ENSIMMÄISET OPETUSLAPSET
Mark. 1:16-20
--
1:16 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
1:17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".
1:18 Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä.
1:19 Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon.
1:20 Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä.
Mark. 1:16-20
--
1:16 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
1:17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".
1:18 Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä.
1:19 Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon.
1:20 Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jeesus kutsui ensimmäiset opetuslapsensa kulkiessaan Galilean (Gennesaretin) järven rantaa.
Heidän joukossaan oli Simon (Pietari), hänen veljensä Andreas sekä Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes.
He kaikki olivat kalastajia ja tavallisia kansanmiehiä.
He olivat heti valmiina jättämään työnsä ja seuraamaan Jeesusta.
Verkot saivat jäädä siihen paikkaan. (vrt. Matt 13:47-50).
Juuri samaiset opetuslapset (apostolit) Pietari, Jaakob ja Johannes olivat mm. todistamassa Jeesuksen kirkastumisen (Matt. 17:1) ja monia muita tapahtumia Jeesuksen toiminnasta.
Paavali kertoo, että heitä pidettiin alkuseurakunnan ”pylväinä” (Gal. 2:6).
Jeesus saarnasi evankeliumia. Tämän tehtävän Hän antoi myös seuraajilleen.
Ennen ylösnousemistaan taivaaseen Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
” Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
(Matt. 28:19,20).
Jeesus otti päällensä Jumalan vanhurskaan vihan meidän sijastamme. Siinä on jokaisen syntisen toivo.
--
1. Myös isämme uskoivat ennen
ja kylvivät, leikkasivat.
Me saarnaamme aikojen mennen
kuin isämme saarnasivat;
”On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
on lähellä Kristuksen valtakunta.
Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
ja suostukaa armahdukseen”.
2. Kun Herramme tietänsä kulki,
niin tultansa tartutti hän.
Hän tuo vielä toivonsa julki:
”Sen tahtoisin taas syttyvän”.
Hän Henkensä meillekin lahjoittaen
myös tehtävän antoi niin vastuullisen:
”Nyt menkää ja kaikille julistakaa
jo sanaani pelastavaa”.
3. Hän, Kristus, on toivo myös maamme,
siis häntä me rukoilemme.
Ja Herralta taas kevään saamme,
hän kasvun suo kylvöllemme.
Nyt Jeesuksen nimessä korkeassa
me saarnaamme anteeksiantamusta.
Kun syntinen armon näin turvaksi saa,
hän kiittää vain armahtajaa.
(Virsi 178:1-3)
Ja nyttemmin. Viimeiset ovat aivan yhtä hyviä kuin ensinmäisetkin, mutta tulevat kuitenkin olemaan ihka ensinmäisiä ja ensinmäiset jäävät viimeisiksi.
Ja toden totta, suurta ja hyvää on totuuteen johtava opetus, harmi ettei sitä saa enää samalla tavalla kuin ennen ihminen osakseen, sillä silloin oltiin ulkona kuulemassa elävää Sanaa, mutta nykyään ihmiset luuraavat ja lymyilevät jossakin piilossa
kuin pelkurit konsanaan, jotkut jopa itseltään.