Nykyiset hehkulamput ei kestä juuri mitään, saattaa keretä viemää jakkaran pois kun huomaa lampun palaneen. Nyt on vielä minilamppuja, joilla on erityisen heikko kestävyys. Pieni kupu ei jäädytä niin paljoa kuin suuri ja sekö tekee nuo pienet niin heikoksi, samana päivänä saa parikin lamppua vaihtaa samaan valaisimeen.
Kyseinen paloaika. 1-3h on aivan liian heikko kuluttajan kannalta.
Kyseinen paloaika. 1-3h on aivan liian heikko kuluttajan kannalta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
sytyttimellä on ainoa todellinen valaisin. Hehkulamput ovat lähinnä kansan ku*etusta. Tyhmempi sotaveteraanin leski pienessä 50-luvulla valmistuneessa 64 m2 päärakennuksessa ruuvailee niitä työkseen ja ylläpitää paikallista osuuskauppaa, samalla kun halla panee pellolla viimeiset syysperunanvarret.
loisteputki pikasytyttimellä kestää kauan, sekä putki, että sytytin.
jo vuosia sitten, eli lamput kestää muutaman viikon, jotkut muutaman kuukauden. Ennen lamput kesti vuosia.
siinä se
Loisteputket on myös hauskoja...sammutat illalla virran niin saattaa aamulla herätessä olla päällä itsestään. Tai sitten oudosti räpyttelee eikä suostu käynnistymään, kunnes sitten joku päivä napsautat katkaisinta ja taas toimiikin.
Tällainen on...
elektronisiin. Ne vanhat mekaaniset hehkusytyttimet aiheuttaa sitä vilkkumista ja ne myös syövät putken loppuun ennen aikojaan.
viedä pois. pari kertaa jo ensi sytytyksellä on simahtanu. Tätä lähtien ruvetaan viemään takaisin ja koko pakkaus palautukseen ja rahat takas. Törkeen huonoja tosiaan. Löytyykö joku raja mikä pitäisi kestää?
pitäähän lampun kestää kauemmin, kuin kerran sytyttää, vai onko nekin jo kertakäyttökamaa?
No joo... Älkää ostako niitä markettien tarjouslamppuja ne ei kestä muuta kuin kokeilla tuleeko niihin valo. Hakekaapa jostakin noita tärinänkestäviä hehkulamppuja.
Aikoinaan niitä käytettiin esim.liikennevaloissa, jossa ne joutuivat tosi koetukselle, nykyäänhän niissä on LED taulut tuon hehkulampun tilalla.
Noissa hehkulampuissa oli tuollainen pieni vasaran kuva siinä tehon vieressä, ja tuo hehkulanka oli tuettu lampun sisällä erittäin monesta kohtaa, samoin tuo hehkulanka oli huomattavasti pitempi, mitä tavallisessa lampussa.
Normaalikäytössä kotona tuollainen lamppu kestää muutamia vuosia.
Olisi kyllä syytä tarkistaa sähköasennusten asianmukaisuus.
sähkölampun kanta olla väärin kytketty? Samassa paikassa kuitenkin joku lamppu kestää kauemmin.
Halvat energiansäästölamputkin on ihan paskoja, kun vuoden sisällä on hajonnut neljä kpl ja yksi, tosin vähemmän käytetty, toimii vieläkin, nyt vähän yli vuoden. Kaikki muuten eri paikassa.
On yleinen syytös, että sähköissä on jotain vikaa, kun lamput ei kestä. Mutta on todella harvinaista, että jännitteet olisivat pielessä tai kytkennöissä olisi jotain vikaa.
Syy on itse hehkulampuissa, hehkulangat vedetty niin ohuiksi tai muuten huonolattuisisa, että eivät kestä. Samalla kuvut on tehty niin pieniksi, että jäähdytys toimii huonosti.
Toinen syyllinen ovat valaisimet. Valaisimista tehdään pieniä ja siroja ja rakenteeltaan sellaisia, että ilma ei kierrä kunnolla, jolloin hehkulamput käyvät kuumina ja niiden käyttöikä lyhenee.
Halvimmat tarjouslamput, oli ne hehkulamppuja tai energiansäästölamppuja, on parempi jättää kaupan hyllylle.
Joku vuosi sitten oli 220V . Sen jälkeen on lamppuja mennyt ihan eri tahtiin.
Energia säästölampuisssakin on muka pitkät paloajat. Kuitenkin kuukauden kuluttua lähti sellainen käry lampusta että oksetti pitkään, lamppu toimi edelleen??. En sen koommin ole uskaltanut niitä huoneissa polttaa. Pistin ulkovalaisimeen loput lamput, ei ole muistikuvaa, miksi edelleen sinne ruuvaan noita tavallisia lamppuja, mutta ei kai ne pitkään (säästölamput)ulkonakaan toimineet.
Lamppujen laatu ei missään nimessä täytä kuluttajien odottamaa kohtuullista käyttöikää. J
olisi, että lampun saa kahden vaiheen välille (jännite = 400V). Ja sitä kun ei käytännössä koskaan tehdä. Lamput vaan on niin huonoja
Onko mahdollista, että vain jotain vaihetta kuormitetaan, jolloin "nolla" siirtyy resultanttina kauemmas kuin 230 V ? Tämä ainakin rikkoisi lamppuja.
Että, 3 kertaa 230 v on 690. Jos yhtä vaihetta kuormitetaan niin paljon että, jännite putoaa tässä vaikka 210 volttiin, niin silloin kahden muun nollan ja vaiheen välille tulee 240v? Tätäkö tarkoitit, että 3 vaiheen ja nolan väli yhteen laskettuna on aina vakio 690?
