Haluaisin tietää milloin on parempi käyttää vaihtovirtageneraattoria verrattuna tasavirtageneraattoriin?
Mikä etu on saadaan vaihtovirtageneraattoriin
versus tasvirtageneraattoriin.
Mikä etu on saadaan vaihtovirtageneraattoriin
versus tasvirtageneraattoriin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eiköhän se riipu ihan tuosta virran käyttötarkoiuksesta. Vaihtovirta on siitä kivaa, että sen jännitettä voidaan muuntaa helposti tavallisella muuntajalla. Ja sen voi kyllä sitten myöhemminkin muuntaa myös tasavirraksi yksinkertaisella virtapiirillä.
Tasavirtageneraattorissa ikään kuin tuo muunto tasavirraksi on jo tehty "sisäänrakennettuna". Jos meinaat siis jonkun yleisen generaattorin hankkia, jota aiot käyttöää eri tarkotuksiin niin varmaan kannattaa tuo vaihtovirtageneraattori hankkia, josta voi sitten muuntaa tasavirtaa tarvittaessa.
En ole haka tässä, joten korjatkaa paremmin tietävät, mutta lienee loogista, että jos haluaa pelkästään tasavirtaa, niin tasavirtageneraattorissa on ehkäpä vähän vähemmän häviöitä, kun ei tarvita erillisiä komponentteja. Mutta toisaalta jos halutaan tasaista tasavirtaa, niitä tasottavia komponentteja taas tarvitaan. Kuitenkin se jännite hakkaa siniaallon itseisarvoa, eli ei ole tasaista siinä mielessä.
Siis tarkoitat, että on aivan sama jos käytät tasavirtasähkömoottoria tai vaihtovirtamoottoria.
Miten on käyttötarkoitusten laita? Siis onko eroja.
Kotona on siis parasta käyttää vaihtovirtapölynimuria, niinkö?
"Siis tarkoitat, että on aivan sama jos käytät tasavirtasähkömoottoria tai vaihtovirtamoottoria."
Ei, en minä niin sanonut. Sinä kysyit generaatoreista. Sinällään, sekä generaattoripuolella, että moottoripuolella kaikki perustuu samaan ideaan: sähjömagneettiseen induktioon, eli muuttuva magneettikenttä luo sähköä ja sähkö luo magneettikentän. Vaihtovirralle tämä on ikään kuin luonnollista kulkua ja siis jos vaihtovirta on vaihtoehtona käytettävissä, niin kyllä se varmaan kannattaa valita. Mutta jos meinaat vaikka käyttää jotain vekotinta akuilla, niin niistähän tulee tasavirtaa ja silloin taas tasavirtamoottori on parempi vaihtoehto.
Siis kaikki riippuu kaikesta, ei voi sanoa ythä oikeaa ja parempaa. Se riippuu käyttötarkoituksesta. Jos sinä olet omaa pölynimuria rakentamassa, niin helpompaahan se on laittaa vaihtovitamoottori, kun sieltä seinästä tulee vaihtovirtaa
Kiitän tähänastisesta kiinnostuksesta.
Ymmärrän mielestäni, että sähkömoottorin käänteisilmiö on generaattori. Joo.
Siis onko aivan sama teholtaan tasavirtamoottori versus vaihtovirtamoottori. Ts. kysymys on siis ainoastaan siitä, että minkälaista sähköä on tarjolla, niinkö?
Siis , jos saa valita kannattaa käyttää vaihtovirtamoottoria, sillä ei tule silloin latausongelmia.
Eikö ole siis niin, että jos on tarjolla vaihtosähköä, niin kuka sitä alkaisi muuntaa tasasuuntimen kautta tasasähköksi ja siitä edelleen tasavirtamoottoriin, eihän.
Tasavirtamoottori käy kyllä "tasaisemmin"!
Käyttäisin itse aina tasavirtamoottoria, jos suinkin olisi mahdollista.
Ymmärrän, että tällainen ajattelu tulee arvokkaaksi.
noilla perustiedoilla kuin alkaa omaa voimalaitosta rakentaa.Pölynimurissa on muuten yleisvirtamoottori eli toimii tasavirrallakin,samoin vastuskuormille kuten hehkulamput ja lämmittimet on aivan sama kumpaa laatua niille tarjoaa.
Yleisin sähkömoottori on oikosulkumoottori. Ja se on vaihtovirtamoottori. Se on paljon yksinkertaisempi rakenteeltaan kuin tasavirtamoottori. Ja sen käyttö ei vaadi jatkuvia huoltotoimi kuten hiilten vaihtoa. Juuri oikosulkumoottorin halpuus oli aikoinaan syynä miksi vaihtosähköverkot syrjäyttivät aikaisemmin käytetyt tasavirtaverkot. (Joku voisi linkittää Edisonin ja Teslan historiallisen kilpailun tasavirta- vaihtovirtaverkoista).
