Ravinnon hinta voi moninkertaistua.
Nyt koettavassa maailmanlaajuisessa ravintokriisissä molemmat syyryhmät vaikuttavat. Monilla alueilla sadot ovat epäonnistuneet, paikoin kuivuuden, toisaalla taas liian märkyyden seurauksena, taustasyynä ilmaston muutos.
Ruokakriisiin johtaneita ihmistoimia ovat olleet ennen muuta maatalouspolitiikan muutokset sekä ravinnon suurtuotannon että tuonnin maissa, kulutustottumusten muutokset nopeasti kehittyvissä talouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa sekä ravintoaineiden prosessointi biopolttoaineeksi.
Ravintotalouden asiantuntijat ennustelevat, että ruoan hinta saattaa kaksinkertaistua seuraavien kolmen vuoden aikana. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ravintoaineiden hinta maailmanmarkkinoilla on noussut lähes 50 prosenttia. Maailman ruokavarastot ovat pienimmillään 35 vuoteen. Ruoan kysyntä ylittää nyt selvästi sen tarjonnan.
Monin paikoin maailmassa podetaan jo ruokapulaa. Arvioidaan, että yli 30 valtiossa koettaneen väkivaltaisia mellakoita, jos elintarvikkeiden niukkuus ja korkea hintataso ovat tulleet jäädäkseen.
Ravinnon äkkikallistuminen on yllättänyt kansojen lisäksi myös maailman talousviisaat. Oliko heilläkään ennakoivaa tietoa siitä, että voitaisiin joutua maailmanlaajuiseen ruokapulaan?
Nyt koettavassa maailmanlaajuisessa ravintokriisissä molemmat syyryhmät vaikuttavat. Monilla alueilla sadot ovat epäonnistuneet, paikoin kuivuuden, toisaalla taas liian märkyyden seurauksena, taustasyynä ilmaston muutos.
Ruokakriisiin johtaneita ihmistoimia ovat olleet ennen muuta maatalouspolitiikan muutokset sekä ravinnon suurtuotannon että tuonnin maissa, kulutustottumusten muutokset nopeasti kehittyvissä talouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa sekä ravintoaineiden prosessointi biopolttoaineeksi.
Ravintotalouden asiantuntijat ennustelevat, että ruoan hinta saattaa kaksinkertaistua seuraavien kolmen vuoden aikana. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ravintoaineiden hinta maailmanmarkkinoilla on noussut lähes 50 prosenttia. Maailman ruokavarastot ovat pienimmillään 35 vuoteen. Ruoan kysyntä ylittää nyt selvästi sen tarjonnan.
Monin paikoin maailmassa podetaan jo ruokapulaa. Arvioidaan, että yli 30 valtiossa koettaneen väkivaltaisia mellakoita, jos elintarvikkeiden niukkuus ja korkea hintataso ovat tulleet jäädäkseen.
Ravinnon äkkikallistuminen on yllättänyt kansojen lisäksi myös maailman talousviisaat. Oliko heilläkään ennakoivaa tietoa siitä, että voitaisiin joutua maailmanlaajuiseen ruokapulaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa on mahdollista moninkertaistaa ruuantuotanto.
Nykyisinkin huomattava osa peltoalasta on energiantuotannossa,lisäksi peltoja on jopa valtiontuella metsitetty tuotannon pienentämiseksi.
Se hiukan ihmetyttää kun metsät ovat puuta/energiaa niin täynnä että kasvu jo kärsii.
Valtion lisääntyvillä tukitoimilla peltoja lienee helppo ohjata energiantuotannosta ruuantuotantoon.
Pellonraivauspalkkioilla taas voidaan lisätä peltoalaa.
Asia on kuten kuvailitMaapallolla tehdään nyt ruokaa niin halvalla, että se ei ole kestävän kehityksen mukaista. Ryöstöviljely johtaa tilanteeseen , jossa viljely on mahdolista enää vain viileämmillä leveysasteilla, kuten pohjolassa.
Maan eroosio ja suolaantuminen on vakava uhka ruoan tuotannolle nykyisillä parhaimmilla alueilla kuten Etelä- Euroopassa , Etelä-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja vastaavissa ilmasto-olosuhteissa. Ylikansoittuminen on todellinen uhka alhaisemman kehitystason maissa.
Tätä taustaa vasten Suomenkin ruoantuotanto nousee käsittämättömän korkeaan arvoon ja hintaan jo lähimmän 50 vuoden aikana.Hintamekanismi on täysin samanlainen öljyn hinnan nousun kanssa. Kun öljyn pumppaaminen vähentyi raaka-ainevarojen ehtyessä, hinta nousi suhteettoman korkealle.
Ruoan kohdalla on vielä vaikeampaa keksiä korvaavia tuotteita kuin fossiilisen öljyn kohdalla.
Ruoan hintaa nostaa tulevaisuudessa vielä kova kilpailu ilmastonmuutoksen hidastamisen raaka-aineista. Ruoan sijasta on kannattavampaa tehdä biopolttoaineita ja kasvihuonekaasuja vähentävä viljely alentaa satoja ja nostaa sitä kautta ruoan hintaa.
Tämä kehitys sataa jussien laariin ja maataloustuet käyvät tarpeettomiksi. Raaka-aine myydään sille , joka maksaa siitä eniten. Kilpailuasetelma kääntyykin toisin päin . Ostajat kilpailevat kuka maksaa tuottajalle eniten.
-
-
-
.-.-.-.-.-