Miksi kuolemaa pelätään?

Elämä synnyttää kuoleman mukanaan. Elävät pelkäävät ja pakenevat kuolemaa, mutta elävät vain kuollakseen. Kuolemanpelko johtaa lopulta vihaan, ja viha johtaa kärsimykseen. Kärsimys loppuu, kun kuolemanpelko loppuu. Kuolemanpelko loppuu, kun elämä loppuu. Ottakaa kuolema avosylin vastaan, niin ei yksikään huoli enää paina mieltä.

Miksi pelkoon haetaan lohtua tarinoista, jotka kertovat paratiisista, ikuisesta elämästä tai jonkin yliluonnollisen määräämästä kohtalosta? Miksi ei hyväksytä sitä, että elämä loppuu, vaan pitää olla toivo uudelleensyntymisestä tai paremmasta paikasta?

Kertokaa oma näkemyksenne asiasta.
232579
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Kyllä se kai niin on, että ihminen pelkää kuolemaa sen takia, että sille on syötetty sontaa helvetistä, jota se nyt eläessään pelkää tosi paljon. Ihmisen on muutenki kaiketi vaikea tajuta ja hyväksyä, että kun kuolee niin se on kaikki ohi. Ihan kaikki. Eikä jäljelle jää ku mätänevä ruumis (jos ees sitäkään joissain tapauksissa). Uskonnon sadut siis siinä mielessä kai lohduttaa niitä, mutta sitten kun tulee se helvetin pelko niin se vähän kumoutuu se uskonnon antama toivo.

Siinä mun teoria.

Äänestä
  • Kyllähän sinne jumalattomat helvetttiin joutuu. Miksi on vaikeaa uskoa Jeesukseen?

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Kyllähän sinne jumalattomat helvetttiin joutuu. Miksi on vaikeaa uskoa Jeesukseen?

    Me emme tiedä mitään historiallisesta Jeesuksesta. Ja Raamattu on pääasiassa muinaisia satuja.
    Helvetti on keksitty uuden testamentin kirjoittamisen jälkeen.

    Äänestä

Onhan kuolema pelottava asia joillekkin ja varsinkin vuosia takaperin. Asia, jonka jälkeen ei tiedä mitä tapahtuu pelottaa.
Ihmiset ovat aina kehitelleet syitä kuolemiseen ja ideoita, mitä kuoleman jälkeen tapahtuisi - lukuunottamatta nykyajan ihmistä.

Kuoleman hyväksyminen on loppujen lopuksi helpottavaa. Itse ajattelen, että ihminen elää saavuttaakseen onnellisuuden, eli yksilöittäin ihminen voi kokea kuoleman helpotuksena tai kauheana asiana.

Äänestä

Kuolema tosiaan on osa elämän kaarta, sen luonnollinen päätepiste. Toisaalta elämä on elämistä varten ja erityisesti ennenaikainen, nopea tai dramaattinen kuolema luonnollisestikin pelottaa ja arveluttaa. Nuorten kanssa on hyvä keskustella myös näistä asioista ja siihen ripari on erinomainen foorumi.

Äänestä

Jos ihminen pelkää kuolemaa, hän ei luota Jumalaan. Kuoleman pelko loppuu kun luottaa Jumalaan...Kuoleman jälkeen on oltava jotakin...

Äänestä

että me yleensä voimme pelätä sellaista asiaa kuin kuolema. Näiltä näkymin, jos uskonnollisia näkökantoja ei oteta huomioon, kuoleman jälkeen tapahtuu yksilön "maailmanloppu". Ei ole mitään pelättävää, mutta ei toisaalta mitään nautittavaakaan.

Ymmärrän kyllä, että kuolemaa voidaan pelätä uskonnon takia. Uskonto vaatii uskomaan asian/henkilön X pelastavaan voimaan tai muuten joutuu seikan Y toimesta helvetin liekkien ja piinapenkkien keskelle, jossa demonipapittaret suolestavat uhrinsa ja isolla lihaskirveellä vetävät selkärangan irti mädäntyneestä ihmiskehosta.

