Mistähän johtuu muovin pelko näillä palstoilla. onkohan kellään omakohtaisia kokemuksia muovin haitoista omakotitaloissa.
Muovin Pelko
Pohtija
184178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
liittyvät huonoon/väärään suunnitteluun (energiakriisin jälkeiset "pullotalot") tai materiaalin huonouteen (ensimmäiset "höyrysulkumuovit" eivät kestäneet ikääntymistä). Ketään ei tunnu kiinnostavan esim. se, että harkkoeristeet ovat 100% muovia ja että ainakin polyuretaanin höyrynläpäisevyys on samaa tasoa hs-muovikalvon kanssa. Kai se kiviaines (tai "kiviaines") siinä ympärillä tekee muovista jotenkin parempaa.
"" =>Rakenna hengittävä talo kappaletavarasta Kosteus-vaurio-home ja Aktino-bakteerit => Lahottaja-sienet => Terveys-haitta, tai vakava terveys-haitta => Oireilu ja sairastuminen!
Jatkuu.......... ""
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavatalo_kappaletavarasta.html
Ulkoa päin: mineriitti, tervapaperi, vinolaudoitus, arviolta 10cm keltaista villaa(lasivilla?), MUOVI, huokolevy ja tietysti tapetti.
Talo pian 40 vuotias, mitään huonoa en itse asiassa vielä ole huomannut, mutta muovikammo itselläkin.
Kommentteja..!!
Ja onko mineriitti-levyn alla toimiva tuuletus alhaalta-ylös?
Mineriitti levyjen alla on rivat, juuri siten että ilma kiertää pystysuunnassa.
Muovin väriä en tarkkaan muista, taisipa olla kirkasta. Remontissa kyllä tehtiin reikiä seinään, jolloin tutkin rakennetta.
Lasivillan kanssa muovi on ok koska lasivilla ei, kuten ei kivivillakaan toimi kosteuden tasaajana. "Hengittävä" rakenne vaatii "hengittävät" materiaalit. Joku tuossa vastasi että hengittävyys tarkoittaa vain rakenteiden kykyä varastoida kosteutta. Kyllä se tarkoittaa myös kosteuden siirtymistä diffuusion avulla rakenteessa.
"Hengittämiseen" osallistuu vain ohut kerros hirsiseinän sisäpinnasta. Vastaava hengittävyys saavutetaan esim. hirsipaneelilla, vaikka sen alla olisikin muovi.
Asumismukavuuteen liittyvään hengittämiseen ei liity kaasujen vaihtoa ulkoilman kanssa.
Ja väärä maalaus tai tapetointi tietysti estää minkä tahansa alla olevan materiaalin "hengittämisen".
Mutta "läpi hengittävässä" seinärakenteessa on kyllä se hyvä puoli, että se antaa hiukan enemmän suunnittelu- ja rakennusvirheitä (kuten ilmavuotoja ja kylmäsiltoja) anteeksi. Silloin nimittäin johonkin kohtaan kertyvä lyhytaikainen (esim. harvinaisista sääoloista johtuva) liiallinen kosteus pääsee kuivumaan molempiin suuntiin, ja näin kuivuu nopeammin.
Pelko -sana on tietämättömyyttä eli pelon poistaja on tieto. Muovia laitetaan ulkoseinärakenteeseen sen vuoksi, ettei kondensoituva eli tiivistyvä ilmankosteus/lämpötilaerosta syntyvä kosteus pääsisi eristävään lämmöneristeeseen. Eristeeseen joka ei luovuta kosteutta pois, päästyään siihen ja aiheuttaisi home- ja muita vaurioita eristeeseen tai rakenteisiin.
Ulkoseinän eristäminen ilman muoveja; Käytä sellaista eristetta jonka rakenne on sellaista joka johtaa kosteutta pois. Myös sisämaalit sisältävät muovia, joka on verrattavissa höyrynsulkuun. Muovit sisänsä ovat myrkkyjä sisältäviä ja luovuttavat ilmaan päästyään n. 100 erilaista myrkyllistä yhdistettä.
Siis ilman höyrynsulku muoviakin talossa on jatkuvasti muovia. Astiat, elektroniikka, lelut jne jne. Eikai ole vielä esmes lelut aiheuttaneet suurempia homevariota, vai onko ?
MUOVIKIKKAILUJEN TULOKSET SELVIÄVÄT VIIMEISTÄÄN KUN NOITA TIKKUPUU-MUOVIHÖKKIKSIÄ ALETAAN PERUSKORJATA.
