eli onko netissä jossain gay-aiheisia rakkaustarinoita / ihan tarinoita yleisestä selviytymisestä homona tai muuta vastaavaa
jossakin koodi netissä voi oikeen kunnon etsimisellä löytää joitakin romanttisia tarinoita, mutta muuten en ole löytäntyt.
ja jos tiedätte kirjoja jotka käsittelevät homoutta olisi mukava tietää :)
Kiitos :)
jossakin koodi netissä voi oikeen kunnon etsimisellä löytää joitakin romanttisia tarinoita, mutta muuten en ole löytäntyt.
ja jos tiedätte kirjoja jotka käsittelevät homoutta olisi mukava tietää :)
Kiitos :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siellä oli muutama ihan mukava tarina. Kirjoista ainoa minkä itse tiedän on Marja-Leena Parkkisen "Tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta". Ja pidän myös Ralf Königin sarjakuvista.
Älkää puhuko homoista sairasta kansaa. Benjamin peltonen tuli ulos kaapista niin on muuttunut todella ällön näköiseksi. Homous muuttaa pölhön näköiseksi. Huh huh
Lue Pentti Holoppa: Ystävän muotokuva. Pidät varmasti siitä. Koodissahan on otsikolla "tarinat". Jotkut tositarinat ovat hyviä. Mutta jotkut fantasiat ihan paskoja, ihan turbohomoa fantasiaa. Yleensä kaikki inttitarinat. Tosi inttitarinat on feivoritteja, mutta niitä on tosi vähän. Ja tosi ekakertatarinat on hyviä.
http://www.my-secret-shore.net/finnish
http://thasomeboy.cjb.net/
http://www.koodi.net/tarinat/
Mitään Pentti Holapan tarinoita kukaan lue,ei niissä ole mitään kullin kovettua tarinoita,tuolla wordpass,ja sateenkaaren alla löytyy hyviä poikatarinoita ja varmasti saa kullin kovaksi
http://www.zsanyaseyes.net/fiindex.html
Kannattaa ladata koneelle, poistuvat pian netistä.
http://blogitus.net/moldie/
Tosi hyvä, mutta vielä kesken.
James
James. Kun kuulen sen nimen, sisälläni tuntuu oudolta, mutta hyvällä tavalla. James on vaaleahiuksinen, sinisilmäinen ja kaikin puolin hyvännäköinen mies. Tuijotan häntä melkein aina kun näen hänet, koska olen ihastunut häneen. Hän ei voi tuntea samoin, koska hän on hetero. Hän pyörii aina vain tyttöjen kanssa, tai sitten jalkapallo joukkueensa kanssa. Juuri nytkin hän juttelee jonkun vaalean tytön kanssa. Hän ei vain huomaa minua. Tytöistä huomaa niin selvästi jos hän on ihastunut johonkuhun. Tyttö vain pyörittelee hiuksiaan mukamas suloisesti, ja James näyttää vähän vaisulta. Tytöistä tietää kun he ovat ihastuneita johonkuhun. Noista pojista ei nyt mitään selvää saa. Minä vain tunnen olevani niin yksinäinen, koska tässä kaupungissa ei tunnu löytyvän miestä itselleni. Se on vaikeata olla avoimesti homo, jota kaikki kiusaavat, ja vain sen takia koska olen oma itseni. Tässä kaupungissa on väärin iskeä silmänsä toiseen mieheen, varsinkin minun. Ja jos kuljen toisen pojan kanssa jossakin, hänetkin leimataan homoksi. Kukaan ei vain ymmärrä minua. Ajatukseni ovat ihan sekaisin, ja tajuan vasta nyt että tuijotan vieläkin Jamesia hölmön näköisenä seisoen tien varrella. Säpsähdän, räpsäytän vihreitä silmäni taas toimintaan ja jatkan matkaani. Sivelsin ruskeita hiuksiani sormien läpi ja katsahdan vielä viimeisen kerran Jamesiin, ja sitten lähden kävelemään pois tästä lumisesta paratiisista.