Minusta on epäkorrektia kysyä, miksi jotkut pelkäävät kuolemaa. Olisi mielekkäämpää pohtia, miksi me uskomme uskontoihin. Uskontoahan ei istutettua ihmismieleen saada yleensä ilman aktiivisesti tapahtuvaa tiedonsiirtoa lapseen.

Mistä tämä tiedon siirtäminen sitten on peräisin? Minä luottaisin tässä kysymyksessä Richard Dawkinsin tarjoamaan vastaukseen. (Jumal)usko on jostakin alunperin hyödyllisestä asioista koitunut huono seuraus. Ihmisen evoluutio on suosinut niitä ihmislapsia, jotka ovat uskoneet vanhempiaan ja heimopäälliköitään. Esimerkiksi on järkevää uskoa väite "ei saa laittaa kättä krokotiilin suuhun", mutta tämän seurauksesta on tullut alttius uskoa myös sellaisia kehoituksia kuin "tulivuoren hengille on uhrattava, jottei se purkautuisi".

Mistä ihmeestä sitten me olemme alun alkaen keksineet, että olisi olemassa tulivuoren henkiä? Yleinen vastaus tähän olisi, että keksimällä tulivuoren henget, joille voi antaa uhreja samalla vaikuttamalla ympärillä olevaan todellisuuteen, antaa meille hallinnan tunnetta. Voidaan kuitenkin myös pohtia, olisimmeko me luonnostaan jo varhaislapsesta asti duealisteja (=tekisimme eron ruumiimme ja mielemme välille), josta esihistorialliset meikäläiset olisivat päätelleet myös tulivuorilla olevan sielullisia ominaisuuksia.

Äänestä

Kuolemaa välttävät(/pelkäävät) esi-isät ehtivät todennäköisemmin saamaan jälkeläisiä.

Kuolemasta välittämättömät ehtivät todennäköisemmin kuolemaan ennen lisääntymistä.

It's so easy to do :)

Äänestä
  • "Pelkurit" ehtivät vaikka
    "kuoleman vastaanottajia",
    "kuoleman uhmaajia",
    "välittämättömiä" tai
    "luovuttajia"
    todennäköisemmin jatkamaan geeniperimää.

    Äänestä

  • Jetro kirjoitti:

    "Pelkurit" ehtivät vaikka
    "kuoleman vastaanottajia",
    "kuoleman uhmaajia",
    "välittämättömiä" tai
    "luovuttajia"
    todennäköisemmin jatkamaan geeniperimää.

    Ajattele jotain pikkulintua. Luuletko, että sen aivoissa on sellanen käsite ku "kuolema"? Silti se pakenee heti, kun jokin tuntuu uhkaavaan. Uhkan pakeneminen on iskostunut elukoihin, mutta ei se kuolemanpelko. Eläin kokee itsensä uhatuks ja pakenee tai ainakin pyrkii pakoon, mutta tuskinpa sillä kertaakaan pörrää päässä ajatus kuolemasta. Eläin ei tajua kuolemaa sillä tavalla.

    Tai parempi esimerkki: jokin kärpänen. Niillähän ei varsinaisesti ole (kai ollenkaan) aivoja, vaan kaikki on hermostoperäistä. Silti kärpänen lähtee pakoon. Sille ei todellakaan nouse ajatus kuolemanpelosta, se vaan pakenee.

    Lisäks: pakeneminen ja kuolemanpelko on kaksi eri asiaa. Sehän on vaan sulaa tyhmyttää jäädä kauppakeskukseen, jossa joku on avannu tulen, ei kuolemanpelottomuutta.

