Hetket
jolloin sieluni oli luhistuneena
etsin osoitetta onneen
laaksoa jossa levähtää.
Hyväilyjen kuohuvaa merta
vapisevalle vartalolleni
olla eheänä nainen
naisena vankassa sylissäsi.
Tulit silloin
aistin jokaisen sormenpääsi
kun viivyit unenlämpöisenä ihollain.
Tänään tiedän
että jokainen sarastus, ilta ja yö
on rakkautta
intohimoammekin varten luotu.
Ethän opeta
minua yksin olemaan ?
jolloin sieluni oli luhistuneena
etsin osoitetta onneen
laaksoa jossa levähtää.
Hyväilyjen kuohuvaa merta
vapisevalle vartalolleni
olla eheänä nainen
naisena vankassa sylissäsi.
Tulit silloin
aistin jokaisen sormenpääsi
kun viivyit unenlämpöisenä ihollain.
Tänään tiedän
että jokainen sarastus, ilta ja yö
on rakkautta
intohimoammekin varten luotu.
Ethän opeta
minua yksin olemaan ?
Vastaukset 24
Vanhimmat
...jälleen runosi koskettaa sisimpääni..
Tulit silloin
aistin jokaisen sormenpääsi
kun viivyit unenlämpöisenä ihollain..
voi..tästä pidän..
Emme kuitenkaan voi tietää huomista..
silloin meidän on osattava olla yksin.
Siksi jokainen hetki-jokainen on arvokas
*nyt saunaan*...
:)
Sorry..jäi nimimerkki...
..sekoilua...:/
huominen, onko sitä meillä ?
Kysymys johon emme ole kykeneviä vastaamaan,
siksi pitäisi osata ottaa jokainen hetki arvok-
kaana ja nauttia. Valitettavasti unohdamme sen
liian usein.
Kiitos palautteestasi, miellyttävää lukea sitä
aamussani.
Aurinkoista päivän jatkoa Sinulle.
...kaihoa on taas runossasi
toivoa onnesta
intohimon öitä
nauru puuttuu
joskus toivoo
sen tulevan
Pidin taas:)))
että se surumielisyys ja melankolia asuu minussa,
en voi sille mitään.
Yritin kuitenkin saada jotain valoa, toivoa ru-
noni loppuun. En ehkä sittenkään onnistunut
siinä.
Kiitos Kaaru, mukava kuulla että pidit.
koko runo kokonaisuudessaan
kaunis,
herkkyydellä kirjoitettu,,,
,otsikkokin
"läheisyytesi puhuu"upea,,
,,,pidin erityisesti,,
"Hyväilyjen kuohuvaa merta
vapisevalle vartalolleni
olla eheänä nainen
naisena vankassa sylissäsi."
kaunis kiitos
lukuhetkestä, ja kauniita unosii** :))
otsikon valinta ei ole aina helppoa, monasti
joutuu miettimään mikä olisi puhuvin - runon si-
sisintä kuvaavin. Ehkä sen osalta onnistuin täs-
sä, kenties muutenkin.
Kiitos kuuluu Sinulle.
Ei yksinäisyyttä,
sielusi puhuu,
vartalosi kaartuneena
ylleni,
sylisi
kuumana sylissäni.
Ei yksinäisyyttä,
sulamme yhteen,
hyväilevien käsien
tanssi
vartalolla,
intohimosta
vapisevalla.
Yöt, päivät,
ikuisuus on
meitä varten luotu,
anna minun vielä
tulla koskena
sinuun,
ei enää
yksinäisyyttä.
Sinua
ja minua varten on huominen
olen jättänyt hyvästit
kauttasi yksinäisyydelle.
Olla nainen sylissäsi
tuntea sydämesi levottomat lyönnit
kokea kaikki se
mikä eilen vielä oli unta.
Antaa intohimolle nimi
kämmenilleni tarkoitus omissasi
ja tietää
että vartaloni on Sinulle tarkoitettu.
Elää ja rakastaa.
