minä tulin joesta
kasvoin kiinni virtaavan
veden vapauteen
sinä tulit metsästä
sydämesi juuttunut
tiheimpään korpeen
sattumalta
tapasimme
vesi hetkeksi nousi tulvaksi
peittäen kallisarvoiset
kuusesi
hitaasti pois
satuttavat neulaset
huuhtoutuivat
alaston rakkaus
kiipesi asumaan
tuulen huokailuun....
kasvoin kiinni virtaavan
veden vapauteen
sinä tulit metsästä
sydämesi juuttunut
tiheimpään korpeen
sattumalta
tapasimme
vesi hetkeksi nousi tulvaksi
peittäen kallisarvoiset
kuusesi
hitaasti pois
satuttavat neulaset
huuhtoutuivat
alaston rakkaus
kiipesi asumaan
tuulen huokailuun....
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei muuta lisäämistä, ei mitään pois ottamista.
Se on siinä ,,,täydellinen runo,,,kiitos pidin kovasti
Sinulle iloinen kiitokseni=))))
joka jää mieleen.
Kiitos kirjoittajalle!
Myös ilahtunut kiitos=)
ja eroja elämä täynnä, toiset vaikuttavat loppuelämän... ihmisten erilaisuus, luonteen hioutuminen.. Monta sait ajatusta nousemaan mieleeni runollasi. :)
Yritin kirjoittaa tämän siten että
lukijalla olisi useampi tulkinta
mahdollisuus, sanojesi myötä
koen onnistumisen iloa=)
Sinulle kiitos =)))
Peijakas mikä otsikko ja Hyvä
sellainen no hyvä on
Napakymppi.
Ei täällä Tabermannia
kaivata,kun tälläisiä
lukee - sytykkeitä
päivään.
Kimurantteja olemme
kaikki tyynni omalla
tavallamme-hyvällä.
Peijakas mikä palaute!
Otsikkoon olen itsekkin
aika tyytyväinen!
Mutta ettäkö tabermannin
ohittaisin, ei nyt sentään!
Vaikka myönnän, sanasi imartelevat=)))))
Sinulle aamuinen kiitos hymyillen!
Hieno sana ja vielä naiselta
perskules minulta kun
Sinulta tuo - peijakas.
Eivät liene sen kummempia
kun toisetkaan täällä...
nuo julkut meinaa.
Yöhösi unta humautan
täältä,vaikka hikeä
pukkaa päälle.
on ollut taas työpäiväni
tää
uni silmiä siristää
mutta en luovuta
jatkan samalla puhurilla
kotiaskareita=)))))
Jos vain jaksaisit työn että
levon kuin palauttavan
harrastuksenkin yhteensovittamisen
mielekkyyden päiviisi virkistämään.
Ehkä omaat pirteän kuin toimeliaan
luonteesi vahvaksi voimavaraksi,
näin minä toivon.
Unta - yöhösi
hellästi koskettamaan.
Nyt piti oikein tulla ulos kellarista ja
kiivetä kotikuusen latvaan lukeen ja huokaileen!
Siisti tooodelllla. :)
Murukulta lukee vielä...and..
Täältä etelänkuusen latvasta
mie sinulle kiitosta huutelen=))))
Tuuhan koht ulos kellarista,
kevättä on jo ilmassa!
Aistivoimisen upeaa luettavaa -
mieli laajenee ja sielu
nousee kananalihalle ...
rakkaus kävi kylässä
kaipaus jäi asumaan
Hieno :))
t. Tuulis
Löysit sen ydinajatuksen runostani=)))
Sinulle kiitos hyvän huomenen toivotuksin=)))
Tuo vesi see niin lähelle tulee,
hivelee sivelee pintaa
eihän nyt ihme oo jos
"Kimurantti kaipaus"
Minänoita
kuules nee kevät-tulvat
kohta me ollaan niissä
Nyt kiitän kimurantista kaipauksesta ja
lähden baanalle puikkelehtimaan...Liisa
Niin ne kevät-tulvat ovat kohta
edessä, oma viehätyksensä niissäkin=)))
Sinulle Liisa kiitokseni
ja oikein mukavaa alkavaa
päivää toivotan=))
joki ja metsä yhtyi
elämän oksan haarassa
siinä on omat vaaransa
metsä tarvitsee vettä juurilleen
joen reunat puunjuuria
__
(:=))
näin vastasin
kun en parempaa osaa
--------
Vastakohdat toisinaan toisiaan
tarvitsevat=)Tässä tapauksessa
rakkaus kävi pikaisesti kylässä,
huuhtoi pois teräviä särmiä ja jätti
jälkeensä ison ikävän=)))
Mutta sinä lukijana taas löysit uuden
näkökulman ja hyvä niin!
Sinulle iso kiitos IntoTulvaLento=))))
...mikä loppu:)
"alaston rakkaus
kiipesi asumaan
tuulen huokailuun.... "
ja koko runo, karu ja vahvaa tunnetta...
Sinulle sanoo kiitosta
kommenttisi ilahduttama
nokinaama=)))
Hyvin kirjoitettu, jälleen kerran!
Sinulle kiitokseni, jälleen kerran=)))
Taitavaa tekstiä!
Mielenkiintonen nimim sinulla
hauskalla tavalla.Sinua kiitän
minä iloisna=)))
...Lisäämään kimuranttia on kaipaus...
Upee oli runosi , et sinä kai huonoa
osaa edes tehdä *hymy*
Itseasiassa annoit minulle
palautteessasi uuden otsikon seuraavalle
runolleni:
"Huono rakkausruno" siitä kirjoitan
seuraavaksi.Sinulle kiitokseni kera
hymyn=)))
... piti nyt etsiä uudelleen täältä tämä runo, onneksi on tallella, kun jäi niin mieleeni lukiessani täältä aiemmin. Kirjoitat hienoja runoja, mutta jotenkin tämä ylittää universaalisuudellaan vai olisiko sittenkin suomalaisuudellaan. Syvältä syvältä on.
Kiitos lukuelämyksestä!