Ajankohtainen asia, kun veneiden pohjatöitä valmistellaan. Palstalla paljon kysellään, voiko veneen siirtää merestä makeaan veteen ja päinvastoin?
Jos pohjassa ei ole kunnollista praimerikerrosta tiivistämässä ulointa pintaa, niin on olemassa osmoosin vaara, eli veden siirtyminen puoliläpäisevän kalvon läpi laieammasta liuoksesta väkeämpään. Tästä taas seuraa osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon, eli pintakerrokseen joka tuon paineen johdosta irtoaa, toisin sanoen rutto on valmis.
Eli, jos venettä on uitettu meressä ilman praimerikerrosta, se on saanut rakentteisiinsa suolaista vettä ja mitä useamman kesän se on ollut meressä ja talvella taas kuivunut suolan jäädessä pohjan sisään sitä voimakkaampana tuo osmoosi, eli veden imeytyminen laimeammasta suolaisempaan, esiintyy. Sen seurauksena vettä on rakenteessa niin paljon, että jäätyminenkin jo voi aiheuttaa tuhoa.
Jos pohjassa ei ole kunnollista praimerikerrosta tiivistämässä ulointa pintaa, niin on olemassa osmoosin vaara, eli veden siirtyminen puoliläpäisevän kalvon läpi laieammasta liuoksesta väkeämpään. Tästä taas seuraa osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon, eli pintakerrokseen joka tuon paineen johdosta irtoaa, toisin sanoen rutto on valmis.
Eli, jos venettä on uitettu meressä ilman praimerikerrosta, se on saanut rakentteisiinsa suolaista vettä ja mitä useamman kesän se on ollut meressä ja talvella taas kuivunut suolan jäädessä pohjan sisään sitä voimakkaampana tuo osmoosi, eli veden imeytyminen laimeammasta suolaisempaan, esiintyy. Sen seurauksena vettä on rakenteessa niin paljon, että jäätyminenkin jo voi aiheuttaa tuhoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuo puoliläpäisevä kalvo ei läpäise suoloja, mikä juuri on se ongelma. Vedestä ei pääse mitään muuta kuin vettä lasikuituun ja myöskään lasikuidusta ei pääse mitään muuta kuin vetta pois.
Rutto ei aiheutu meriveden suolasta, vaan lasikuidussa syntyvissä/jääneistä aineista, jotka väkevöittät lasikuidussa olevan kosteuden. Ruton kannalta suolainen vesi on parempi, koska se vähentää väkevyyseroa meriveden ja laminaatissa olevan liuoksen välillä. Itämeren suolapitoisuuksilla tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä.
Pintakerros veneissä on niin huokoinen ja ohut, että suolan määrä rikastuu rakenteessa, vaikka jokin ruotsalainen tutkikus, nyt en muita mikä, ei sitä liiemmalti huomioinutkaan. Molekyylitason diffuusio on erikseen, jossa vain suola menee läpi.
Näin ollen siirettäessä vene täysin makeaan veteen, eli järvialueelle, tuo imeytyminen kiihtyy. On siis turvallisempaa siirtyä järvestä mereen tuon ruton suhteen, kuin päinvastoin.
Vaikka tämä on tiedossa, vai onko, niin järvialueella laiminlyödään tuo praimerointi useimmin kuin rannikolla käytettävissä veneissä.
Johtunee siitä, kun myrkkyjä ei tarvita, niin ei viitsitä maalata praimeriakaan.
Tuosta suolan imeytymisestä vielä, jos sitä ei menisi pinnan läpi ollenkaan, se Suomenlahden vähäinenkin suola näkyisi ja maistuisi pohjan ulkopinnalla.
Eli osmoosi tarkoittaa sitä, että konsentraatio- erot eri suolaliuosten välillä pyrkivät tasoittumaan ja laimeampi laimentaa väkevämpää. Samaa tapahtuu solutasolla eli soluseinämän läpi ei mene suolat vaan puhdas vesi joka tasoittaa konsentraatioeroja solujen välillä. Suola ei koskaan rikastu lasikuituveneen rakenteissa osmoosin avulla vaan laimenee.
Kun rakenne kastuu suolaisessa vedessä, pinassa olevien huokoisten ja naarmujenkin kautta, ja talven aikana vesi haihtuu ja suola jää. Se on sitä rikastumista.
On myös erotettava osmoosi ja osmoottinen paine toisistaan. Osmoosi on nesteen siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään ja osmoottinen paine on osmoosin estävä paine, joka kohdistuu liuoksia erottavaan kalvoon.
Tuo homman luu on juuri tuossa talviaikana tapahtuvassa kuivumisessa. "Vuotava" vene on joka kevät suolaisempi kuin elellisenä vuonna. Ei siis mennytkään metsään. Sinä lähestyit pelkästään teoreettisesti asiaa unohtaen käytännön.
Kun se suolapitoisuus osmoosin avulla laimenee,
niin kuin aivan oikein totesit, syntyy sitä vastustava paine joka kohdistuu juuri tuohon puoliläpäisevään kalvoon eli pohjan pintarakenteeseen.
Lukekaapas tuolta..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmoosi