Onko kellään muulla samanlaista kuin mull. Elämä
ottaa päähän,joka päivä masentaa,mikään ei jaksa
innostaa. Ei edes se että koulut loppuu ja kesä
tulee...mua se ennemmin masentaa. Näkee vielä
vähemmin ihmisiä, kun ei nytkään ympärillä ole
ketään. Nuorena pitäisi nauttia..tai ainakin
pitäisi olla hauskaa,saada uusia elämyksiä,antaa
tunteiden virrata.Nauttia ylipäätään elämän
jokapäiväisistä pikkuasioist. Ja joka päivä ois
erilainen. Mutt mitä mulla on.. ei mitään..kaikki
päivät tylsää,harmaata massaa...SAMANLAISIA.
Multa puuttuu ystävät..mulla ei ole elämää kodin
ulkopuolella...mä en voi mennä mihinkään koska mä
en tunne ketään. Miettikää. Te joilla on ystäviä,
olkaa onnellisia että teillä on heidät, se on jo
suuri ilo jos on ystäviä ja voi sanoa olevansa
tyytyväinen elämäänsä, kaikkine elämän pikku
vastoinkäymisien kanssa.koska mulla ei ole
ketään.Ja tän ei ollu tarkotus pilata kenenkään
päivää. Ja saada niin "mukavaa"
vittuilukommenttia.kuhan vain ilmottelin mun
tuntoja...kommentoikaa...jos löytyy
kohtalotovereita...Tuntuu vaan ettei täältä
maailmasta samanlaisia löydy...ainakin kun
kattelee katukuvaa jossa onnelliset bestikset
viilettää mennä...
ottaa päähän,joka päivä masentaa,mikään ei jaksa
innostaa. Ei edes se että koulut loppuu ja kesä
tulee...mua se ennemmin masentaa. Näkee vielä
vähemmin ihmisiä, kun ei nytkään ympärillä ole
ketään. Nuorena pitäisi nauttia..tai ainakin
pitäisi olla hauskaa,saada uusia elämyksiä,antaa
tunteiden virrata.Nauttia ylipäätään elämän
jokapäiväisistä pikkuasioist. Ja joka päivä ois
erilainen. Mutt mitä mulla on.. ei mitään..kaikki
päivät tylsää,harmaata massaa...SAMANLAISIA.
Multa puuttuu ystävät..mulla ei ole elämää kodin
ulkopuolella...mä en voi mennä mihinkään koska mä
en tunne ketään. Miettikää. Te joilla on ystäviä,
olkaa onnellisia että teillä on heidät, se on jo
suuri ilo jos on ystäviä ja voi sanoa olevansa
tyytyväinen elämäänsä, kaikkine elämän pikku
vastoinkäymisien kanssa.koska mulla ei ole
ketään.Ja tän ei ollu tarkotus pilata kenenkään
päivää. Ja saada niin "mukavaa"
vittuilukommenttia.kuhan vain ilmottelin mun
tuntoja...kommentoikaa...jos löytyy
kohtalotovereita...Tuntuu vaan ettei täältä
maailmasta samanlaisia löydy...ainakin kun
kattelee katukuvaa jossa onnelliset bestikset
viilettää mennä...
Vastaukset 17
Vanhimmat
lisähuomautukseksi että en oo mikään
friikki,kummajainen. Ainakaan omasta mielestäni.
Vaan oon ihan tavallinen tyttö, joka ei vaan ole
saanut ympärilleen elämää.
onhan se kurjaa kun masetaa päivästä toiseen eikä
ole ystejä. iysellänikään ei ole ystäviä, on vain
kamuja joita joskus näkee. elämäni on niin
tylsää, että joku "fiksumpi" olisi jo varmasti
tappanut itsensä minun kengissä. shit happens i
just have to live with that.
kesä tulee! haloo!!!!! keksi jotain jännää!
niin tein itte. lähin kiertämään suomea ihan
yksin. jotkut ei ehkä niin kaverit ja yks kunnon
kamu pyysi mukaan mutta en huolinu. ihan vaan
vastuun takia. siinä saa jännitystä ja
toimintaa.. ja pihalla on hyvä olla.
ei niitä ystäviä pilvistä tipu. niitä pitää
etsiä. joskus vain ei tärppää. joo. tiedän. niin
sanoo kaveri joka hinaa itteänsä joka päivä jonku
kaverin työ. mut ei nyt, nyt sanoo tän sellanen
ku sä olet.
pitää vaan koittaa käyttää mielikuvitusta.
talvella toi reissaaminen on kyllä vaikeaa mutta
kesällä se on hienoa. eikä haittaa vaikka kastuu.
löydäppä ittelles täältä joku! niinki tiedät sen
onnistuva. niin mäki tiedän.
"Elämä on paskamaista... ja sitten sinä synnyt
uudestaan"
..paskaa. Mutta se on elämän luonne, ja siihen on
vain totuttava. Itselläni on ollut viimeiset
puoli vuotta suht. vaikeaa aikaa, olin kuin joku
zombi, en itkenyt, en nauranut, olin vain.
Silloin mietin koko ajan (vieläkin ajoittain),
että minulla on ollut hyvä elämä.. Siis ollut,
aivan kuin olisin kuolemassa tai jo kuollut!
Nauran sille nyt.. =) Pitää vain hyväksyä elämä
sellaisena kuin se on, ymmärtää että se voi
joskus olla vaikeaakin. Kyllä se siitä!