    Äänestä

  • ins_verderben kirjoitti:

    Ajattele jotain pikkulintua. Luuletko, että sen aivoissa on sellanen käsite ku "kuolema"? Silti se pakenee heti, kun jokin tuntuu uhkaavaan. Uhkan pakeneminen on iskostunut elukoihin, mutta ei se kuolemanpelko. Eläin kokee itsensä uhatuks ja pakenee tai ainakin pyrkii pakoon, mutta tuskinpa sillä kertaakaan pörrää päässä ajatus kuolemasta. Eläin ei tajua kuolemaa sillä tavalla.

    Tai parempi esimerkki: jokin kärpänen. Niillähän ei varsinaisesti ole (kai ollenkaan) aivoja, vaan kaikki on hermostoperäistä. Silti kärpänen lähtee pakoon. Sille ei todellakaan nouse ajatus kuolemanpelosta, se vaan pakenee.

    Lisäks: pakeneminen ja kuolemanpelko on kaksi eri asiaa. Sehän on vaan sulaa tyhmyttää jäädä kauppakeskukseen, jossa joku on avannu tulen, ei kuolemanpelottomuutta.

    Nuo ovat täysin samoja asioita.
    Selviytymisvietti.
    Ihminen nyt on vain muovannut siitä erilaisia
    nimityksiä, ja osaa liittää kuolema-skeeman
    siihen. Se ei tee vietistä poikkeavaa.

    1. Linnut eivät ymmärrä suomea.
    2. Ihmiset ymmärtävät sanoja, mutta eivät
    myöskään tiedä, miltä kuolema tuntuu.
    vai tiedätkö?
    3. Nyt kysyttiin ihmisestä.
    4. Kartat vastausta.
    5. Jos ihminen jää vapaaehtoiseti tuleen
    seisomaan, ei hänellä ole merkittävää kuoleman
    pelkoa.
    6. Kuoleman halu ei ole tyhmyyttä vaan
    toivoa helpotuksesta.

    Pakeneminen nyt johtuu selvitytymisvietistä.
    Kysyn: Eikös elämänhalu/kuoleman pelkokin juonnu
    selviytymisvietistä?
    Kertovat samasta asiasta eri sanoin.
    Kai nyt ymmärsit?

    Ihmettelen oikeastaan nyt miten ihmiset
    käsittävät kuoleman pelon. Typeriä skeemoja.
    Selitykseni yhtenee todennäköisesti Dawkinsin
    vastauksen kera.

    Olikohan kyse sittenkin nekrofobiasta?
    (Ruumiiden/kuolleiden pelko)

    Äänestä

  • Jetro kirjoitti:

    Nuo ovat täysin samoja asioita.
    Selviytymisvietti.
    Ihminen nyt on vain muovannut siitä erilaisia
    nimityksiä, ja osaa liittää kuolema-skeeman
    siihen. Se ei tee vietistä poikkeavaa.

    1. Linnut eivät ymmärrä suomea.
    2. Ihmiset ymmärtävät sanoja, mutta eivät
    myöskään tiedä, miltä kuolema tuntuu.
    vai tiedätkö?
    3. Nyt kysyttiin ihmisestä.
    4. Kartat vastausta.
    5. Jos ihminen jää vapaaehtoiseti tuleen
    seisomaan, ei hänellä ole merkittävää kuoleman
    pelkoa.
    6. Kuoleman halu ei ole tyhmyyttä vaan
    toivoa helpotuksesta.

    Pakeneminen nyt johtuu selvitytymisvietistä.
    Kysyn: Eikös elämänhalu/kuoleman pelkokin juonnu
    selviytymisvietistä?
    Kertovat samasta asiasta eri sanoin.
    Kai nyt ymmärsit?

    Ihmettelen oikeastaan nyt miten ihmiset
    käsittävät kuoleman pelon. Typeriä skeemoja.
    Selitykseni yhtenee todennäköisesti Dawkinsin
    vastauksen kera.