MUOVI_TIKKUPUUTALOPAKETIN TOIMITTANUT FIRMA TIETENKIN KIISTÄÄ VASTUUNSA; BUAHAHAHA!
kun kapslokki toimii
Seinärakenteen tulee aina harveta sisältä ulospäin ja lisäksi ulkoverhouksen (tiili tai puu) takana tulee olla tuulettuva ilmarako.
OIKEA TAPA:
Sisäpintaan heti sisäverhouksen jälkeen höyrynsulkumuoviksi muovi tai vastaava estämään sisäilman sisältämän kosteuden pääsemisen rakenteisiin, josta löytyy aina kastepiste (vertaa kesällä oluttuoppiin ulkona tiivistyvä kosteus = kastepiste).
Ilmaraon viereisen tuulensuojalevyn tulee taasen olla huokoinen, jotta höyrynsulkumuovin taakse päässyt kosteus pääsee vielä purkautumaan huokoisen tuulensuojalevyn kautta ilmarakoon.
HOMEPOMMI syntyy näin ilman rakennusfysiikan tuntemusta:
-jätä höyrynsulkumuovi pois
-korvaa huokoinen tuulensuojalevy vanerilla ja teippaa vielä vanerin saumat umpeen ilmastointiteipillä
=> tällä menetelmällä saa kastepisteen syntymään tiiviin liimalla kasatun vanerilevyn lämmöneristeen puoleiseen pintaan ja siitä alkaa rakenteen homehtuminen.
LOPUKSI esimerkkejä lämpötilaerojen aiheuttamista kondensioista arkipäivän elämässä:
-oluttuoppi kastuu lämpimällä ksesäsäällä terassilla
-kokolasinen saunan ovi pysyy löylyssä alhaalta ja ylhäältä kirkkaana, mutta keskeltä höyrystyy => lasioven alapaan ja yläpään lämpötila eri...miettikääpä tätä ilmiötä..=> kukin lämpötila sietää erilailla kondensiota
-pakastimen ovea kun availee kesällä, niin pakastimeen alkaa kehittymään jäätä runsaammin kuin talvella => kesällä sisäilma kosteampaa kuin talvella
Itse kannatan seuraavaa rakennetta!
Tuulensuoja RL25mm
Pystyrunko vähintään 173mm
Ilmansulkupaperi pystyrungonpäälle.
Vaakakoolaus sisäpintaan 48mm
Ja kaikki villoitus puhallusvillalla! Huom 2puhalluskertaa, 1pystyrnko 2 vaakakoolaus
Näin kaikki sähkövedot asennetaan ilman että tarvitsee rikkoa ilmansulkua jolloin ei lämpövuotoja rakenteeseen tule ja rasiat ei vedä.
Ilmansulkupaperin ulkopuolellekkin jää tarpeeksi lämmöeristettä.
Ja kaikki saumat teipataan oikeanlaisella teipillä.
Olisi laittaa varman päälle ja korvata paperi muovilla. Tosin silloin joutuu vaihtamaan myös vaakakoolauksen villat levyvillaksi.
painu?
Seiniin puhallettavassa villassa on liimaa mukana. Ei painu, sillä se liimautuu kiinni paitsi itseensä ja runkotolppiin ja takana olevaan levyyn, eli tulee koko runkotolppien välin tiiviisti täyttävä yhtenäinen eristelevy.
Ei se nyt mekaanisesti ihan yhtä "kestävää" ole kuin pehmeä vuorivilla, mutta aika lähelle.
taivaallakin on pilviä melkein joka päivä.
Siellä missä pilvet luuraa on kastepiste. Eli vesihöyry muodostaa pisaroita.
Sama ilmiö tapahtuu kaikkialla missä vesihöyry pääsee liikkumaan.
Vesihöyryhän menee esimerkiksi puun läpi mutta se ei pääse muovin läpi.
Ja vesihöyrystä muodostuu vesipisaroita kun vesihöyry saavuttaa kastepisteen.
Eli kastepiste tarkoittaa sitä että ilmassa on enemmän vesihöyryä kuin mitä se "kykenee sisältämään". Tällöin vesihöyry alkaa muodostaa pisaroita. Pisarat herkimmin liittyvät toisiin pisaroihin kuin alkavat yksinäisiksi pisaroiksi, siksi esim runkopuut imevät enemmän sitä kosteutta kuin villa. Yksinäisiksi pisaroiksi päätyneet alkavat tipahtavat minne tipahtavat, voisi ajatella että villan huokosissa sataa. Kostuva villa menettää eristekykyä ja se lisää vesihöyryn tiivistymistä jne..
johan tästä saarnaisi koko illan
ainakin pihalle jäänyt nökkö ekovillaa menee läjään veden vaikutuksesta
(ja palaakin liian hyvin, mutta vain ennen kastumista, heh)