Pitkään työttömänä olleena (4vuotta) ja nykytyömarkkinoita seuranneena voi todeta ettei
noin 4-kymppinen opistoinssi ole kuin korkeintaan
kaatopaikkatavaraa.
Fiksumpi valitsi nuorena ammattikoulun ja kenties roikkuu vieläkin työelämässä.Ja mikäli on joutilaana niin omaa sen verran pätäkkää että voi puuhailla yhtä sun toista.
noin 4-kymppinen opistoinssi ole kuin korkeintaan
kaatopaikkatavaraa.
Fiksumpi valitsi nuorena ammattikoulun ja kenties roikkuu vieläkin työelämässä.Ja mikäli on joutilaana niin omaa sen verran pätäkkää että voi puuhailla yhtä sun toista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"ei oppi ojaan kaatumista estä"...
Mikä estää sinuakin hakemasta esim. Bussikuskiksi?
Siellä on jopa tohtoreitakin rattia kääntämässä.
ottaa opintolainaa ja riekkasta pimatsujen perässä .
Eli on se silleen kannattavaa. Jos töitä aikoo tehdä niin sitten vaan putkimies skoleen.
Suomessa on jo nyt niin paljon ylikoulutettua "kortistokamaa", että eipä se inspiroi lainaa ottamaan. Jos voit opiskella tutkintoon ilman lainoja ja toimeentulovaikeuksia, niin sitten kannattaa opiskella omaksi iloksi.
On liikaa koulutettuja ja alkaa olla pulaa kouluttamattomista halvoista/ilmaisista palvelutyöläisistä jotka eivät uskalla ja osaa pyytää palkkaa..
Tosin kuulemma akateemisia Akavalaisiakin joitain sektoreita uhkaa palkkainversio?
Minulla täsmälleen sama tilanne koulutuksen, iän ja työttömyyden keston suhteen.
Olisinpa opiskellut aikanaan jonkun ihan oikean ammatin...
ammattikoulussa.huomattavasti fiksumpaa käydä 3-4 vuotta ammattikoulua ja painaa raksalla hanuri veressä 40-50 tuntista viikkoa ja ottaa varmat rahat pois kuin opiskella 8-10 vuotta.ja riskeerata "pääseminen" hyvinkoulutetuksi työttömäksi jolle ei enää ns.hanttihommat kelpaa.ei sen puoleen että välttämäti osaisi tehdäkään niitä.
Jostain kumman syystä alkaa urea nousta korvien väliin, jos liikaa opiskelee..ja narsistiksi kypsyä.
Huomannu vaan liian monta kertaa ja liian monesta sellaisesta itseään kovin fiksuna pitävästä, valitettavasti.En yleistä, koska harvassa kuitenkin ovat narsistiset luonteet.
Ammattikoulu lienee ihan hyvä vaihtoehto ja sopivat suhteethan aika pitkälti määrittävät sen mihin pääsee tai ei pääse.Ei kouluista ainakaan haittaa ole, kun muistaa vain olla ihan ihminen..