Meillä on 7.5kk cavalier poika joka jahtaa valoja,valon heiastuksia niin sisällä kuin ulkona.Koira on aivan pöppi kun sille päälle sattuu,ei kuule eikä tottele,rauhoittuu sitten kun aurinko laskee.Muuten aaiivan ihana vesseli.Onko muilla ollut vastaavaa ja miten sen saa loppumaan?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heippa. Tyttärelläni on cavalier joka on jo vuosia jahdannut kaikenlaisia valoja. Hän kehitti sen harrastuksen itselleen kun oli paljon yksin kotona ja kun autoja meni asunnon ohi niin ikkunasta tuli seinään sellainen kirhas heijastus, niin siitä alkoi. Nykyään on kanssa ihan hullu valojen perään, istuu ja katselee mihin tulisi valon heijastus sitä se on melkein koko päivän jos vaan auriko paistaa.
Koirasi on pentu ja on keksinyt kivan leikin. Rassaako sellainen sinua, vai miksi sen pitäisi loppua? Toki voit yrittää, kun tilanne tulee päälle niin saada koirasi huomio muualle esim. lelulla tms kivalla äänellä. Tai suljet verhot,sälekaihtimet jne jne. Mutta suosittelen että kiinnität koirasi huomion jollain tavalla.
Mun toinen cavani keksi että lasivitriinissä on sen kaveri. Sitä se kävi kauan kattomassa ennen kuin tajusi ettei sielä ole toista koiraa. Ovea avattiin moneen kertaan.
Meillä on aikuinen amstaffi narttu joka harrastaa tuota samaa. On harrastanut pennusta asti, muut koiramme eivät tee samaa. Sen mielestä leilkki on hauska :).
Talvella ja ilta pimeällä voitte kehittää yhteisen hauskan leikin laserkynän tai taskulampun kanssa, jonka myötä koira oppii myös lopettamaan valon jahtauksen käskystä. Aikaa ja kärsivällisyyttä tosin vaatii.
Sisällä jahtaukseen saat helpotusta kun otat katsekontaktin ja sanot tiukasti NYT RIITTÄÄ ja viet koiran huomion muualle esim tottelevaisuus harjoituksilla tai leikillä. Muista käyttää aina samoja sanoja kiellossa ettei koirasi ahdistu.
todellakaan tulisi opettaa mitään valojen jahtausta. Normaali koira ei jahtaa valoja! Valoja jahtaavalla koiralla on käytöshäiriö, mistä sitten johtuukaan.
Tuskin koiralla sentään päässä on vikaa jos jahtaa valoja, ei pentu osaa erottaa onko kyseessä valo vai lelu esim. pieni pallo.
Omat koirani eivät koskaan, pentunakaan, ole kiinnostuneet mistään valoista. Mutta leluilla kyllä leikkivät hautaan saakka.
Tuo valopilkkujen jahtaaminen voi olla pidemmän päälle rasittavaa, jos koiralle tulee siitä niin hullu pakkomielle, ettei sillä enää muuta elämää olekaan.
Tämän olen todennut.
Oma seefferini kiinnostui kerran "vahingossa" valoheijastuksesta, kun veljeni oli käymässä, ja puhui sohvalla kännykkään heilutellen ajatuksissaan kättään. Ranteessaan hänellä oli kello, ja ikkunasta tulviva auringonvalo sai kellon pyöreän taulun heijastuksen leikkimään pitkin seiniä.
Noh, koirani ihmetteli sitä hiukan, ravasi heijastuksen perässä uteliaana ja yritti saada sen kiinni.
Tämän sattuman jälkeen koirani on pariin otteeseen seuraillut joitain heijastuksia, mutta olen kiireen vilkkaa ohjannut sen huomion toisaalle.
Voin kuvitella, mitä hullunmyllyä olisi, jos tällaisessa kaksiossa iso koira kurvailisi kaiken maailman heijastuksien perässä =D
Etsipäs vaikka googlella tietoa hakusanalla cavalier flycatcher. Omalla edesmenneellä cavalierilläni oli tämä "epileptis-tyyppinen" oireyhtymä. Eli kummallisuuksiensa kanssa reilusti yli 10 vuotiaaksi. Jahtasi varjoja, valoja, korviaan, häntäänsä...cavalierille ominainen vitsaus, johtuen päänmallista?