Joskus se elämä vaa potkii päähän ja niinku se
kuuluisa sanonta menee; "ei oo elämä ruusuilla
tanssimista". Kylhän pistää muakin välillä oikee
miettimää, et onx täs mitää järkee..Mut onnex on
välil parempiakin päiviä. Nyt tsemppaat kesäx ja
piristyt, ei hän sit muuten jaksa! Kuinka vanha
muutes oot?
No ei kai niitä kavereita tuu, kun vaan odottaa.
Mee hitossa vaan selittää jotain iha
tuntemattomille tyypeille. Ei kettän kiinnosta
sellanen, kuka vaan nojailee seiniin ja sillee..
kaikki on itestäs kiinni.. tsemiääääää...
Sama täälä, mua masentaa enkä jaksa olla kamujen
kassa (joka on todella pieni määrä) tuntuu että
elämä valuukäsistä...parhaat vuodet menee kotona
ollessa, mutta minkäs teet...ja pahinta on se kun
joskus saa elämän syrjästäkiinni ja menee
pikkuisen pasemmin, niin eiköhän joku tule ja
vittuile taoí tapahdu jotain todella
masentavaa... Hyvätuuli on aika jaksottaista ja
käy todella kateeks niitä jotka menee kadulla ohi
kauhee porukka ympärillä ja KAIKILLA näyttää
olevan niin hauskaa... ja kun kukaan ei rakasta
eikä ole katä rakastaa... toiset ne vaan
kierrättää jätkiä ja minä en ole koskaan ole
ollut kimpassa enkä näköjään koskaan tule
olemaankaa...vaikka näillä "täydellisyyksillä" on
kaikki Niin hyvin että eihän ne enää jätkää
tarvis....tai lisää ystäviäkään...saisin mä
ne...vaan en saa... Niiden jotak ei ole juuruí
nyt masentuneita tai koskaan olletkaan on helppo
sanoa että helppo siitä on nousta...mutta ne
raukat ei tiedä millaista on TOSI masennus
Ei sitä voi muut ymmärtää jos ei ole itse
kokenut tätä yksinäisyyttä . Siis ei mitään
semmosta pikkujuttuu et on menny jotain pari
viikkoo paskasti. Vaan siis jo KAUAN!... Juu
kiitos rohkaisevista kommenteista. Joo mä oon
15vee..en mikään pikkukersa joka vaan valittaa
täällä surkeaa kännäämisperjantaita, ja huonoo
tsägää poikien iskemisessä. Se on totta kyllä
että mä valitan,tai no ei sitä ehkä voi
valittamiseksi sanoa.Mutt sulla on Betty aika
samanlaiset käsitykset ja ajatukset ku mulla
tästä ympäröivästä maailmasta ja ihmisistä...Ja
yksinäisyydestä...Onks sulla muuten meiliossuu,et
jos vaikka haluaisit skriivailla jotain?
betty3@jyrki.com
Elämä on yhtä helvettiä. Olen jo kohta 20 vuotta
ja armeijan käynyt ja kaikki on aivan sekaisin.
Päivät on samanlaisia. Pitäisi lähtä syksyllä
opiskelemaan jos vaan jaksan sinnitellä sinne
asti.
Että mun elämällä ei ole muuta tarkoitusta kun
olla joku synti pukki ja ihminen jota kaikki saa
huoletta haukkua ja purkaa pahan olonsa. Mun
elämässä ei ole mitään "sisältöä". Tuntuu ihan
niinkuin muut olis tarkoitettu elään ja mä vaan
tälläseks keskinkertasuudeks jolla elämä ei
koskaan käännä kauniita kasvojaan...elämä potkii
vaan pääähän....ei muuta
Ajatteleppa et on sust jotai hyötyy.. Kaikkilla
paremmilla ihmisillä on joku ketä
syyttää,naljailee ja potkii päähän.. Ajattele jos
sun kaltasii ihmisii ei ois ni ketä sit
morkattas? Tsemppii vaa :)
Studio Julmahuvissa(yks huumoriohjelma, mikä näky
jokus '98 ja '99) oli kerran hyvä juttu, ku siinä
mainostettiin elokuvaa(jota ei ole olemassa,
sillä kyseessä oli vain humoristinen
elokuvamainos), joka kertoi jonkun tyypin
matkasta mitättömyydestä kohti
keskinkertaisuutta. Täytyy myöntää, että repesin
kun kuulin tuon aikoinaan, mutta aika ironisesti
nykyinen elämäni on juuri tuota "matkaa
mitättömyydestä kohti keskinkertaisuutta".
Joskus tuntuu että pitäisi tehdä itsari jotta
muut eivät saisi mielihyvää voittamisestani.
Tietää itsekkin että on keskinkertasuus, ja
toiset pitää omaa paremmuuttaan itsestään
selvyytenä... siinä sitä saa päivästä toiseen
kuunnella mitä hyötyä ruotsin opiskelusta ja
lukioon menemisestä on...ja ystäväiseni pitävät
tota vaan sitä varten että saisin huomata kuinka
huono olen niiden rinnalla.... Tätyy joskus sanoa
mikset suoraan sano että mä olen niin surkee
ettei mulla ole tulevaisuutta. mutta mä oon
täynnä tota...
Jeremia 29:11
Sama täällä