Sovittamaton erilaisuutemme
nälkä joka syödessä kasvaa
näen sen sanoistasi, kuulen katseestasi
pehmeillä huulillasi kovia asioita
silmissäsi tuskan tuottamaa riemua.
Pelasta minut kivoilta kesäkaupungeilta
kukkaistapeteilla koristelluilta kahvisalongeilta
konservatiivisuuden käsiltä jotka tarraavat lihaani.
En halua sulkeutua pöytälaatikkoon
herätäkseni Tyyne-tädin ysikymppisille.
Olen muuttumassa karmivan tavalliseksi.
Olen katoamassa pöytäpuheista huomiota herättämättä.
Haaveissako vain eräs epätavallinen hetki
kevyesti keskellä iltapäivää
jolloin käyttäydymme vastoin parempaa tietoa
haluamme toisemme ilman sääntöjä ja rajoja
jossa rakkaus ei ole rauhaa vaan kapinaa.
nälkä joka syödessä kasvaa
näen sen sanoistasi, kuulen katseestasi
pehmeillä huulillasi kovia asioita
silmissäsi tuskan tuottamaa riemua.
Pelasta minut kivoilta kesäkaupungeilta
kukkaistapeteilla koristelluilta kahvisalongeilta
konservatiivisuuden käsiltä jotka tarraavat lihaani.
En halua sulkeutua pöytälaatikkoon
herätäkseni Tyyne-tädin ysikymppisille.
Olen muuttumassa karmivan tavalliseksi.
Olen katoamassa pöytäpuheista huomiota herättämättä.
Haaveissako vain eräs epätavallinen hetki
kevyesti keskellä iltapäivää
jolloin käyttäydymme vastoin parempaa tietoa
haluamme toisemme ilman sääntöjä ja rajoja
jossa rakkaus ei ole rauhaa vaan kapinaa.
Vastaukset 62
Vanhimmat
voi olla rikkaus ja joku voi sen kokea rasitteenakin. Este ihmissuhteelle se ei varmaankaan ole, muutenhan yhtään epäsuhtaista parisuhdetta ei olisi ikinä syntynytkään.
Sykähdyttävä runosi on mukava aamun aloitus, tykkäsin kovin.:)
Vai mukava aamun aloitus? Haluaisin tarjota vaaraa, jännitystä ja löyhää moraalia niin että aamukahvit menisivät väärään kurkkuun.
No jaa, huoh...
...itsekseen höpisevä herttainen hullusetä köpöttelee reinoissaan hakemaan kaapista korppua aamukahviinsa.
Siksi Sinä koet ja näet toisin,
nälkäsi on loppumaton
jano ikuisesti huulillasi
voi Sinua hukkuvaa.
Olen nainen
harkitsevainen pakkaus elämää ja erotiikkaa
osin vaistojen varassa kulkeva woman
entä Sinä ?
Kenties sittenkin
olisi aika tehdä lähempää tuttavuutta
astua napakymppialueelle
varauksetta
Höh, sorry nyt tuosta. MIstä lie syntyikään.
Pakko taas todeta erilaisuutesi, vahvuutesi ja mukaansatempaava tyylisi.
Thanks !
Minä olen hiljaista syrjäänvetäytyvää tyyppiä,
joten mitä jos vetäytyisimme hiljaa syrjään, beibi?
Elämää ja erotiikkaa -
keskitytään siihen jälkimäiseen
kyllä se elämä sieltä osaa yksikseenkin perässä seurata.
Voit olla harkitsevainenkin
kyllä minun kohdalla harkintasi kuitenkin pettää.
