tule
puhalla
nämä muukalaisten varjot minusta pois
pue hengitykseesi
ja kapaloi saalistajilta turvaan
ota
ota yössä silittäen
tämä kipu minusta pois
puhu varovaisin huulin itsesi minuun
anna
anna kasvosi, kätesi
kaikki mikä Sinussa on
rinnoilleni lämmin häive
pulisevien kevätpuiden tuoksu
vie Äiti Maan kämmenelle
upota kätemme
neitseellisen veden syleilyyn
sillä tarvitse sen kaiken
tänään
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
tule ota anna tänään toiveiden lähde josta pyynnöt pulppuavat olen mukanasi kirkkaissa vesissä
kirjoititpa kauniin sanoin - k i i t o s. Kiitos sydämestäni, olet kultaa.
Siinä se sitten on! Rakkaus se on joka parantaa haavoja ja särkyneitä sieluja... Näkeehän sen tästä runostakin jo =)
ikävä kyllä, ei taida parantaa tätä kipua. Kiitos kun poikkesit jättämässä merkkisi.
..tässä on pommitettu voimakkailla sanoilla lukija mykistyneeksi. Upeita tuoreita sanontoja : ) Tätyy vaan täällä nurkassa hiljaa ihailla tät runoa : )
tuli sieluni syvyydestä, eikä todellakaan ole ai- hetta hiljaisuuteen tämän äärellä. Kiitos Padme.
Kun lukee. Ihanaa kun saan sen tehdä. Olla lukemassa. Kiitos jälleen.
kiitos kun luit ja kommentoit. Lempeää päivää Sinulle.
... on hopeisen kruunusi alla ja kultaisen sydemesi avustamana syntynyt kauneutta koskettavaa ... lukijasi pysäyttävää. todella hyviä sanat kappaleiden välissä kun nekin puhuvat runollisen verran. olen häikäistynyt ja paljon muuta ... sanojesi virrasta. hyvä upea linda !!!
kipuilu ei ole kaunista koskaan, eikä siitä voi synnyttää mitään upeaa. En silti tallaa sanojasi, vaan olen niiden edessä nöyrä. Kiitos.
olet kirjoittanut niin herkän / voimakasta tekstiä runo vie mukanaan pitäen otteessaan
tällaisen vuoro oli tällä kertaa, seuraava toivon mukaan on valoisampi sisällöl- tään. Kunpa vain elo antaisi siihen aihetta. Kiitos hiippalakille =)
Voi Linda, upea runo, kertakaikkiaan! Kaikki säkeistöt puhuttelevia. Ensimmäisestä viimeiseen. Viimeinen sykähdytti ... " vie Äiti Maan kämmenelle upota kätemme neitseellisen veden syleilyyn sillä tarvitsen sen kaiken tänään. " Kaunista, kaunista! Tämän runon tallennan. Kiitos lukuelämyksestä. Lämmintä kevätpäivää Sinulle!
kauniisti kirjoitit ja haastoit runostani, ehkä enemmänkin kuin aihetta oli. On enää vain tärkein jäljellä; kiitos !
Olin ensin vihainen sinulle, jäädessäni muukalaiseksi yöhön. Vieraaksi tummaan yksinäisyyteeni. Tänäin tajuan, että teit sen vuokseni. Olin liiaksi kiinni omassa itsessäni ja sinä Nainen tahdoin kouluttaa minua. Opettaa minua näkemään itsesi ja Rakkautesi kartan. Tunteidesi ilmansuunnan. Siksi ne yöt muukalaisena. Kulkijana ihmisten hämärässä ja sokkeloissa. Tiesit tuottavasi minulle kipua ja että pelkään tunteideni hämäriä syvänteitä. Tunsit pelkoni ja annoit niiden tulla esiin. Annoit Rakkauteni kylpeä. Puhdistua ja kirkastua. Pakotit minut näkemään, miten minua Rakasti8t. Ja olin ollut sokea sille. Omahyväinen ja omaan Rakkauteeni kiertynyt. Siksi opin Rakastamaan toisin. Piti vain olla muukalainen yössä. http://www.youtube.com/watch?v=dTxd0b2ja9I&feature=related Kiitos runostasi. Toisinaan Rakkaus vaipuu varjoihin, pimentoon, pinnan alle. On kuin sitä ei olisikaan ja kaksi sydäntä alkaa vieraantua. Kaksi kättä etääntyy. Kaksi mieltä kamppailla. Sydänten sota ja kuitenkin Rakkaus hengittää, sydän lyö. Silloin on hyvä olla tovi muukalainen. Hetkeksi etääntyä ja oppia katsomaan. Itseään ja Rakkautaan. Ja palata takaisin erilaisena. Erilainen, puhutteleva ja herkkä Rakkausrunosi. Tekstisi viestii kyvystäsi uudistua kirjoittajana ja välttää pysähtyneisyyttä. Kirjoittajalla on aina vaarana ihastua omaan yhteen Runoon ja kaikki Runot sen jälkeen ovat alkuperäisen kopioita. Sinulla on halu ja kyky uudistua ja se on tärkeää. Tässä tekstissäsi oli paljon hyvää ja utta sinua. Viihdyttävää ja luettavaa tekstiä. Kaikilta osin hieno Runosi. Voimia ja aurinkoa koko päivääsi.