Kylmähkö lumisade ja tuuli heiluttavat kaulahuiviani edestakaisin. Kiristän sitä hennosti lujemmalle, ja katson kuinka vihreät farkkuni muuttuvat täplikkään märäksi lumen ansiosta. Kenkäni uppoavat lumeen, ja tunnen kuinka sukkani kastuvat kenkien sisällä. Kävelen kohti puistoa, jonne aina menen miettimään elämääni. Istahdan puiston penkille, suljen silmäni ja ajattelen. Tunnen kuinka lumihiutaleet lentelevät onnellisesti yhdessä kasvoilleni. Kaunis valkoinen, viaton lumi lentelee onnellisena kaikkialle maahan, ja peittää sen valkoiseen lumeen. Yllä olevasta puusta tippuu iso lumikasa naamalleni, ja kuulen naurua vierestäni. Putsaan lumet pois naamaltani, avaan silmäni ja näen hänet. Siinähän on, kauniina kuin taivaan enkeli, James. Se tunne valtasi taas minut, tunne kun rakastaa jotakin paljon, mutta toinen ei tunne samoin. ”Moi Sam, mitäs sinä täällä mietiskelet?” James kysyi. ”En mitään erikoista”, sain sanottua hämmästyksessäni. Katsottuani Jamesia läheltä, näen kunnolla hänen kauniit silmänsä, ja hentoiset pisamansa. Uppoudun taas tuijottamaan Jamesia, ja nyt hän ainakin huomaisi sen. ”Hei, herätys mitä sä nyt tuijotelet”, James naurahti. ”Sam, sä näytät aina kauheen yksinäiseltä, mikset koskaa tule juttelemaan kanssani tai mitään”, James sanoi hämmästyneesti. ”Aijaa, minun pitäisi jutella sinulle. Etkö muka pelkää tulla homoksi leimatuksi?” kysyin tyynen rauhallisena. Jamesin silmät muuttuivat surullisen siniseksi ja hän lähestyi minua hivuttautuen penkillä eteenpäin. Aloin tuntemaan jotain muuta, jotain erikoista tunnetta, rakkautta. Suru levisi samalla minuun, kun näin Jamesin surullisena. ”Mikä nyt tuli” kysyin. ”Se vaan, että tiedän miltä sinusta tuntuu, tiedän miltä tuntuu olla yksinäinen, vailla seuraa. Tiedän sen, koska…” Jamesin sanat alkoivat epäröityä ja kosketin häntä käteen, siihen kauniin vaaleaan käteen, jotka olivat kylmän lämpimät. ”Kerro vain”, sanoin. ”Tiedän miltä sinusta tuntuu, koska olen homo. Noin, nyt se on sanottu!” James huudahti ja otti kätensä pois käden altani. Se tunne, tunne valtasi minut. Säälin tunne, suru ja ilo. Se oli niin ihmeellistä, niin outoa ja ihanaa. Samaan tapaan kun lumi sataa iloista ja surullista. ”James, kuinka sinä…” Lauseeni keskeytyi kun James hivuttautui lähemmäksi minua, otti poskistani kiinni ja suuteli minua.
LOPPUOSA TARINAAN:
Suudelma, se tuntui kuin onnen vyöryltä. Makea mansikka, kirpeä sitruuna, ja kauniin pehmeä, pilvi. Tuntui niin ihanalta, pehmeät huulet. James hivuttautui pehmeän varovasti irti huulistani ja avasin silmäni. ”Tuntui kuin olisin ollut satutarinassa”, James sanoi. ”Niinpä” sanoin. ”Wau, en tiennyt että olet homo. Mutta kuinka?” kysyin varovasti. ”Voisimmeko mennä mieluiten vaikka kahville, täällä on niin kylmä,” James kysäisi. ”Mennään vaan”. Kävelimme matkan ihan hiljaa, ei sanakaan, vaan satunnaisia katseita loimme toisiimme. James näytti nyt enemmän ”homomaiselta” kuin ennen. Nyt hän näyttää enemmän haavoittuneelta, niin viattomalta. Saavuimme Cafe Hermaniin, ja astuimme ovesta sisään. James meni tilaamaan meille kahvit, ja minä istahdin ikkunapöytään. Lumisade oli lakannut, ja enää vain jäljellä oli lumipeitto maassa. ”Noniih, nyt kerron sinulle kaiken”, James sanoi. ”Minä asuin ennen Jerseyssa, mutta muutin pois koska minua syrjittiin ja kiusattiin homouteni takia, enkä kestänyt sitä enää. Sitten muutin tänne, ja koitin peittää homouttani, kunnes näin sinut. Sain sinusta uskoa, koska sinusta näki heti että olet homo, etkä peitellyt asiaa. Sain itsevarmuuttani ilmaista itseäni sinun takiasi, ja siksi suutelin sinua” James sanoi. James ryysti kahvia surullisen oloisesti, kunnes tartuin hänen käteen ja sanoin: ”Ymmärrän. Hyvä että olet nyt oma itsesi”.
Lempeästi hymyillen hän antoi minulle toisen suudelman, siinä kaikkien edessä, ja se tuntui hyvältä. Tuntui kuin olisimme olleet siinä kaksin, vain me kaksi eikä ketään muita koko huoneessa.
Tossa on mun tarina kouluun, voisitteko kertoo kaiken vian ja kommentoikaa vähä minkälainen se oli =) halusin katsos tehä jtn erikoisempaa tällä kertaa. kiitos~
Juotuaan kahvinsa James sanoi "tiedätkö, olen hyvin kiimainen". Hän tarttui minua kädestä, vei kahvilan vessaan ja riisui housuni... jatkakaa tarinaa!
Semmoinen kun tarinat.wordpress.com ja siellä on linkeissä ainakin kolme sivustoa lisää. eetunjutut.wordpress.com