Oikosulkumoottorin huonona puolena oli aikaisemmin huono säädettävyys. Jo kierrosnopeuden muuttaminen vaati mekaanisen vaihteiston. Nykyään taajuusmuuttajat ovat muuttaneet tämänkin.
http://www.ee.lut.fi/sahkomoottori.html
Tekniikan nykysuuntauksesta voi olla esimerkkinä esim:
"Vielä nykyisinkin käytössä olevat VR:n SR1 sähköveturit soveltavat tasavirtakonetekniikkaa tyristorisiltoineen, mutta uudemmat SR2 veturit onkin jo varustettu oikosulkumoottorein ja taajuudenmuuttajin. "
Voidaanko käyttää pölynimureissa kotona oikosulkumoottoria.
Tarkoittaako huono säädettävyys oikosulkumoottorissa sitä että moottori käy epätasaisesti?
Käytännössä olisi aika vaikeaa, koska oikosulkumoottori vaatii 3-vaihevirtaa, eikä sellaista pölynimuria voitaisi liittää tavan pistorasioihin. Tuskin kovin moni on asennuttanut taloonsa runsaasti voimavirtapistorasioita.
Huono säädettävyys ei tarkoita moottorin epävakaata käyntiä, vaan sen toiminnan säädettävyyttä. Oikosulkumoottorin pyörimisnopeus riippuu kuormituksesta ja verkon taajuudesta.(napapariluku on vakio) Jos halutaan moottorin pyörimisnopeutta säätää (esim. pumpussa) muuttamatta kuormaa, ainoa vaihtoehto on muuttaa moottorin syöttötehon taajuutta. Ilman taajuusmuuttajia tämä olisi aikalailla mahdotonta.
käyttää yksivaiheverkossa oikosulkumoottoria.
Aivan tavallinen rakenne on kaksivaihemoottori,
jonka toinen vaihekäämi on varustettu
käyntikondesaattorilla. Nopeudensäätö tosin on
aivan yhtä vaikeata kuin kolmivaihekoneella.
tasasähkömoottori tasaisemmin. Kaikkein tasaisimmin
käy kaksi- tai kolmivaiheinen vaihtosähkömoottori.
Niissä momentti on vakio roottorin asemasta riippumatta.
Tasasähkökoneiden momentti vaihtelee. Jos roottorissa
on napoja vähän, esimerkiksi 6, niin virta ja momentti
vaihtelevat selvästi.
Mites muuten oikosulkumoottorin käyttö generaattorina. Yleensähän epätahtikoneita ei käytetä generaattoreina. Kuitenkin kuulemma myös oikosulkumoottoria voisi sellaisena käyttää.
Päteekö tässä oletus, että tyhjäkäynnillä oikosulkumoottori tahdistuu verkkoon. Jos akselia kuormitetaan, syntyy moottoriin jättämää ja mooottori alkaa ottamaan tehoa verkosta. Verkko siis pyrkii pitämään kierrosnopeuden vakiona. Toisaalta jos moottorin akselia ruvetaan kiertämään suuremmalla nopeudella kuin verkon taajuus, pyrkii verkko jarruttamaan moottoria jolloin moottorista siirtyy tehoa verkkoon. Siis moottorista tulee generaattori.
Joissakin huipputehovoimalaitoksissa käytetään
epätahtigeneraattoreita. Eivät toimi yksinään,
vaativat sähköverkon magnetointia varten tai
sitten esimerkiksi kondensaattorin, josta
magnetointivirta saadaan.
Ei tarvita huipputehovoimalaitosta. Tuommoisia generaattoreita on jo muutaman kW tehoisinakin, ehkä pienempiäkin. Tuon magnetointivirran saa suoraan generaattorista sen käydessä ja käynnistykseen voidaan käyttää esim. akkuja.
oikosulkugeneraattorista magnetointivirtaa, oli
se sitten iso tai pieni. Kaupassa myytävät
pienet polttomoottorigeneraattorit on varustettu
tahtikoneilla.
Epätahtikoneen käyttö rajoittuu lähinnä
harrastelijoiden itse rakentamiin aggregaatteihin.
Kondensaattorimagnetointi aiheuttaa sen, että
koneen säätö on aika toivotonta, taajuus ja
jännite kun kulkevat käsi kädessä.
http://www.saunalahti.fi/elepal/moottori/generator.html
Linkistä löytyy tutkittua tietoa aiheeseen.
aina käytetään vaihtovirtageneraattoreita, koska tasasuuntaustekniikat ovat niin kehittyneitä (puolijohdediodit). Eli vaihtovirrasta on helppo tehdä tasavirtaa taikka vaihtovirtaa, tarpeen mukaan. Lisäksi tasavirtageneraattori on rakenteeltaan kuluvampi ja hankalampi, koska siinä on hiiliharjat (tms.).
Vaihtovirtageneraattori on nykyisin yleisin em. syistä.