Kannattako

pylvään ja tukin yksikkötilavuuslukujen ero?

Saako rungosta todella pylväänä enemmän rahaa, kuin
tukkina?

mäntymies kirjoitti:

pylvään ja tukin yksikkötilavuuslukujen ero?

Saako rungosta todella pylväänä enemmän rahaa, kuin
tukkina?

pylväspuuthan on sellattia tasapaksuja solakoita. uskoisin että rungosta saa hivenen paremmanhinnan jos tekee yhden pylvään, kuin pari pikkutukkia. loppulatvahan menee kuituläjään. Mahtaneekohan se pahemmin apteeraukseen vaikuttaa.

Kerran olen myynyt mäntypylvästä, jostain 200 motin mäntyleimikosta kertyi 1 nippu (autokuorma) pylväitä. Eli tulin siihen tulokseen että parempi olisi ollut ko. avohakkuuala vain harventaa ja jättää "pylväsmännyt" lihoamaan ainakin kymmeneksivuodeksi.

mäntymies kirjoitti:

pylvään ja tukin yksikkötilavuuslukujen ero?

Saako rungosta todella pylväänä enemmän rahaa, kuin
tukkina?

Jos sama runko apteerataan joko tukiksi tai
pylvääksi, siitä ei synny RAHALLISESTI suurtakaan
eroa. Johtuen juuri näistä mainitsemistasi
yksikkötilavuusluvuista.

vesuri kirjoitti:

Jos sama runko apteerataan joko tukiksi tai
pylvääksi, siitä ei synny RAHALLISESTI suurtakaan
eroa. Johtuen juuri näistä mainitsemistasi
yksikkötilavuusluvuista.

Voipi rungossa tulla rahallisessa tuloksessa melkoinen heitto puoleen tai toiseen pylväs/tukki. Se vaatii metsikön puustontarkkaa tuntemusta ja pylväsmittojen tietoa ja oheis tukkimittojen tietoa hintatiedot näistä, tietenkin vertailtavat tukkimitat laadut ja hinnat. Lopputuloksen vertailu onkin sitten jo helppoa, ainaskin mulle. Tietty olen tehny tukki arvioita pystymetissä omilla ostoilla jonkin verran, että tukki apteeraus on hanskassa. Todellakin pylvästä kannattaa myydä silloin kun metsä on siihen sopivaa, silloin rahallinen tulos on huomattavasti parempi kuin tukilla.

mäntymies kirjoitti:

pylvään ja tukin yksikkötilavuuslukujen ero?

Saako rungosta todella pylväänä enemmän rahaa, kuin
tukkina?

nähnyt missään pylvään yksikkötilavuuslukuja.
Kiinnostaisi tietää, miten ne eroavat tukin
vastaavista.

pikkutukki kirjoitti:

nähnyt missään pylvään yksikkötilavuuslukuja.
Kiinnostaisi tietää, miten ne eroavat tukin
vastaavista.

Tuo kysymys varsin merkillinen, en oikein ymmärrä mitä haet. Tilavuus kappaletta kohti riippuu tietysti paksuudesta ja pituudesta. esim. rungosta saatavaan litramäärään ei vaikutusta tehdäänkö pylväitä vai tukkeja, tai ainakaan merkittävää eroa.

crfdt kirjoitti:

Tuo kysymys varsin merkillinen, en oikein ymmärrä mitä haet. Tilavuus kappaletta kohti riippuu tietysti paksuudesta ja pituudesta. esim. rungosta saatavaan litramäärään ei vaikutusta tehdäänkö pylväitä vai tukkeja, tai ainakaan merkittävää eroa.

kuullut yksikkötilavuusluvuista?
Niistähän se riippuu paljonko rungosta saa euroja.
Ja ne taas ovat tukilla ja pylväällä erilaiset.

Jos sama runko apteerataan ja mitataan tukkina, se antaa huomattavasti enemmän kuutioita( rahaa )
kuin pylvääksi mitattuna.
Ja se johtuu juuri näistä yksikkötilavuusluvuista.

pikkutukki kirjoitti:

kuullut yksikkötilavuusluvuista?
Niistähän se riippuu paljonko rungosta saa euroja.
Ja ne taas ovat tukilla ja pylväällä erilaiset.

Jos sama runko apteerataan ja mitataan tukkina, se antaa huomattavasti enemmän kuutioita( rahaa )
kuin pylvääksi mitattuna.
Ja se johtuu juuri näistä yksikkötilavuusluvuista.

taulukot.

http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/index.htm

Siitä vertailemaan samoja pituuksia keskeltä mitattuna pylväinä ja tukeiksi katkottuna ja latvasta mitattuna.

"vanhanajan" kirjoitti:

taulukot.

http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/index.htm

Siitä vertailemaan samoja pituuksia keskeltä mitattuna pylväinä ja tukeiksi katkottuna ja latvasta mitattuna.

Laskepa meille yksi esimerkki, niin nähdään miten ne eroavat.