Olet nainen
naisen haluankin
sellaisen oman itsensä
joka saa veren virtaamaan suonissa
joka ei viihdy kavalissa juonissa
elettävissä ja koettavissa tässä ja nyt
anna minun olla vain minä
harkitsevainen ja eroottinen
samaan aikaan varauksellinen nainen
silti
en sopeudu yleisiin muotteihin
kuvitteletko Sinä tosiaan
olevasi niin mahtava ja tavoiteltu
korkean egon omistama mies
että edessäsi unohtaisin sen minulle tärkeimmän
vallan valita
päättää todellakin itse
kenen syliin olen valmis käpertymään
kenelle annan syyn
nostattaa vereni sykkeen äärimmilleen
hah, sanon minä
olen loppujen lopuksi nippu salaisuuksia
tiukkaan kierrettyjen koristenauhojen ympäröimänä
umpisolmussa
jota tuskin Sinäkään pystyt selvittämään auki
siltikin
tässä ja nyt
olet mies ja minä nainen
jonkinlainen symbioosi
vaikka emme yhdessä edes sitä =)
Olen mies
erehtyväinenkin
joskus unohdan sateenvarjon hissiin
joskus unohdun haaveilemaan rakkaudesta tuntikausiksi
joskus lahjoitan hyväntekeväisyyteen ajattelemattoman paljon
mutta toivon vahvuuksieni korvaavan nämä vakavat puutteet
Olen mies
tavoiteltukin
moni nainen haluaisi saada minut käsiinsä
osalla voi ehkä olla hyvätkin aikeet mielessään
mutta toivon ettet minua pelkkänä seksiobjektina pidä
Ethän rakastu vain koreaan ulkomuotooni
tai pelkästään säkenöivään älyyni
vaan näet minut kokonaisuuutena
kauniina nerona
Mutta egonikin kalpenee sinun kauneutesi rinnalla
en minäkään voi sinua estää
olemasta sitä mitä olet
omanlaisesi, täydellinen nainen
joka valitsee harkiten kenet haluaa
kenen hoivaan luovuttaa sydämensä
kenen antaa nostattaa verensä sykkeen
ja kun se kerran sykkii, se ei hetkessä sammu
eikä salaisuuksia selvitetä yhdessä yössä
ei kokonaisessa päivässä
siihen voi mennä loppuelämä
hiljaisella hiilloksella
lämpimissä syleilyissä
voi aueta yksi koristenauha kerrallaan
kun vaihdamme kuiskaten salaisuuksia
ihmettelemme toistemme mysteeriä
runosi svengasi haikeasti
pöytälaatikosta ulostulo
on sitä elämää -
täynnä valintoja
konservatiivisuutta
kohdeltava silkkihansikkain
rakkaus virtaa kaiken läpi
se näkyy kukkaistapetin ruusussa
lattian narinassa
Tyynessä sinussa minussa
silmistä voi nähdä sielun
tai viikon putken päässä
punertavat verkkokalvot
minä näen omillani
sinussa molemmat
Joskus pöytälaatikosta on tultava ulos. Kaappiheteron elämä on kuluttavaa. Sen asian piillottelua ja häpeilyä, että kuuluu enemmistöön ja on aivan tuikitavallinen.
Viikon putki on sentään minun kohdallani harvinainen. Tapahtuu vain silloin, kun rahat pääsevät loppumaan kesken.
haikea svengi on suonissani
raskas askel kenkieni koroissa
konservatiivisuus on
kala kuivalla maalla
evoluution tulos
josta emme enää pääse ulos
mukavat asiat eivät aina ole kivoja
joskus tekee mieli puhua rivoja
katsoa tupakantummentamiin seiniin
niistää nenänsä pöytäliinaan
Käänny heti ja vaihda suuntaa.
Sinä, älä etsi tuskasta riemua saavaa,
...... ei se ole okein
...... ei se anna rauhaa
...... ei se tyydytä sielusi janoa
...... ei se ravitse rakkautta.
Älä sulkeudu laatikkoon,
älä piiloudu elämältä,
juokse vuoriniittyjen vapauteen,
peseyde aamukasteella
hiekkapohjaisessa järvessä.
Katsele perhosia, katsele lintusia.
Hymyile kilpaa auringon kanssa,
tanssi tähtien sumssa,
juokse kuunsillalla ja löydä
nämä kaikki naisesi sielusta ...
...... silloin olet perillä.
Monasti olen kääntynyt ympäri 360 astetta, mutta siltikin tuntuu että mikään ei muutu.
Tuskasta riemunsa saava... Jos kaadun, kukaan ei välitä. Olisi mukavaa kaatua tietäen, että joku on siinä vieressä nauramassa. Tuskan kestää helpommin kun tietää että jollekulle se tuo iloa.
Vuoriniityille tahdon kirmata
haluan ruohoa jalkojeni alle
tahdon tanssia tähtien sumussa
en karaokebaarin humussa
Perhoset, linnut ja enkelit
asuvat naisen sielussa
autuas se mies joka sinne
saa pesäpaikkansa perustaa
sinähän oletkin se kesälomiaan
viettävä Joulu-Pukki
ja oot kiskaissut itsesi
pienelle jalottelukierrokselle
niin että tiedät kenet
lahjoa ja kenet et......
