Koska 144000 eivät tule Babylonista, vaan Israelin 12:sta heimosta, siten täytyy olla niin, että he tulevat seitsemännen päivän adventtikirkosta, nykyisestä Israelista. Jumala omalla tavallaan ja ajallaan pitää huolen siitä, että Israel kootaan Hänen jäännösseurakuntaansa kolmen enkelin samoman avulla.
Nykyinen
Israel...
4146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onpahan taas niin paksua puppua ja potaskaa, että...
Sinähän itse sanot,"vaan Israelin 12 heimosta. Miksi et usko niin kuin on kirjoitettu.
mustata adventisteja! Adventistit uskovat että Jumalan lopunajan seurakunta koostuu KAIKISTA, niistä, jotka ovat Kristukselle uskollisia ja ottavat Jumalan armosta pelastuksen vastaan Kristuksessa!
Tuo ylläoleva oli vain tarkoitettu kiusaamis mielessä. Ei ainakaan yleisesti adventistit noin usko! Pahasti vääristeltyä oli tekstisi!
Raamattu ja profetian henki on paljastanut paljon tästä aiheesta. Adventtisanoman alkupäivinä tästä aiheesta oli herännyt kiistelyä ja Herran palvelijan oli pakko kirjoittaa nämä rivit: ”Ei ole Hänen tahtonsa, että he kiistelevät kysymyksistä, jotka eivät auta heitä hengellisesti, kuten, Ketkä muodostavat ne 144000? Jumalan valitut tulevat tietämään sen lyhyen ajan sisällä aivan varmasti. Manuscript 26, 1901.” — Selected Messages 1, s. 174.
Ylläolevan lainauksen viimeisen lauseen mukaan tulisi aika, jolloin tämä aihe olisi päivänselvä, sillä 144000:n henkilöllisyydestä ei olisi epäilystäkään. On totta, ettemme pysty poimimaan tiettyjä ihmisiä ja sanomaan: ”Tämä on yksi 144000:sta ja tämä ei,” sillä vain Jumala tietää, kenellä on sinetti. ”Enkelit lukevat merkin. – Mikä on Jumalan merkki, joka pannaan Hänen kansansa otsiin? Se on merkki, jonka enkelit, eivät ihmisten silmät, voivat lukea, sillä surmatyön tekevän enkelin täytyy nähdä tämä pelastuksen merkki.” — (Letter 126, 1898.) 7 Bible Commentary, s. 968.
”Erottamistyö on annettu Jumalan enkeleille, eikä sitä ole uskottu kenenkään ihmisen käsiin.” — Testimonies to Ministers, s. 47.