Opin tänään jotain uutta. Luulin ennen, että ihmiset yksilöinä yksinkertaisesti joko välittävät eläinten hyvinvoinnista tai sitten eivät. Olin toki havainnut epäjohdonmukaisen seikan, että moni ihminen, joka hoitaa omaa lemmikkiään kuin lastaan, ostaa hyvillä mielin esim. häkkikanojen munia tai pukeutuu turkikseen. Uskoin tämän johtuvan lähinnä tietämättömyydestä, mutta alla linkittämäni 2 viestiä osoittavat, että on niitäkin, jotka tietoisesti katsovat, että jokin tietty eläin (viesteistä toisessa hevonen, toisessa oma koira) ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin, mutta muut niinkään eivät.
Laajemmin, yhteiskunnallisesti sama epäjohdonmukaisuus näkyy mielestäni länsimaisessa eläinsuojelunormistossa, joka lähtökohtaisesti toteaa eläinten olevan tuntevia yksilöllisiä olentoja, joille ei tule tuottaa tuskaa, mutta kuitenkin sallii sen taloudellisen intressin nimissä. Tätä havainnollistaa seikka, että eläimen pito esim. turkistarhaa, tehokanalaa, teuraskuljetusta tai koe-eläinlaboratoriota vastaavissa olosuhteissa muualla kuin mainituissa paikoissa olisi useassa tapauksessa vastoin eläinsuojelulakia. Kyseisissä tapauksissa tämän laillistaa kuitenkin eläinsuojelulain muoto, joka kieltää ainoastaan 'tarpeettoman tuskan' tuottamisen. On siis laillista tuottaa eläimelle tuskaa, kunhan se jossain mielessä on muuta kuin 'tarpeetonta'.
Moraalisesti ajattelumalli on jokseenkin kestämätön: Myönnetään, että on olemassa yksilöllisen olennon intressi, mutta sitä on sallittua rikkoa jos siitä on iloa tai taloudellista hyötyä itselle. Täysin samalla ajattelumallilla olisi perusteltavissa esim. orjakauppa tai ihmiskokeet puolustuskyvyttömillä ihmisillä. Onhan näin tehtykin jopa aivan lähihistoriassa, kyse on lopulta vain siitä, mihin raja kulloinkin vallalla olevan ajatussuunnan mukaisesti vedetään. Jos vuosisadan kuluessa moraalinen ajattelu ei olisi edennyt nykypisteeseen, tällä hetkellä orjat siirtomaissa valmistaisivat monikansallisten yhtiöiden tuotteita. Orjuuden vastustajat torjuttaisiin sanomalla, että tuottajien elinkeino vaarantuu. Tosin joidenkin mielestähän nykyinen halpatuotanto on lähes orjuutta, ja toiset olisivat varmasti edelleen valmiita ostamaan edullisia orjatyövoimalla tuotettuja hyödykkeitä.
Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin nähtävissä yleinen ahneutta ja epäoikeudenmukaisuutta vähentävä suuntaus. Vuosisadan kuluessa on lopetettu orjuus ja edistetty esim. rotujen, yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvoa. Myös eläinten intressiä otetaan kaikesta huolimatta yhä enemmän huomioon. Asteittain ainakin Euroopassa lainsäädäntö tiukentuu esim. tehotuotantoa, eläinten viihdekäyttöä ja koe-eläintoimintaa kohtaan.
On myös huomattava, että aina moraalisen kehityksen eturintama on saanut vastustusta osakseen, ennen kuin valtavirta on hyväksynyt aatteen. Tämä antaa osaltaan merkityksen eläinsuojeluliikkeelle nykyään ja toisaalta selittää sen, miksi tällä palstalla eläinsuojelun vastustajat esiintyvät jopa suuremmalla kiihkolla kuin eläinsuojelua kannattavat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001291&posting=22000000012194809
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001291&posting=22000000012152623
Laajemmin, yhteiskunnallisesti sama epäjohdonmukaisuus näkyy mielestäni länsimaisessa eläinsuojelunormistossa, joka lähtökohtaisesti toteaa eläinten olevan tuntevia yksilöllisiä olentoja, joille ei tule tuottaa tuskaa, mutta kuitenkin sallii sen taloudellisen intressin nimissä. Tätä havainnollistaa seikka, että eläimen pito esim. turkistarhaa, tehokanalaa, teuraskuljetusta tai koe-eläinlaboratoriota vastaavissa olosuhteissa muualla kuin mainituissa paikoissa olisi useassa tapauksessa vastoin eläinsuojelulakia. Kyseisissä tapauksissa tämän laillistaa kuitenkin eläinsuojelulain muoto, joka kieltää ainoastaan 'tarpeettoman tuskan' tuottamisen. On siis laillista tuottaa eläimelle tuskaa, kunhan se jossain mielessä on muuta kuin 'tarpeetonta'.
Moraalisesti ajattelumalli on jokseenkin kestämätön: Myönnetään, että on olemassa yksilöllisen olennon intressi, mutta sitä on sallittua rikkoa jos siitä on iloa tai taloudellista hyötyä itselle. Täysin samalla ajattelumallilla olisi perusteltavissa esim. orjakauppa tai ihmiskokeet puolustuskyvyttömillä ihmisillä. Onhan näin tehtykin jopa aivan lähihistoriassa, kyse on lopulta vain siitä, mihin raja kulloinkin vallalla olevan ajatussuunnan mukaisesti vedetään. Jos vuosisadan kuluessa moraalinen ajattelu ei olisi edennyt nykypisteeseen, tällä hetkellä orjat siirtomaissa valmistaisivat monikansallisten yhtiöiden tuotteita. Orjuuden vastustajat torjuttaisiin sanomalla, että tuottajien elinkeino vaarantuu. Tosin joidenkin mielestähän nykyinen halpatuotanto on lähes orjuutta, ja toiset olisivat varmasti edelleen valmiita ostamaan edullisia orjatyövoimalla tuotettuja hyödykkeitä.
Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin nähtävissä yleinen ahneutta ja epäoikeudenmukaisuutta vähentävä suuntaus. Vuosisadan kuluessa on lopetettu orjuus ja edistetty esim. rotujen, yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvoa. Myös eläinten intressiä otetaan kaikesta huolimatta yhä enemmän huomioon. Asteittain ainakin Euroopassa lainsäädäntö tiukentuu esim. tehotuotantoa, eläinten viihdekäyttöä ja koe-eläintoimintaa kohtaan.
On myös huomattava, että aina moraalisen kehityksen eturintama on saanut vastustusta osakseen, ennen kuin valtavirta on hyväksynyt aatteen. Tämä antaa osaltaan merkityksen eläinsuojeluliikkeelle nykyään ja toisaalta selittää sen, miksi tällä palstalla eläinsuojelun vastustajat esiintyvät jopa suuremmalla kiihkolla kuin eläinsuojelua kannattavat.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001291&posting=22000000012194809
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001291&posting=22000000012152623
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.