....tip..tap...tip...ta...tillalllei
:-DD
Näin on. Olen pienellä jaloittelukierroksella. Etsiskelen, katselen ympärilleni, kuulostelen. Jos jostakin löytyy joku puhdassydäminen, lahjomaton ja rehellinen sielu niin kierrän hänet kaukaa ja jatkan etsintääni toisaalta.
siulle syyslahjaksi jyhkeän musiikkikipaleen: huikeita käänteitä naparetkeilijälle ;-))
http://www.youtube.com/watch?v=y0EAL3vXZrM
Kiitos muistamisesta. Kappale oli jyhkeä.. juuri tällainen korkeakulttuuri onkin erikoisalaani... ja Nabucco on muutenkin lempisäveltäjiäni. Hmm... ja olikos juuri tämä biisi Syksyn Sävel-kilpailusaa takavuosina...
Retki napaan
tuhannen kiusauksen kautta
hellin kiusatuin suudelmin
ajatusten kuumentamin mielin.
Retki napaan
lähestyn mitä kautta tahansa
suunta tuntuu oikealta
ainoalta hetkeltä ikuisuudessa.
en halua olla keskiluokkaisen tavallinen
puristettuna konservatiisuuden muottiin
vaan haluan elää, vapaana ja villinä
välittämättä ahtaista säännöistä:
HALUAN ELÄÄ, kokea, hullutella, kapinoida...
tällaisia ajatuksia runosi herätti;
pidin runostasi paljon,
vaikka en tiedä ymmärsinkö sitä lainkaan.
Jos pitää runostani, se on yleensä varma merkki siitä että ei ole sitä ymmärtänyt. Sinä kuitenkin ymmärsit täydellisesti. Prikulleen.
Säännöissä on hyvätkin puolensa.. ilman sääntöjä ei olisi porsaanreikiä joilla säännöt voi ohittaa ja kiertää.
En sovi tähän rooliin
haluan terästystä elämän booliin
en elää kuten muut
vaan löytää omat juttuni ja vahvuuteni
toteuttaa niitä
keittää omat huttuni
ja mutustella niitä
>>haluamme toisemme ilman sääntöjä ja rajoja
jossa rakkaus ei ole rauhaa vaan kapinaa.
Ainut haluamisen arvoinen asia tässä maailmassa on halu itse. Jokainen haluaa jotain, vaikkapa vain olla haluton. Tiedonhalu on sielun tasolle yltävää halua.
Tällainen filosofinen rautaispaketti tällä kertaa. Antaa ajan kertoa, onko tässä Immanuel Kantin rinnalle nostettavaa ajatonta viisautta mukana.
jos minua pyytäisit
ja pelastaisin sinut minulta.
;D
Ei sentään,
tuhoon vain veisin...
Heititpä aikamoisen haasteen... tulkitsinkohan oikein tuon ensimmäisen tarkoittavan, että en ole missään turvassa sinulta, paitsi sinun luonasi? Kuulostaa melkoiselta umpikujalta, jos noin on...
Ei tuhokaan paljoa paremmalta kuulosta. Hmm.. paitsi jos voisi kuin kataloogista valita mitkä osa-alueet voit tuhota... voisin valita vaikka moraalisen rappion ja hyvien tapojen turmeluksen...
Mutta miettimään jäin mielenkiintoista tarjoustasi.
...nainen... ;)
Keinot on monet pitää runojaan esillä.
ei edes moraalisesti arvelluttavaa.
Joten nautitaan kaikista runoista.
Upeita ovat useat - varsinkin nämä.
Nainen?!
Äitis oli nainen kun sua synnytti.
Nainen?!
Nyt sinulla on kyllä mennyt L-koodit ja muut tutkat sekaisin.
Nainen?!
Aistimasi feminiinisyys?!
Kai nyt mies saa olla herkkä perkele!
Jaa-a,, parasta palauttaa toimivaksi havaittu "No more mr. nice guy"-linja niin eiköhän kukko saa taas järjestyksen tähänkin kanalaan.
Olikohan tämä minulle vai jollekulle muulle? No laitan tähän puumerkkini niin saadaan runolleni yksi kommentti lisää.
Olikohan tämä minulle vai jollekulle muulle? No laitan merkkini, että saadaan runolle yksi kommentti lisää.
Hmm... tule tekemään sukupuolitesti, jos haluat. Mutta moraalisen arveluttavuuteni kyllä myönnän.
Hrmph... mutta turha muuten yrittää mielistellä. Kyllä minä muutenkin tiedän että runoni ovat upeita.
