Kaunako sairaalassa? Kuinka kaikki sujui? Minkäkokoisia pienokaisia ? Kaikki kiinnostaa.
viikolla 32 syntyneitä?
rosella 14
173486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
viikolla 32. Hän painoi syntyesään 2400g (käisekseen iso!) ja oli viikon sairaalssa tarkkailussa ensin HYK:sin Naisten klinikalla, missä syntyi ja sitten Kätilöopiston sairaalassa. Hän ei ollut missään keskoskaapissa. Poika osasi alusta asti imeä hyvin ja on oikea suursyömäri.
Hän on nyt 7kk:n ikäinen normaalisti kehittynyt lapsi, painaa 9kg ja on 67cm pitkä, osaa kääntyä selältä mahalleen, istua ilman tukea ja parastaikaa harjoittelee ryömimistä. Erityisiä sairauksia ei ole ollut. Tosin nivustyrä leikattiin 4kk:n ikäisenä. Se on kuulemma keskospojilla tavallinen.
Meidän kaksostytöt syntyivät siis viikolla 32 3 ja pääsivät 3,5 viikon päästä pois sairaalasta (tavallaan 36. viikolla). Kokoa oli 43cm, 1710g ja 45cm, 1880g. Pienempi oli 10 päivää keskoskaapissa ja isompi 5 päivää. Kaikki meni ihan hienosti eli opettelivat siis sairaalassa lähinnä syömään. Aika oli vaan itselle henkisesti rankkaa: pumpata maitoa ja viedä sitä sairaalaan, ja äidin tunteet kehittyivät vasta sitten kun sai lapset kotiin... Ekat kuukaudet olivat rankkoja, kun koliikkivaivoja kummallakin (olen kuullut että aika yleistä keskosilla), mutta sitten helpotti.
Nykyään reilun 10 kk:n ikäisiä tomeria tyttöjä.
Millaiset kkemukset teillä on sairaala ajasta ja hoidosta?
moi meille syntyi tyttö vuonna 2007 viikoilla 32 1 2270 painoa ja pituutta 45 ja pää 30..
ja koska sokerit laskivat niin joutui lasten teholla.. onneksi.
ekan yön lämpökaamissa otsassa tippa ja nenämahaletkussa
aamulla siirrettiin tarkkailu osastolle ja tippa otettiin pois.
koko ajan hyvä vointinen eikä valohoitoakaan tarvinnut.
5 päivän päästä sai nenämahaletkun pois.
viikon vanha oli kun pääsimme kotiin mutta jouduimme käymään mittauttamassa painoa neuvolassa viikoittain.
vastauksistanne. Oliko sinulla raskausajan diabetestä, kun vauva jo noinkin hyvänkokoinen ? Kuinka olette kokeneet keskoshoidon?
Miksi lapsenne ovat syntyneet?
ei ollut diabetestä ja keskoshoitoon olin todella tyytyväinen, aivan mahtavia hoitajia joilla oikeasti oli aikaa pienille.
Suunnitellulla sektiolla. Painoivat 1800g ja 1900g. Pienien alkuvaikeuksien jälkeen on mennyt ihan hyvin. (keuhkot ei ihan olleet ehtineet kypsyä tarpeeksi.) Mutta selvittiin kyllä ilman leikkausta, kun lääkkeet tehosivat. Olivat sairaalassa 6viikkoa.Kasvamassa ja vahvistumassa. Ensin eivät osanneet syödäkään itse, mutta ajankanssa opeteltiin. Ja piti aina muistutella että pitäis välillä hengitelläkin.Lisäksi piti antaa aimo annos sinivalohoitoa. Kotiinlahtiessä painoivat 2500g molemmat. Ja hyvinhän meillä menee. Pojat on jo 1v ja 2kk. Erittäin virkeitä tapauksia.
pojat leikattiin vatsasta, koska napanuorat olivat solmussa. Olivat nimittäin samassa pussissa ilman välikalvoa.
Keskoshoito kokemuksesta sen verran, että ihanan lämminhenkitä hoitoa oli, ja henkilökunta oli mukavaa.
MUTTA tuleppa sitten itse sairaaksi, kun heti ollaan kimpussa että, kun ei tulla lapsia katsomaan. Sain toruja, kun muhun nousi 39:n asteen kuume ja se pysyi sen melkein kaksi viikkoa.
Itketti jo muutenkin kun en silloin päässyt lapsia katsomaan. Ja sitten vielä päälle lääkärin ym. ilkeilyt. Kun luulivat etten halunnut tulla.
aina luullut että keskolaan ei missään nimessä saa mennä sairaana. ikävää tuollainen siksikin, että jos syy olisi oikeasti ollut haluttomuus, niin tuskin siihen parannus tulisi ilkeällä tai vihjaavalla käytöksellä!
miten sinä itse kestit 6 viikon sairaalassa olo ajan?
Ihan hyvin olosuhteisiin nähden pärjäsin. Olin jo aikalailla tottunut sairaalaelämään, koska jouduin siellä itsekin olemaan ennen poikien syntymää kaksi kuukautta monoamniaalisen kaksoisraskauden takia.
Mitään "traumoja" ei jäänyt. Ja iso kiitos ystävällisille hoitajille. Mulla kun välillä oli itku kurkussa, niin se otettiin kyllä hyvin huomioon. Ainut miinus se lääkäreiden käyttäytyminen.
antoivatko läälärit tarpeeksi tietoa sinun tilanteestasi vai olivatko ne muuten vain töykeitä?
koska. Tiesivät varmasti, että olin kipeä, kun kesken sairaalassa vierailun tulin kipeäksi. Ja jouduin lähtemään samantien kotia.
Tiedä sitten oliko tahallista, vai oliko sitten lääkärillä jotenkin paha päivä. Muut kyllä pahoittelivat kohteluani, mutta lääkäri ei koskaan.
Ja luulisi lääkärinkin tajuavan miten tärkeitä lapset minulle ovat, kun tiedossa varmasti oli, että esikoiseni syntyi kuolleena ja todellakin itkin ilosta, kun vauvat syntyivät pitkän taistelun jälkeen. Ja varmasti sen myös kaikille näytin ja puhuin.
moi !
pojat tulivat kun oli 32 2, ensimmäinen oli 46cm ja 1970 g ja toinen 47cm ja 2260g. Olivat kuukauden sairaalassa. Kaikki meni hyvin, saivat sitä tavalista hoitoa niin kuin muutkin lapset jotka syntyivät etuajassa. Nyt pojat ovat 2,5 v ja ovat 94 cm ja noin 14,5 kg.
Minulle tehtiin hätäsektio istukan irtoamisen takia. Poika paino 1800g ja 41cm. Pari kuukautta oli keskolassa jossa 7vk keskoskaapissa. Nyt 9kk ja ottanut painossa ja pituudessa ikäisensä kiinni. Nyt painaa 9440g ja 71,4cm.
Syntyi meidän poika. 2,650kg ja 47cm. Viikko keskolassa ja sieltä sitten kotiin saatiin terve poika. Nyt hän on 14v, 175cm ja 47kg. Varsin komea nuori mies! Koulu menee mukavsti ja kavereitakin on.
Mun esikoinen syntyi 32 1 raskausviikolla. Painoa 1180g ja pituutta 38 cm. Neljä viikkoa kaapissa, ja toiset neljä viikkoa vielä kasvamassa vauvalassa. Nyt on just 13 vuotta täyttänyt 158 senttinen komea nuorukainen.