Hammaslääkärissä ollessamme 5v. tyttöni seisoi jalkopäässäni itse maatessani hammaslääkärituolissa. Hän katseli sieltä tarkkasilmäisenä ja tokaisi "kyllä sä äiti sitten oot lihava!" ja mehän hammaslääkärin kanssa repesimme nauramaan, minä hiukan punastellen. Eipä tämä kuitenkaan mitään. Ollessani edelleen hammaslääkärin tutkittavana tyttöni tuli lähempää katsomaan ja taas hetken ihmeteltyään tokaisi "äiti sullahan on viikset!" ja taas nauroimme lääkärin kanssa, minä tosin entistä nolompana. Hammaslääkärintuolissa makoilu sai äidin näyttämään entistä leveämmältä ja kirkkaat valot paljastivat viiksikarvat, mutta lapsen suustahan se totuus aina tuleekin =D
Kotona tyttöni myös joka kerta kun olen pukenut tietyt pystyraidalliset yöhousut jalkaani huomauttaa äisin pulleista reisistä ja erityisesti näyttää ulkoreisiä eli näitä ns. satulalaukkuja. No juuh kyllähän tuota ylipainoa äidiltä löytyy, kyllä tyttö on ihan oikeassa ;)
Kotona nämä ulkonäkökommentit useimmiten huvittavat, mutta muiden ihmisten läsnäollessa ne kyllä saavat äidin punastumaan. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kotona tyttöni myös joka kerta kun olen pukenut tietyt pystyraidalliset yöhousut jalkaani huomauttaa äisin pulleista reisistä ja erityisesti näyttää ulkoreisiä eli näitä ns. satulalaukkuja. No juuh kyllähän tuota ylipainoa äidiltä löytyy, kyllä tyttö on ihan oikeassa ;)
Kotona nämä ulkonäkökommentit useimmiten huvittavat, mutta muiden ihmisten läsnäollessa ne kyllä saavat äidin punastumaan. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kannattaisi ehkä jo puuttua, ettei vaan opi että arvostelu on normaalia... Mistä hän muuten on tuollaisen tavan edes oppinut? Jos lapsi ei koskaan kommentoi muuta kuin ulkonäköä; kehuu tai haukkuu vain sitä - ei esimerkiksi sano koskaan, että voi kun äiti on niin ihanan lempeä tms., niin kannattaisi ehkä jo huolestua lapsen arvomaailmasta ja alkaa opettamaan uudenlaista suhtautumista maailmaan ja sen "ihmeisiin".
Toki lapseni myös kehuu äitiä, äidin luonnetta jne. Nämä kirjoittamani kommentit ovat yksittäisiä tapauksia ja vastaavia kommentointeja ei juurikaan ole tapahtunut -ehkä juuri siksi ne ovat enemmänkin huvituttaneet minua. Niin ja kuten kirjoitin, ei lapseni minua ole jatkuvasti "haukkumassa", vaan on ollut joitakin tilanteita esim. juuri tuo hammaslääkärituoli jossa varmaan monikin ihminen näyttää jalkopäästä katsottuna normaalia leveämmältä/isommalta pienen ihmisen silmissä,joka on sitten saanut pienet ajatukset liikkeelle ja ajatukset tietysti sanoiksi. Toki opetan lapselleni että muita ihmisiä ei arvostella ulkonäön perusteella, enkä hänen koskaan ole niin nähnyt/kuullut tekevänkään. Eikä hän muutenkaan ole mikään "pinnallisimmasta" päästä oleva tyttönen.
Mielestäni tartuit nyt siis hieman kärkkäästi viestiini, jonka tarkoitus oli olla huvittava omalla tavallaan -ei närkästystä herättävä. Jos tyttöni kertoo minulla olevan pulleat reidet, en tosiaankaan ala huolestumaan hänen arvomaailmastaan tai yleisesti suhtautumisesta maailmaan, kuten kehoitit. Lapseni on kaikin puolin fiksu tyttö, joten jätetäämpäs tuollaiset arvostelut jonnekin kasvatus palstoille -täällä keskustellaan siitä mitä lapsi on suustaan päästänyt :) ...Ymmärrän toki kuitenkin huolesi ;)
voisit sinä jo lopettaa tuon viisastelun ja rivien välistä omien johtopäätösten tekemisen. Eihän tän palstan tarkoitus nyt oo kertoilla, mitä KAIKKEA lapsi elämänsä aikana sanoo, miten kehuu äitiään ja muita ihmisiä, vaan täälä on tarkoitus kertoa mitä hassuja kommentteja lapselta on tullut KAIKEN MUUN sanomansa lisäksi.
Jos lapsi nyt omaa äitiään ääneen joskus arvostelee, ei siinä ole mitään pahaa eikä tarkoita sitä etteikö lapsi ymmärtäisi mistään muusta mitään.
Lapsilla nyt on tapana laukoa kaikki ajatukset ääneen. Harmi jos sun lapsilta on se oikeus pidätetty, taitaa heistä tulla muutenkin pidättyväisiä ja häiriintyneitä kersoja. :)
jotka ei ymmärrä mitää ja maalaavat heti piruja seinille.
LAPSET SANOVAT HELPOSTI MITÄ AJATTELEVAT.. ei se tarkoita että niissä olisi jotain vikaa.
pikkuveljeni pienenä sanoi minulle että onpas sulla isot reidet! : ) heh!
Makoilin sohvalla pää käsinojalla, jolloin kaksoisleukani oikein korostui kun poikani tuumasi aikansa minua katseltuaan ja kaulaansa koiteltuaan: Isä, mun pää ei ole vielä kasvanut kokonaan kiinni, niinkuin sinulla"...
Repesin kunnolla :D
*REPS* Loistava oivallus!
Minuakin on joskus arvosteltu, mutta kylläkin oma pikkuveljeni joka on minua 9vuotta nuorempi..
Olin tässä joku aika sitten "hieman" lihonut ja menin käymään äidilläni kylässä.
Pikkuveikkani tuli ovelle vastaan ja aikansa katseltuaan minua hän tokaisi:
- Sisko hei, sie oot lihonut aika paljon
- No kiitos vain, niinhän minä olen
- Mutta ei se mitään, mie rakastan siuta silti ihan hirveesti