Lähtikin samantyyppinen viesti kahteen kertaan. Systeemi jumittaa.
oikein käsikopelolla... ;)
pörröttää sun hiuksia... :DDD
Alhainen vaistoni antaa aavistaa, että hallitset lepyttelyn taidon.
Toivottavasti oli onnistunut hiustenleikkuu. Tekisi mieli kokeilla onko tukkapöllyn kestävää mallia.
kun kiireellä eilen leikkasin...
(harrastus sekin) ;D
Ponileikkein vielä riittävästi pituutta, mutta ei tukkapöllyyn... :D
olet varmasti ainoa itseni lisäksi, joka on huomannut tuon piirteen minussa.
Olen suorastaan hämmästynyt "lukutaidostasi"! :)
"Lukutaidosta" on paljon iloa ja hyötyä. Mielenkiintoista on lukea ihmistä kuin avointa kirjaa ja sijoittaa hänet mielessään oikeaan hyllykköön elämän kirjakaupassa... kuuluuko ihminen jännitys-, kauhu-, huumori-, scifi- vai runo-osastolle.
Mietin vaan mikä kumma on ponileike. a) Lehdestä tai vastaavasta saksittu kuva ponista. b) Ruokalaji tyyliin havaijinleike. Ja miten se liittyykään kampaukseen. Muutenkin tuo hiusten itseleikkaus kuulostaa ihailtavan boheemilta elämäntavalta.
tai sitten tää vaan jumitti ja sana jäi kesken. :D
Jos on taito hyppysissä, niin mikä ettei?
Olen harrastanut lapsesta saakka...
ja välillä ihan työkseni. ;)
Sana jäi kesken... Oikea virke siis on: "Ponileikkeineni vielä riittävästi pituutta, mutta ei tukkapöllyyn..." Nythän lause onkin ymmärrettävä; ponileikkien avulla hiuksiin saa riittävästi pituutta.
Nyt ymmärrän myös innokkuutesi pörröttelyyn. Naispartureilla on leikkuun jälkeen sellainen tietty veikeä ilme kasvoilla.. heillä on joku luontainen tarve haroa päällyshiukset sellaiseen "kivaan nuorekkaaseen pörröön". En halua olla kiva tai nuorekas saati pörröpää. Paha kieltääkään, kun tuntuu tuottavan niin suurta iloa. Kulman takana täytyy aina kammata se takaisin arvokkaaksi liimaletiksi.
...Sulta tulee mahtavaa tekstiä...
Kiitos lukuelämyksestä.
Krisse kapinallinen =)
Mahtavaa tekstiä? Lukuelämys? Taisi lipsahtaa väärään runoon tämä kommentti...
Mutta nyt kun olet siinä, niin totean että kyllä kapinallisuus linnanneidon luonteeseen kai jotenkin erottamattomasti liittyy. Eivätkös ne aina ole kovin vaativia, sulhoksi ei kelpaa kukaan oman kylän ritareista, eikä varsinkaan se isukin valitsema. Aina pitää olla joku kaukaisen maan ritari, joka saapuu pelastamaan louhikäärmeen kynsistä. Ja miten ne aina lähtevätkin louhikäärmeen matkaan, onko elämäntavoissa korjaamisen varaa, tiedä häntä. Kiitos Krisse Linnanneito.
...Vastaus sinulta hullusetä....
Miten tuo pitäisi tulkita * hymyilee *
pääsyvaatimuksia ritarin suhteen on tarkistettava .
Heiluttaa linnantornista =)
Vastaukseni oli kieltämättä houreinen. Linnanneidot kiehtovat minua suunnattomasti, mutta välillämme tuntuu olevan vankka linnanmuuri ja vallihauta. Linnantorniinkaan on paha kiivetä näin korkean paikan kammoisena. Ja lohikäärmeen lähelle en voi mennä savuallergiani vuoksi.
kun sen voittoa kerta kannatat?
Se satu sydämestä
ja sydämien erilaisuudesta,
eikö just se ole rakkautta peräti,
ja ehkäpä se silta sun pelastuksees?
:) runostas kiittäen t. nimimerkki kuin "m. tatcher"
Toki kannatan rakkauden voittoa, mutta pitää ottaa huomioon myös vedonlyöntikertoimet jotka eivät tällä haavaa hyvää lupaa. Eli lasken hyvin tarkkaan minne panokseni asetan. Lisäksi on lupaavia haastavia nousemassa rinnalle. Hmm... yleensähän ajatellaan että valinta on mustavalkoinen tyyliin "raha tai rakkaus". Jos voisi valita jonkinlaisen välimuodon kuten "50% rakkautta ja 50% rahaa". Tai vähän pienempi ihastus ja kaupan päälle rantatontti. On kai elämässä sentään tärkeämpiäkin asioita kuin rakkaus, kun näin tarkemmin ajattelee.
