei tarvita. Joskus saattaa olla tarpeen lisätä joku ajurikohtainen rivi johonkin konfigurointifileeseen.