Tästä aiheesta on keskusteltu näillä palstoilla ennenkin. Olen itse lukenut ainakin kahdeksan Tiina-kirjaa, mutta vasta parikymppisenä. Ne on kirjoitettu kiinnostavasti, ja pidän niiden rehellisestä arvomaailmasta. Sen sijaan Tiinan ja Juhan mustasukkaisuus toisistaan ei mielestäni sovi heidän ikäisilleen. Suutuin todella, kun Juha kirjassa "Tiinastako näyttelijä?" halusi määrätä, ettei Tiina saisi aikuisena ruveta näyttelijäksi, ja Tiina suostui mokomaan pomoiluun, vaikka oli ensin vihainen Juhalle. Kilpailin minäkin ala-asteiässä muutamien tyttöjen kanssa poikien suosiosta, mutta ei keskenkasvuisten lasten tarvitse määrätä toistensa ammatinvalinnasta! Kirjoissa on myös joitakin tosi vanhanaikaisia mielipiteitä kuten Tiinan ja hänen isänsä keskustelu siitä, voiko sukkanauhojen avulla vietellä miehiä. :D Toisaalta sarja käsittelee tärkeitä aiheita kuten köyhien auttamista, adoptiota, diabetesta ja eläimistä huolehtimista. Teokset ovat tyypillinen esimerkki kirjoista, joissa äiti on ankara ja isä salliva. Tiina on tavallaan poikatyttö, mutta hänen sanotaan myös edustavan perinaisellisia arvoja. Mitä mieltä muut ovat Tiina-kirjojen henkilöhahmoista ja maailmankuvasta?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä Tiina-kirjat on auttamattoman vanhanaikaisia. Polvahan kirjoitti niitä vuosikymmenien ajan ja yritti sovittaa ne "ei mihinkään aikaan" eli kaikkiin aikoihin sopiviksi. Mutta Polva oli vanhan ajan naiskirjailija, joka vaali tietynlaisia ihanteita. Päähenkilön piti aina olla näpsäkkä, hieman poikamaisen rasavilli tyttölapsi, niin Tiinoissa kuin aikuisille tarkoitetuissa romaaneissaankin. Mutta erittäin hyveellinen ja kunniallinen piti olla.
Ja joka kirjassa mies sitten lopulta "kesytti" omapäisen villikissansa, yleensä suudelmalla, ja siihen kirja sitten onnellisesti loppui. Tiina-kirjat on tarkoitettu lapsille (tosin silloin aikoinaan varmaan ihan tosissaan nuorille tytöille), ja niissäkin tämä sama linja näkyy. Nainen on tempoileva tuulispää, joka keksii kaikenlaisia hauskoja juttuja ja toimintoja, ja tosimies on sitten se rauhallinen ja järkevä MIES, joka sitten lopulta kuitenkin pistää tytön aisoihin ja säännöt sanelee.
Näissä kirjoissa piti olla onnellinen loppu ja opiksi ja ojennukseksihan niiden tarkoitus oli olla. Vielä 60-luvulla Tiina-kirjoilla oli ote aikaansa, kenties vielä 70-luvullakin, mutta nyt ne odottavat vain tulevaa renesanssia. Samanlaista kuin esim. Anni Swanin tai Mary Marckin kirjoilla. Niitä luetaan jo omiin aikakausiinsa sijoittuvina, ja siksi niille annetaan tietyt asenteelliset kuvaukset anteeksi, ne kun kuuluvat siihen menneeseen maailmaan.
Moikka, Tiinahan on siis kirjassa vanhimmillaan lukio ikäinen, ja uskon että lukiossa olet sen verran kasvanut, että ymmärrät asioista enempi..
Hei olen lukenut kaikki tiina kirjat jo toisella luokalla(:ne sais tehdä dvd:ksi.ei tartte olla lukiolaisen ikäinen ,että ymmärtää mitä niinssä tapahtuu....jos tiinakirjat ois dvd:nä,niin moni ymrtää paremmin mitä tiinakirjoissa kerrotaan ja tapahtuu(:
Aika vanhanaikaisia ne on, mutta kyllä niitä lukemaan pystyy. Itse olen niitä lukenut jonkin verran.