Siis vaiheet (imaginaariosan pyöriminen) seuraavat toisiaan 120° kulmassa. Jos yhtä vaihetta kuormitetaan, se jää jälkeen (mutta käsittääkseni sen jännite ei muutu). Tällöin kaikkien vaiheiden yhteenlaskettu jännite eroaa nollasta.
Mutta mutta, täytyy myöntää, että puhumme nyt asioista, joista jollakulla on takuulla parempaa tietoa kuin minulla. Oikeastaa ihan perstuntumalla tätä heittelen.
Minun mielestäni, jos vino kuormitus on keskittynyt yhdelle vaiheelle (oletetaan resistiivinen kuorma), lähestytään kuorman kasvaessa tilannetta, jossa tämä vaihe olisi poikki. Kelluvan tähtipisteen jännite lähtee poikkeamaan nollasta, kunnes jännite muiden vaiheiden kuorman yli on puolet pääjännitteestä. Todellista maata vasten vähemmän. Jännitetähti muistuttaa tässä tilanteessa T-kirjainta.
Asiantuntijat voivat korjailla virheet pohdiskeluissani.
Hyvä pointti, en tullut tuota ajatelleeksi, vaikka ei se noin mene. Vinokuorma ei muuta yhden vaiheen ja nollan erotusta, päin vastoin kova kuorma voi vaan laskea jännitettä. Lamppu palaa kelmeämmin ja kestää kauemmin.
Kerropas tarkemmin. Nimittäin näin minä mietin asian: Kuvataan vaiheen jännitettä vaikka vektorina. Sen "pituus" on 230 V [ja kahden peräkkäisen erotus 230V/sin(2*pii(rad)/3) eli sen voimavirran 400 volttia]. Tämän vektorin pituus ei kuormituksessa muutu (vai menenkö juuri tässä harhapolulle) - ainoastaan sen kulma muuttuu. Se siis jätättää: sen kulma edelliseen vaiheeseen on esim. 150° ja seuraavaan 90°. Tällöin tietenkään vaiheiden yhteenlaskettu summa ei ole nolla - ja ainakin tuon "edellisen" vaiheen (josta siis kuormitettu jää jälkeen) ero tähän uuteen nollaan on suurempi kuin 230 V. Vai missä ajattelen päin helvettiä ? En tosiaan asiasta mitään tiedä - kunhan mietin.
Minulla ainakin nimittäin lamput kestää aivan uskomattomia aikoja. Ostin joskus vuosia sitten hirveän nipun alennuksesta lamppuja kun ajattelin, että niitä kuitenkin tarvitaan koko ajan. Pöh, pari kolme lamppua olen vaihtanut vuosien mittaan (eikä riipu merkistä), joten en usko, että niiden palaminen riippuu huonontuneesta laadusta vaan jokin selitys on oltava, miksi ne ei kestä Sinulla.
Hehkulamput eivät kestä tärinää valaistessaan. Niissä kun on se hehkuvan kuuma lanka joka katkeaa tärinässä.
Minulla oli entisen asunnon vessassa ihmeellisesti tärisevä lampun paikka jossa ei kestänyt muut kuin loisteputkilamput, "energiansäästölamput". Jostakin käsittämättömästä syystä se lampun paikka tutisi koko ajan ja ravisteli hehkulangat nopeasti poikki.
>Hehkulamput eivät kestä tärinää valaistessaan. Niissä kun on se hehkuvan kuuma lanka joka katkeaa tärinässä.<
Kuinkas ne sitten autossa kestää????
rimpulat ei kestä yhtään mitään! Viimeks ne kesti melkein kuukauden. Ja ne olivat viimeiset Osramit mun autossa!
On hehkulanka vain muutaman millin pituinen, lisäksi se on jousi mainen, joten se on kestävämpi. Eikä valo tule pelkästään langan hehkusta, vaan lisäksi sisällä oleva kaasu hehkuu.
Silloinhan olisi vain hyvä kun lamput kestää huonosti ja kauppa käy. On niin helppoa ostaa pienempiään kun aluksi vain pääsee niskan päälle. Tähänkö on tässäkin tultu?
Kyllä ne on hyvin kestänyt tavallisesti!
Ympäristön säteilyjen määrä on lisääntytyt paljon sitten vuodesta 1970, kun alkoivat rakentaa atomivoimaloita. Nuo säteet lentävät jonkin maapallon toiselle puolekkin, ja hajoavat vetykaasuksi, joka hajoaa hehkulankojen sisälläkin ja heikentää lujuutta hhyvin pieninä pitoisuuksia ppm:nä eli miljoonasosina pitoisuuksina määritettynä, jolloin tietenkin hehkulangatkin katkeavat helposti!
Yhtenä vuotena katkesi sisäkaton kannattimia samalla etäisyydellä atomivoimalasta vähän väliä! Aiheuttajana tuohon on varmaan ollut atomivoimalan säteilyt.
Mitä on tulossa, kun säteilyjen määrät vain kohoavat edelleen säteilysaastumisen aiheuttamina, vaikka vähetäisivät jotenkin ulosvirtaavien säteilyjen määriä.
Eliölajien populaatiot pienenevät jatkuvasti vuodesta vuoteen. Tuonkin aiheuttavat atomivoimaloiden säteilyt vaikka pelkällä Elon Laskuopilla laskettuna, eli säteilyjen pitkäaikaiset vaikutukset solukuolemien kautta monien vuosien altistuksen aikana! Lisäksi muut vaikutukset, solujen myrkyttymiset mm. säteilyjen takia molekyylien tuhoutuessa ionisoivien säteilyjen takia jms.
Lajien loppu on populaatiotilastojen trendien mukaan v. 2012.
Vihjaus googlettamiseen: End of the World in the year 2012