Kehomme tietysti hajoaa. Sen alkuaineet ovat "taivaallista" syntyperää eli samaa kuin
muissakin taivaankappaleissa.
Meissä oleva henki on tasan ja tarkkaan mielestäni yhtä arvokas kuin luteen loppuhuokaus.
Psyykemme elonkipinä on sukua megaluonnon salama ilmiölle. Kaikkien eläneiden olioiden
elämänkipinä sulautuu paikalliseen 'atomimereen'.
Vaikka noissa "taivasoptioissa" onkin vahvaa tekijöiden vahvaa astianmakua,
emme silti voi elää sisäisen etiikkamme vastaisesti.
Meillä kaikilla kehittyneillä eläimillä on evoluution myötä kehittynyt
vahva käsitys oikeasta ja väärästä.
Useimmat suurpedot tappavat vain elääkseen - toisin kuin monet ihmislajin edustajat.
muissakin taivaankappaleissa.
Meissä oleva henki on tasan ja tarkkaan mielestäni yhtä arvokas kuin luteen loppuhuokaus.
Psyykemme elonkipinä on sukua megaluonnon salama ilmiölle. Kaikkien eläneiden olioiden
elämänkipinä sulautuu paikalliseen 'atomimereen'.
Vaikka noissa "taivasoptioissa" onkin vahvaa tekijöiden vahvaa astianmakua,
emme silti voi elää sisäisen etiikkamme vastaisesti.
Meillä kaikilla kehittyneillä eläimillä on evoluution myötä kehittynyt
vahva käsitys oikeasta ja väärästä.
Useimmat suurpedot tappavat vain elääkseen - toisin kuin monet ihmislajin edustajat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ateistina, ja sanoessasi että meissä oleva henki on tasan tarkkaan mielestäsi yhtä arvokas kuin luteen loppuhuokaus, niin varmasti mielelläsi otat vastuun siitä ideologiasta, joka aikaansai Auschwitzin ja Gulagin - ja joka murhautti yli sata miljoonaa ihmistä viime vuosisadan aikana?
Jos väitteesi pitäisi paikkaansa, niin silloin kuolemakokemusten pitäisi olla mahdottomia. Vaan eivätpä ole. Ergo, edustama nihilismi on hyvin todennäköisesti virheellinen selitys elämästä, maailmankaikkeudesta ja muusta sen sellaisesta.
Kuolemankokemukset > joopa joo < ovat luku erikseen. Kun me saadaan kova isku esim
"virranjakajan" seutuville, meiltä karkaa taju.
Itseasiassa keskushermostossamme lymyilevät kemikaalit aiheuttavat tajuttomuuden.
Kuolemankokemusten näyt ja huuruiset mielikuvat lienevät varsin kiistanalaisia dokumenteiksi.
Sekin miten Josif Vissarionovits S tai Adolf H toteuttivat maailmankatsomustaan on eri juttu.
Nämä historian huuruiset herrat jättivät vähintään vastuun jälkeen jäävilleen.
En mitenkään voi olla kummankaan häiriytyneen hahmon kannattaja.
Ateismiin hurahtaineisuudelle nauran erittäin sydämellisesti kippurassa.
Tuolla "ulkona" on tosiaan jotain. Sen lähteestä ei tuppaa saamaan selvää kirjanoppineetkaan...
wanhasta Erkistä puhumattakaan.
vai opettele/ko ajattelemaan,
Tutkinnan alla.
Ulkona?
Mitä sisällä?
Piilotajunta on hyvin kiinnostava elämänalue. Sitä voisi verrata elämän mystisimpiin asioihin.
Aivotutkijoiden mukaan aivomme muodostuvat kerroksellisen rakenteen.
Kehityksen myötä kala-ja liskovaiheen päälle on kehittyneet nisäkkään aivot.
Ajattelua voi yrittää ohjata jopa ilman mitään erityiskoulutusta.
On niin paljon kansantajuista materiaalia, joista saa vinkkejä.
Se kiinnostaa, kuka meditaatiossa tai rukouksessa on "vastaanottaja".
Tulee metafyysinen kysymyksenasettelu. Universumi on mekaaninen, räjähtävästi laajentuva.
Maapallon ulkopuoliset sivilisaatiot olisivat ainoat ajatusten 'vastaanottajat'!
Eihän välttämättä ole meidän kaltaisessa kehitysvaiheessa.
Niinpä olemme jonkunasteisessa kollektiivisessa yhteydessä täällä Telluksella.
Jos olisin uskomuskirjailija lobbaisin ihmisiä satsaamaan henkiseen kasvamiseen.
Sen suurin mahdollinen bonus olisi kollektiiviseen tajunnanvirtaan pyrkiminen.
Käytännössä arkipäiväinen ilmiö - kaikki tekeminen ja ajattelu luistaa kuin rasvattuna.
Koen näitä muutamasta minuutista tunteihin joka viikko. Niinhän lähes jokainen ihminen näitä kokee.
Jos ei käsitä sellaista, mikä ei ole juuri käsinkosketeltavaa, ei pitäisi varmoja johtopäätöksiä tehdä.
Materaalinen kiinteä olomuoto on se alin värähtelytaso ja se todellisuus, missä me elämme. On myös muita todellisuuksia, mitä ovat ihan samalla tavalla "kiinteitä" kuin meidän omamme. ne ovat vain korkeammilla värähtelytasoilla, missä myös tietoisuus on laajempi. Niitä ei meidän materiaalisella aisteilla ole olemassa. Ihan vastaavasti kuin radiossa on eri taajuuksia, jotka eivät häiritse toisiaan. Korkeammilta taajuuksilta voidaan "nähdä" alempia maailmita, mutta ei päinvastoin. Kuitenkin ne ovat yhtä todellisia, kuin tämä meidän maailmamme, jopa paljon todellisimpia, koska tietoisuus on siellä laajempaa.
Kun kuolemme sielumme ja ns. astraaliruumiimme siirtyy korkeammalla värähtelytasolle maanpäällisine kokemuksineen ja muistoineen ja persoonineen. Edesmenneet sukulaisemme ja tuttavamme eivät ole kuolleet mihinkään, vaan odottavat siellä meitä, kun aikamme täällä loppuu.