    Olikohan kyse sittenkin nekrofobiasta?
    (Ruumiiden/kuolleiden pelko)

    Vaikka ihminen ei pelkäis kuolemaa, musta tuntuu että se haluaa silti selvitä eikä ehdoin tahdoin hypätä junan alle. Kuolemaa pelkäämätön ei ole sama asia kuin itsetuhoinen. Ja jos sä multa kysyt ni on aika tyhmää toivoa kuolemaa itelleen (paitsi tietyissä tapauksissa).

    Äänestä

  • ins_verderben kirjoitti:

    Vaikka ihminen ei pelkäis kuolemaa, musta tuntuu että se haluaa silti selvitä eikä ehdoin tahdoin hypätä junan alle. Kuolemaa pelkäämätön ei ole sama asia kuin itsetuhoinen. Ja jos sä multa kysyt ni on aika tyhmää toivoa kuolemaa itelleen (paitsi tietyissä tapauksissa).

    ...äärimmäisen tuskan lopettamisesta/ eutanasiatilanteet.

    Vaaran uhatessa pelko nousee esille viimeistään.
    Sittenhän on nuo sairaalloiset itsensä varjelijat, mutta niistä en edes aio puhua, koska niilä se perustuu mielisairauteen.

    Äänestä

itsessään, vaan sitä tapaa, jolla aikanaan kuolen. Meinaan, että ei tekisi mieli kärsiä kovasti, vaan mieluusti lähtisin salamasta päähän -periaatteella.

Äänestä

Yksinkertaista. Uskominen ja kuolemanpelko kertoo ihmisen heikkoudesta ja kypsymättömyydestä. Täysin kypsynyt ihminen tajuaa elämänsä rajallisuuden ja kuoleman olevan vain samanlainen tyhjyyden tila kuin ennen syntymäänsäkin, sekä sen, että vapaa "sielu" on vain hyvin kehittyneiden aivojemme luoma harha.

Äänestä
  • selviytymisvietti -> elämisen halu -> Kuoleman pelko/välttäminen

    Ilman selviytymisviettiä voisin tapattaa itteni huvin vuoksi.
    Sellainen "luovutus" vasta vahvuutta on?

    Äänestä

  • Jetro kirjoitti:

    selviytymisvietti -> elämisen halu -> Kuoleman pelko/välttäminen

    Ilman selviytymisviettiä voisin tapattaa itteni huvin vuoksi.
    Sellainen "luovutus" vasta vahvuutta on?

    ei ole synonyymejä. Kuolemaa ei tarvi pelätä mutta sitä voi silti yrittää välttää. Huomaat varmaan eron?

    Äänestä

  • ins_verderben kirjoitti:

    ei ole synonyymejä. Kuolemaa ei tarvi pelätä mutta sitä voi silti yrittää välttää. Huomaat varmaan eron?

    ... mutta en näe syytä vetää viivaa noiden asioiden väliin. Melkein käsi kädessä kun kulkevatkin. Eihän nykyään länsimaissa kuolema ole niin keskeinen asia ellei sitä ennusteta.
    Vastaus kuitenkin on, että se "pelko" juontuu selviytymisvietistä. Tuohan pitäisi hoksata jos evoluutiota ymmärtää

    Äänestä

  • Jetro kirjoitti:

    ... mutta en näe syytä vetää viivaa noiden asioiden väliin. Melkein käsi kädessä kun kulkevatkin. Eihän nykyään länsimaissa kuolema ole niin keskeinen asia ellei sitä ennusteta.
    Vastaus kuitenkin on, että se "pelko" juontuu selviytymisvietistä. Tuohan pitäisi hoksata jos evoluutiota ymmärtää

    Et sä voi tajuu ikin asioita. Turhaan ees kokeilen.

    Äänestä

  • ins_verderben kirjoitti:

    Et sä voi tajuu ikin asioita. Turhaan ees kokeilen.

    Olen antiteistinen kvantttifysiikkaan tutustunut hörhö (niinpä myös ateisti). Psykologiakin pohjautuu fysiikkaan, joten esim. vapaa tahto on vain illuusiota.
    Sulla on kai eräs "graalin malja" vielä löytämättä.