Vai Margaret Thatcher... täytyy sanoa, että jotenkin aina symppaan ihmisiä joita yleisesti arvostellaan. Eihän kukaan nyt niin paha voi olla kuin puhutaan. Naisessakin voin ihailla tietynlaista kovuutta, luo jonkinlaista mielenkiintoista kontrastia. M. Thatcherista on jäänyt mieleen lainaus, suunnilleen näin: "Jos tilanne on minä vastaan viisikymmentä, olen pahoillani niiden viidenkymmenen puolesta." Tuollainen nainen ei voi olla läpeensä paha!
etkö huomaa, että olet aivan väärässä! Suosioshan on suorastaan räjähdysmäisessä kasvusuunnassa, joten taidat jo pärjäillä ilman tatserskaa!
:) HyvääYötä!
Vaikka olenkin tarkkaavainen luonne, niin väärässä en ole itseni havainnut olevan koskaan. Suosioni näyttää tosiaan olevan niin valtavaa, että sitä on jo vaikeaa saada nousemaan yhteen päähän. Tässä tarvitaan monen sivupersoonankin päätä, että tämän keskellä säilyisi järjissään.
Henkinen ilmapiiri on ilmeisesti sellainen, että ihmiset etsivät vahvaa johtajaa ja roolimallia. Olen valmis tehtävään. En siksi että mitenkään itserakas olisin, vaan siksi että se on historiallinen välttämättömyys.
Suuri Rakkautesi
ei ole yhtä
karmivan tavallinen
kuin sinä
suuressa
- tosin hienosti provosoivassa -
selkeästi epäaidossa
itsekeskeisyydessäsi
Putoat korkealta
ja kovaa
suoraan
lentohiekkaan!
Suuri itsekeskeisyyteni on todellakin epäaitoa. Olen vaatimattomista vaatimattomin. Sanoisin jopa, että jos vaatimattomuus kaunistaa niin minä olen varmaankin maailman kaunein ihminen.
Suurta Rakkauttani ei voi tavalliseksi kutsua näin selkeänä päivänä. Eikä muunlaisinakaan. Kunnia sinne minne kunnia kuuluu.
Odotin jotain älyllistä... Olkoon, vetäydyn...
Jos lähestyt nimimerkkiä "Hullusetä" nimerkillä "Mary StSorbus", niin luonnollisesti tästä olettaisi kehkeytyvän Simone de Beauvoirin ja Jean-Paul Sartren suhteeseen verrattava älyllinen kombinaatio. Miksi näin ei tapahtunut, on niitä elämän Suuria Mysteerejä.
Eli tähänkin on vastattava
ennenkuin sinulla on uuden runon
syntymekanismeja
Haaveissa ja haaveissa
on turhaa toistella menneitä
aikajanoja
Perkele
YLLÄTÄ MINUT!
Oletpas sinä kärsimätön... Kiva turista erilaisten ihmisten kanssa, vaihtaa kuulumisia, olla sosiaalinen.
Runo on kuin herkkä lintu, karkeita sanoja se säikkyy ja voi lennähtää pakoon.
Onpa mahtavaa
kun on yli viisikymmentä
kommenttia
ja kuinka monta sataa
lukukertoja
Narsistina sinun on ihana
niiden pöllytyksissä
egoasi pullistella
taas kuuluu falloksen kolinaa
tyhjässä otsalohkossa
sosiaalisuus kun täällä
on huuhaata
kas kumma kun ei ole
jo pyydetty chattailustasi poistoja
Minua saat toki paeta
ehkä se voi jopa olla
viisainta
en ole koskaan pitänyt
sadan naisen rantaleijonista
Poetry on herkkä
mutta viisas lintu
se istuu parhaillaan
kuusenoksan olkapäällä
Pöh! Kuinkahan moni täällä tosissaan kommentoi.. tai yleensäkään ei ole kieli poskessa.. enkä sosiaalisia suhteitakaan hae, hauska harrastushan tämä vain on. Ei tästä nyt oikeasti ehkä paljoa todellista iloa koidu, mutta ei kai nyt suurta harmiakaan.