Tuo suuri tuuli,
"jolloin sieluni oli luhistuneena
etsin osoitetta onneen
laaksoa jossa levähtää".
Nuo sävelet kielillä
laaksojen syvien tummien
nyyhkytti yön korvat kuunteli.
"Läheisyytes puhuu"
Se puhetta sen
lähellä on hyvä olla.
Kuin rukous
"Ethän opeta
minua yksin olemaan".
Liisa kiittää ja huokaa
kesätuulen alla Sinulle leppoisaa päivää.Liisa
Kiitos että olet poikennut, ja jakanut hetkiä
kanssani runossani - ajatuksistani elämästä.
Laineiden liplatusta ja nautinnollista sunnuntai-
ta Saimaalle.
Runostas tykkäsin!
Mie oon aivan helteen
kuumissa kännyissä,meinaan
ihan läkähtyy ja koht taas
lentelen luudallain
työmatkalle...plääh!
(kyl koht minul iskee böön autti
ja dehydraatio ,ei voi mittään!)
ja mie kiittelen vähäsistä, mutta sitäkin merki-
tyksekkäimmistä sanoistasi.
Koit ny jotenki jaksaa se työ, vaik uskon ettei
se oo kovinkaan herkkuu näil keleil.
Kuulumissi ja kiitos !
...runosi on kuin aamukastetta janoava kaunein kukka...
Hienon lukunautinnon tarjosit runoutta janoavalle tomppa-lukijalle. Kiitos.
Kysymykseesi vastaan jo edesmenneen äitini sanoin: "Yksin ei ole hyvä olla, vaikkei muuten niin juttukaveri pitää huushollissa olla".
*hymyilee*
mukavaa nähdä Sinuakin pitkästä aikaa palstalla.
Ja mitä palautteeseesi tulee,
sehän on kuin runo kaudeudessaan :=)
Ei ole ihmisen hyvä olla yksin ei,
ja vaikka on kaksin - siltikin voi olla yksin
sanoo nimim. kokemusta on ( toisinaan )
Kiitos hymypojalle.
Kaiho ja kaipuu,
pieni toivekin,,
Lindan näköinen runo,
jota minä en voinut ohittaa:)
Kiitos
On varmaankin näköiseni tämä runo.
Olin melko tyytyväinen kun kirjoitin tätä, mutta
nyt jälkeenpäin katsoen korjauksille olisi löyty-
nyt kyllä aihetta.
Kiitos ettet ohittanut, ja jätit lämpimiä
sanasia.
Kuulehan linda-akka - oot menny sitte kirjottamaan runon, joka vie jalat alta!
Mulla on nuo samat sanat - mutta niiden laittaminen tuohon järjestykseen ei minulta onnistuisi...
Kateellisena katselen ja ihailen!
Arvaas mikä kohta?
No tää -> "Tänään tiedän
että jokainen sarastus, ilta ja yö
on rakkautta..."
Wau
Sinulla on taito yhä uudelleen saada minulle sel-
laisia palautteita, etten tiedä miten niihin edes
osaan vastata. Vaikka aurinko paistaa, sanoissasi
on toisenlaista kultaa - sisäistä sellaista.
Sait heikkoon päivääni voimaa, tarvitsin sen.
Kiitos, Sinä päivieni ikuinen valo.
runo
" ethän opeta minua yksin olemaan?"
kuin kuutamosta jossa kukaan muu ei katso
Sinä toinen hyvän mielen tuoja.
Jos tänään en muuten jaksaisikaan, Sinunkin sa-
noillasi on parantava voima.
Lause johon viittaat - se on jonkinlainen
sisäinen hätähuuto, ehkä. Samalla toive, että
pysyisit tässä.
Kiitos ja halaus Sinulle.
...lukemaan moneen kertaan...
Erittäin optimisti ystäväni sanoo aina : Ennakkosuru on turhaa rakkaudessakin.
...Ethän opeta mun yksin olemaan ...
Hienoa Linda=)
syvä niiaus aina yhtä kannustavasta palautteesta-
si. Ihanaa saada lukea Sinua.
kiitos !