sanoiksi kipu, jota ei voi koskea ja joka kuluttaa, kovertaa sisintä ? Kuinka kertoa ' antakaa minun olla yksin ' ettei kukaan pääse lähelle, lähelle tätä siipirikkoa. Runosi puhuttelee juuri tuota, mutta myös rakkau- den arkuutta ja herkkyyttä. Jos yrittäisin tulkita sitä, en löytäisi oikeita sanoja nyt. Tiedät kuitenkin, että olet löytänyt siihen ne olennaisimmat asiat herkin ja puhuttelevin säkein. Minusta ei vain ole nyt tulkitsemaan sitä, olen pahoillani. Kiitos lempeydestäsi, aina yhtä nautinnollisesta runostasi, joka on omaani peilaten taideteos mu- siikkineen kaikkineen. Olkoon päiväsi onnentäyteinen.
kaunista on. mutta vailla tunnetta.konemaisia. jatkoja t. lukenut
ikävää, jos tunne ei välittynyt Sinulle. Tässä on kuitenkin kysymys elämän kolhuista, ja kummaa on, että muut ovat ne tuntemukset löytäneet. Kiitos kuitenkin, että vaivauduit sanomaan mieli- piteesi. Ja löysithän Sinäkin siitä sentään jotain, edes kauneutta jos ei muuta.
Vahvaa, kaunista runoa. Näen mies-57 tavoin uudistumista. En sano kuitenkaan, jo olisi aikakin. Sinä parhaiten tiedät miten kirjoitat.
ehkäpä tämä runoni oli sittenkin jonkinlainen uuden linjan aloitus, ehkä. Yritin kyllä löytää tähän toisenlaista särmää, kuin aiempiini. Kenties sitten jopa onnistuin. Palautteesi antaa uutta uskoa kirjoittamiseen, kiitos !
Runosi on herkkää, vahvaa tekstiä, kauniilla käsialalla kirjoitettua, eli sujuva, hienoa kuvaelmaa alusta loppuun asti, lohdutukseen helliä, anovia pyyntöjä, jes pidin, kiits!
jonkinlaista anomustahan tämä todellakin piti sisällään kipuilun keskellä. Lämmin kiitos sanoistasi.
Maksan velkaa.
Tämä on niin ihana että mieskin itkee.
olen aina kuvitellut, että pystyn vastaamaan Sinun
lauseisiisi. Nyt on kyllä asia niin, että sanattomaksi
vetää. Palautteesi on harvinaistakin harvinaisempaa
luettavaa. En oikein ymmärrä, että oma tekstini on
aikaansaanut nuo kirjoittamasi lauseet.
* poistuu hämmentyneenä * kiittää ja niiaa !
kun nämä ei sytytä . hyvä se on tämäkin muttajotenkin niin vailla tunnetta :X
ei kuule pahalla mutta ei ole tunnetta!sorry nyt. nää ei tuu sinun sisältä vaan jostain kirjasta :O
ohita runoni, elleivät ne Sinua sytytä. Niin minäkin toimin,
en edes avaa sellaisten aloituksia, joiden sisältö ei anna
minulle mitään. Mutta kuten huomaat, kyllä tämäKIN runoni
on montaa, montaa muuta miellyttänyt - se riittää minulle.
Toisekseen, joka ainoa runoni säkeineen tulee minun sielustani,
en ikimaailmassa alentuisi plagiointiin.
Ei millään pahalla, mutta todellakin jatkossa hyppää runojeni yli.
Kiitos kuitenkin rehellisestä mielipiteestäsi ja nautinnollisia luku-
hetkiä hyvien runoilijoiden parissa.