Ja tästä on kyllä pitkä matka rantaleijonuuteen. Ei kaiken niin vakavaa aina täydy olla.
kaiken tuon olen jo
kertalleen elänyt,
tuhat vuotta sitten..
tuhat kertaa tuhat..
vasta nytkö heräsit,
sinä umpeloinen, ruipeloinen,
poika surkea poloinen,
toinen jalkasi kun haudassa jo?
voi, sinua poloista.
elämä jäänyt elämättä,
suven kauniit laulut kuulematta,
tummat hiuskiekurat,
otsalta pyyhkimättä;)
pilkkaanko, en toki,
säälinkö? nooh...ehkä vähän.
;)
Nätti neito rantasella
synkän virran vierosella
vaiti katseli vetehen.
Kuuli äänen kaislikosta
kutsun sylen syvyydestä
laulun lumpeiden keskeltä:
"Olen täällä onnetonna
vastoin tuota tahtoani
vankina vedenneitojen.
Vapauta minut vaarasta
sääli surusilmiäni
pelasta poika poloinen.
Anna suuta ahvenalle
pukkaa pusu eväkkäälle
kielisuudelma kalalle.
Suutelo muuttuu mieheksi
kirjokylki komeaksi
transformoituu tartsaniksi."
Tyttö kuunteli kalasta
muoto muuttui ilkeäksi
tuhat kertaa tummemmaksi.
Pilkkas piika suomukasta
sanoin kiros kyrmyniskan
ajoi ahvenan pakohon.
Häipyi sisko säälimättä
katos kulta katumatta
helmat hamosen kahahti.
ajattelemantonta aasi parkaa,
kovin oli neito arkajalkainen,
herkkähipiäinen, kosketukselle arka..
voiiih...neito parka.
Liekö myöhemmin oppinut,
kovin katuvaisin mielin syntiä syviä
miettinyt..missä teki virheen suuren,
mistä löytää nyt murheen uuden;))
Liian helpollako pääsi neitonen
pelkähästä, mitä opimmekaan,
tarinasta tästä?
Emme mitään;) älä huoli...
murheita ja suruja riittää toki
elämässä tässä;))
jos, sittenkin pääsi sulho
pälkähästä.
Olisin itsekin halunnut toisenlaisen lopun, mutta antamastasi sanastosta oli viime säkeissä käyttämättä pilkka ja sääli. Ei ollut oikein muuta mahdollisuutta.
Tyhmästä päästä
kärsii koko keho,
niin suuri on sen teho.
Ei ollut tarkoitus
ketään syyllistää
vaikka tuskin tämä tähän jää...
Tarkoitus oli kertoa
tarina opetukseksi
säälin herättämiseksi
asian syvälliseksi ajattelemiseksi
vaikka mielessä pyöriikin nyt
ihan muut asiat
kertoo peloista ja haluista. Anarkia isoissa ratkaisuissa iän myötä vähenee, se kai on luonnollista. Monesti erilaisuus ei näyttäydy kuin ulkoisesti, samankaltaisuus taas yhdistää. Anarkia pienessäkin muodossa pitää elossa, ei huono.
Hyvä, pohdiskeleva runo.
Niin, ehkä pelosta jonkin loppumisesta ja halusta palata johonkin entiseen.
Systeemiä on mieletöntä mennä muuttamaan, jos itse on tiiviisti sen osa ja sen aktiivinen ylläpitäjä omalla vaatimattomalla panoksellaan. Kun kuitenkin on sopeutunut tiettyihin sen tuomiin etuihin. Iän myötä tavoittelee enmmän pysyvyyttä kuin muutosta, osin tahtomattaan kuten olen huomannut.
Anarkia pienessä muodossa... kieltäytyminen hyväksymästä kaikkea, omalaatuisuutensa säilyttäminen.. ne ovat aika välttämättömiä. Todellakin tuntee olevansa elossa.
Kiitos pohdiskelevasta palautteesta.
ihminen elossa. Miksi kokonaan kankistua kaavoihin. Ehtiihän sitä myöhemminkin;)) ihan tarpeeksi jos, vanhaksi saa elää...sairaaloissa on aika maata...ainoa armo siinä on että, ajatus tuskin tässä päivässä...
Näin se on. Nuorena ehkä oli enemmänkin kangistunut kaavoihin, nyt ymmärtää paremmin elämän mittasuhteita... ei ole maailmanloppu nolata itseään perusteellisesti. Päinvastoin, se voi olla mukavaakin vaihtelua. Nyt uskaltaa toimia vapaammin, jättää puumerkkiään historiaan.
Minun anarkiani ei ole hullua, se on järkevää anarkiaa. Harkittua poikkeamista säännöistä.