    Äänestä

Kuoleman pelkoonon syynsä varmaan monella tavalla. Uskoisin yhden tavalliseman syyn olevan sen, että kun kristinusko tuotiin suomeen ryöstäen, raiskaten, tappaen jne niin suomesta muutti kuolemaa ja pakkouskoa pakoon Jumalalle ja Jeesuksen uskollisia. Sillä tavalla muodostui ainakin osa Novgorodin valtiota. Se suomeen sivistystä tuova Jumalan ja Jeesuksen Lain lanrikkoja opetti, että "me ollaansyntisiä ja perisyntisiä usko tai kuolet" miekkalla uhaten ja näin suomalaisiin iskettiin jumalattomuuden toimesta saatanallisuus ja kuoleman pelko. Se, että "he" ovat syntisiä ja perisyntisiä ei suomalaisista tee sellaisia ellei sitä oppia ota vastaan. Ei meidän ole pakko pakko periä toisten syntejä joten valinnan oikeus on aikuisille vapaa, lapsille voi antaa Lakien suomat oikeudet niin perisyntisyys katoaa ja kuoleman pelkoa ei tunneta.

SUOMEN PERUSTUSLAKI:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

2 luku
Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

---------------

Pakkolapsikasteet rikkovat ainakin näitä lakeja ja sopimuksia:
-Jumalan Laki jonka Jeesus on vahvistanut
-Suomen perustuslaki
-Suomen alle kirjoittamia YK:n ihmis oikeuksa koskevat sopimukset
-Suomen alle kirjoittamat lasten suojelua koskevat sopimukset

----------------

Laittomat pois, Suomi on itsenäinen maa:

Pariisin rauhansopimuksessa 1947
6 artikla.
Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.

7 artikla.
Suomi, joka on välirauhansopimuksen mukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin vapauttaakseen kansalaisuuteen ja kansallisuuteen katsomatta kaikki henkilöt, joita on pidetty vangittuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suorittamansa toiminnan tai Yhdistyneitä Kansakuntia kohtaan osoittamansa myötätunnon taikka rodullisen syntyperänsä takia, sekä kumoamaan diskriminatoorisen lainsäädännön ja siitä johtuvat rajoitukset, sitoutuu saattamaan nämä toimenpiteet päätökseen ja olemaan vastaisuudessa ryhtymättä toimenpiteisiin tai saattamatta voimaan lakeja, jotka olisivat ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen tarkoitusperien kanssa.

8 artikla.
Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.

Äänestä

Itse en pelkää,koska Jumala on turvani.

Äänestä
  • Jumala on pelkkää mielikuvitusta, ihminen joka uskoo Jumalaan on täysin verrattavissa ihmiseen joka uskoo joulupukkiin.

    Itseäni pelottaa kuolemasta seuraava olemattomuus, olen nähnyt myös että kuoleminen voi olla julmaa.
    Isäni teki viikon kuolemaa syövän ja aivoverenvuodon vuoksi, siinä jo toivoi että kuolisi nopeasti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Quando corpus morietur kirjoitti:

Elämä synnyttää kuoleman mukanaan. Elävät pelkäävät ja pakenevat kuolemaa, mutta elävät vain kuollakseen. Kuolemanpelko johtaa lopulta vihaan, ja viha johtaa kärsimykseen. Kärsimys loppuu, kun kuolemanpelko loppuu. Kuolemanpelko loppuu, kun elämä loppuu. Ottakaa kuolema avosylin vastaan, niin ei yksikään huoli enää paina mieltä.

Miksi pelkoon haetaan lohtua tarinoista, jotka kertovat paratiisista, ikuisesta elämästä tai jonkin yliluonnollisen määräämästä kohtalosta? Miksi ei hyväksytä sitä, että elämä loppuu, vaan pitää olla toivo uudelleensyntymisestä tai paremmasta paikasta?

Kertokaa oma näkemyksenne asiasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu