Kuka osaa sanoa miten määritetään oikea taajuus (Hz) puhaltimelle silloin, kun tiedetään tuloilmalaitteesta tuleva ilmavirta ja tietenkin se nykyinen taajuus?
Sovitaan vaikka niin, että päätelaite antaa huoneeseen 60 l/s ja nykyinen taajuus on 35 Hz. Tavoitteellinen ilmavirta tulisi olla 80 l/s, mutta mikä on silloin tarvittava taajuus?
Tietenkin sitä voisi kokeilemalla hakea, mutta pystynee sen näppärästi laskemaankin?
Siinäpä Roille ja muille tietäville mahdollisuus auttaa kaveria mäessä pienen esimerkin kera!
Sovitaan vaikka niin, että päätelaite antaa huoneeseen 60 l/s ja nykyinen taajuus on 35 Hz. Tavoitteellinen ilmavirta tulisi olla 80 l/s, mutta mikä on silloin tarvittava taajuus?
Tietenkin sitä voisi kokeilemalla hakea, mutta pystynee sen näppärästi laskemaankin?
Siinäpä Roille ja muille tietäville mahdollisuus auttaa kaveria mäessä pienen esimerkin kera!
Vastaukset 27
Vanhimmat
ilmavirta on suoraan verrannolinen taajuuteen.
siten uusi taajuus on 80/60x 35 Hz = 46,7Hz
Luulisin, että taajuus on suoraan verrannollinen puhaltimen pyörimisnopeuteen (tämä on tietysti täysin maallikon mielipide, mutta ainakin tietokoneen pikkupuhaltimissa näin). Ilmamäärä taas ei suoraan lisäänny taajuutta nostettaessa, vaan hävikki kasvaa...
Voin olla siis täysin väärässä.
olet osittain oikeassa, taajuus on suoraan
verrannollinen puhaltimen pyörimisnopeuteen, jätin
tämän itsestään selvyyden mainitsematta kun
puhallin on samalla akselilla kuin moottori. Muuten kiinteässä
järjestelmässä ilmavirta on suoraan verrannollinen
kierrosnopeuksien suhteeseen, paine nopeuksien
suhteen neliöön ja puhallinteho nopeuksien suhteen
kolmanteen potenssiin.
Hieman todellisuus poikkeaa siksi että joidenkin
komponenttien kuten suodattimen ja lamellipattereiden
tai ltolaitteiden virtausvastukset muuttuvat eksponentissa
1,5 ..1,7 , muut kuten kanavisto muuttuvat toisessa potenssissa.
Huomaa, että paineen kehitys kasvaa lähes toisessa
potenssissa, jolla painehäviöiden kasvut hoituvat,
jos tarkoitit hävikillä painehäviöitä.
Jos kierroslukua pienennetään puoleen, pienenee tehontarve kahdeksasosaan.
Et sinä ainakaan koulutettu ole, sillä tehotarve nousee kolmannessa potenssissa.
Tehoa ei voi päätellä taajuudesta suoraan, sillä momentin tuottaa virta.
Taajuusmuuttaja saattaa aíheuttaa 20 % momentin pienenemisen eli ei kannata innostua liikaa.
Teho suoraan verrannollinen kierroslukuun vakiomomentti tapauksessa, puhallin on kuormitustyypiltään neliöllinen momentti.
Kuka ei ole koulutettu, mitä tarkoitat?
Roofmaster STEF-6 diagrammia katsomalla nähdään, että hyötysuhde laskee jopa 15-20 %, kun dp pysyy samana ja tuolla tavalla nostetaan ilmavirtaa ja ääntäkin tulee lisää useita desibelejä. Puhaltimessa on usein paineanturit ja kaava, jolla lasketaan paineen ja ilmavirran yhteys. Käytännössä paineiden mittaamiset johtanevat oikeisiin tuloksiin.
Taisi jäädä kysymyksen a) lukeminen b) ymmärtäminen vähemmälle. Puhe ei ollut mistään vakiopainesäädöistä, vaan tilavuusvirran muuttamisesta pyörimisnopeutta muuttamalla. Tällöin ei liikuta puhallinkäyrää pitkin, vaan käyrältä toiselle, ja puhaltimen hyötysuhde pysyy vakiona.
Oikosulkumoottorin hyötysuhde ja jättämä ovatkin sitten eri juttu taajuusmuuttajan häviöt täys/osakuormalla, mutta niiden kanssa menee enempi hiusten halkomiseksi, sen verran paljon akselitehontarve muuttuu pyörimisnopeutta muutettaessa. Ilmavirta 1,33 kertaiseksi = tehontarve 1,33^3 = 2,35 kertaiseksi.
kuten tuossa edellä on todettukin. Tuohan
tarkoittaisi käytännössä sekä kierrosluvun
lisäämistä että venttilien avaamista tai
kanaviston lisähaaroittamista.
Jos jonkin komponentin paine-ero on luotettavasti
mitattavissa jossain kohtaa järjestelmää, saadaan
helposti laskettua uusi ilmavirta kaavasta
V2=V1*(p2/p1)^½
Sen mukaan tapahtuu juuri noin. Fläktwoodsin diagrammeissa sattuu olemaan hyötysuhdekin. Oli äsken tämmöinen tapaus, missä pelkkä huippuimuri laitettiin puhaltamaan, niinse tapahtui diagrammin mukaan eli paineen kohdalta uudet arvot. Kanavisto päinvastoin otettiin pois tai säätöpellin avauksella olisi tässä tapauksessa saatu sama vaikutus. Paine oli tietty uudessa asetelmassa ilman kanavaa alempi. Eli mentiin alaviistoon isompaa virtausta,mutta huonommalla hyötysuhteella diagramminmukaan. En siis vetänyt hyötysuhdetta hihasta, vaan viivottimella.
tällä on tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa?
Jos laitoskäyrää muutetaan ulkoisia vastuksia
muuttamalla parhaalta hyötysuhdealueelta sivuun,
totta kai hyötysuhde heikkenee ja ääniarvot
kasvaa, kai nyt kaikki tuon ymmärtää, jos asiasta
mitään ymmärtää.
Kysymys oli kierrosluvun nostamisella tapahtuvasta
ilmavirran muutoksesta. Siihen ei käyrästöjä
tarvita, jos osaa laskea.
Kaikille noita käyrästöjäkin annetaan ...
Sinä painu helvettiin alkeislaskiminesi ja kansakoulumatematiikkasi kanssa.
Et taida tietää, että noita diagrammeja käytetään, oli säätö, mikä hyvänsä.
Kiitos Roille nopeasta vastauksesta! Älä poistu täältä vaan pysy kanavalla, kun aina silloin tällöin tarvii saada tietoa LVI-alasta :-) En kylläkään ole opiskelija, vaan työjuttuja nämä minun ongelmani tuppaavat olemaan.
Mukava huomata että LVI-asiat kiinnostaa muistakin.
Viikonloppuja kaikille!
Matala kohdetaso ja tyhmä pää, niin hyvin pyyhkii. Kyllä ne tiedot tulevat joskus sinnekin päin Pönttövuoren tunnelia pitkin.
Älä turhaan lätise paskaa. Monta tietäjäksi itseään tituleeraavaa täältä löytyy, mutta harvemmin olen saanut kunnollista, todella tyhjentävää, vastausta kysymykseeni muilta kuin mainitulta henkilöltä.
Tiedän itsekin paljon laajalti LVI-alasta, mutta tuo teoreettinen "nippelitieto" on joskus hakusessa. Sen vuoksi on hienoa, että täältä saa vastauksiakin, eikä tuollaista tyhjäpäistä paskanjauhantaa, johon sinä näköjään olet erikoistunut.
Kysymyksesi ovat naurettavia.
Sorry, nyt vasta ymmärsin sinun olevan joku kakara, joten en enää vaivaudu vastaamaan lapsellisuuksiisi tämän jälkeen. Kysymykseni voivat olla naurettavia joillekin, mutta sinulle ne lienevät aivan ylivoimaisia käsittää, saati vastattavaksi.
Menehän jo kotiisi ja yritä olla kiltti poika, niin jospa äitisi tekee sinulle pullaa.
Jos ei tuon vertaa ymmärrä tekniikasta.
Sinä saatanan avuton surkimus, mene kyselemään äidiltäsi, kuinka pullia paistetaan.
Muistattehan tämän tyypin, joka istui koulussa vieressänne eikä oppinut laskemaan kolmion tai ympyrän alaa, opettajien lukuisista opastuksista huolimatta.
Ilman painehäviöiden laskentaa ei voi määrittää puhaltimen paraabelin vakiota. Se nimittäin vaikuttaa aika paljon käyrän muotoon. Idioottikin käsittää, että painehäviön saa käyrästöistä.
Idiootti mietti vastaustaan 8 vuotta... ja oksensi sen sitten ulos. Muuten hyvä, mutta kauan kesti eikä idiootti ollut ymmärtänyt kysymystä, joten vastauskin meni vähän huti.
Eihän idiootit ole palstan aktivoijia...
Kysymys on outo, koska yleensä taajuudet tunnetaan, niistä näyttää yksinkertaiselle olevan helppo laskea virtauksia, muutos ei ole lineaarinen, etkä todellakaan tiedä paineita noilla arvauksilla, eli amis on unohtanut jotain erittäin tärkeää, mitä en suinkaan aio kertoa palstan puupäille..
Niin tollo se on, että voisi luulla olleen Recairilla myyjänä.
Mitä Roi on aiemmin kommentoinut, pitää paikkansa, mukaanluettuna että kojeen suodattimen painehäviö ei noudata toisen potenssin sääntöä. Koska se on kuitenkin vain osa painehäviöstä muun vastuksen ollessa potenssiin 2, voidaan likimääräisesti todeta, että muutos ilmavirrassa on lineaarinen.