Me olimme rikkaita silloin,
tuhat toivetta omistain.
Mitä haaveilimmekin illoin
oli maailma hymyä vain.
Oli toiveita, unten kultaa,
me olimme rikkaita näin,
sinä aarteena suurimpana
olit silloin sydämessäin.
Sillä kaksi rakastavaista
ovat rikkaita onnessaan
vaikka kultaa minkäänlaista
ei olisi kukkarossaan.
Nyt yhdessä saamme vanheta
ja edelleen haaveita ois,
me niitä vaalimme vieläkin
emme anna kultaamme pois.
tuhat toivetta omistain.
Mitä haaveilimmekin illoin
oli maailma hymyä vain.
Oli toiveita, unten kultaa,
me olimme rikkaita näin,
sinä aarteena suurimpana
olit silloin sydämessäin.
Sillä kaksi rakastavaista
ovat rikkaita onnessaan
vaikka kultaa minkäänlaista
ei olisi kukkarossaan.
Nyt yhdessä saamme vanheta
ja edelleen haaveita ois,
me niitä vaalimme vieläkin
emme anna kultaamme pois.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toiveista tulee kultaa varmaan,
kun saa olla kanssa oman armaan.
Sisältökin ihan ok.
Kyllä tämäkin runosi kosketti,
niin sydämestä tulevaa rakkautta
joka säkeessä, kolma säe oli
kuitenkin mielestäni jotenkin lämpimin,
kiitoksia.
Leppoisaa iltaa.