usva asettuu tien poikkileikkauksiin
hirven sorkka uppoaa pumpuliin
hämärä on vaarojen yhtymispiste
valokeilassa tajuamaton kohtalokas kaato
onko silmänräpäyksellä
katsottavaa enää
kun viimeinen henkäys tuuleen katoaa
sumusta nousee huolestuneita kysymyksiä
muistinko koskaan sanoa
kuinka rakastan sinua
hirven sorkka uppoaa pumpuliin
hämärä on vaarojen yhtymispiste
valokeilassa tajuamaton kohtalokas kaato
onko silmänräpäyksellä
katsottavaa enää
kun viimeinen henkäys tuuleen katoaa
sumusta nousee huolestuneita kysymyksiä
muistinko koskaan sanoa
kuinka rakastan sinua
Vastaukset 23
Vanhimmat
ei voi tietää onko seuraavaa hetkeä, ei taetta huomisesta. Pitäisi muistaa se joka päivä.
Pidin runostasi.
Se on totta, koskaan ei voi tietää
koska on se viimeinen hetki sanoa toiselle
rakastavansa....
Minä pidin sinun vierailustasi=))))
Kiitos
Minä ajoin kerran hirven kanssa yhteen kun palailin yksin Mikkelin raveista
iltahämärissä... Siihen nokkapellille se rätkähti ja lens pientareelle ja mä jalkatilaan..
Pieni vasa jäi ilman emää ja metsästysmiehet sen kävi etsimässä ja teilas sen...
Aluks mä olin ihan normaali mut sit kun aloin miettii asiaa, että mitä olis voinu käydä, niin
valvoin pari yötä...
Joo, näin se on elämässä , että koskaan ei tiedä millaisen " lottovoiton " voi saada, jne...
Sinun runosi loppuu kauniisti ja ajatuksia herättävästi:
"muistinko koskaan sanoa
kuinka rakastan sinua"
Tämä on kyllä asia joka jokaisen pitäisi muistaa...
Kiva runonen... Herätti muistoja...Tykkäsin :)
Terkuin (*J*)
Itseasiassa tämä runo syntyi aamuhämärissä
kun matkasin taas kohti työpaikkaa,
täällä hyppii alvariinsa peuroja ja hirviä tien päälle...hiljaa saa ajella...
Jotenkin tuli sellainen olo että tästä minun täytyy muistaa
kirjoittaa...
Oli mukavaa kun kävit, sinulle siitä suurkiitos=)))
P.s. Onneksi selvisit törmäyksestä säikähdyksellä..
Koskettava ..
Sitäpä tässä pelkääki
kolaria..ku paljon autonratissa :(
Juuri samaa mietin tässä eräs päivä
ajaessani. Onko kaikki tärkeä sanottu
ja tehty (?) jos loppu tulis..
huolestuneita kysymyksiä..eikä suotta.
nätti on loppu runossasi..
~kyynel siittä merkkinä ~
kiitos noitanokinenä
:D))))
Joskus sitä tulee pohdittua syvällisesti
elämää ja sen tarkoitusta.Kaiken tarkoitusta.
Jos tänään on viimeinen päiväni, olenko kertonut
kaikille tärkeille ihmisilleni että rakastan heitä..
Tiedätkö Laudi, aina yhtä ilahtuneena käynnistäsi
minä kiitän sinua suuresti=)))
Kuule Noita, tukka pystysä luen tätä tämmöstä runoa!
Muutama sarvipää tullut nähtyä tässä armaassa Suomemme maassa ajellessa,
vaan tuo sinun runosi sanoma - saa nielasemaan...
Toki käännetään se kuitenkin - -
.."muistinko koskaan sanoa
kuinka rakastan sinua"
Hyvä muistuttaa näin, vaikka aivan arkea tässä eletään,
hellä sana sinne - jakoavaimen tai tiskirätin tiimoille! ;)
Kuule paa se tukka takas ohimolle
ja jakoavain oikeaan boksiin mutta ei sen
tiskirätin kanssa samaan tilaan (tyrskis=)
Vakavaa aihetta tapailin, vakavaan
vuodenaikaan...ajankohtaiseen ...
Muru, mie sinnuu laajasti kiitän=))))
Sumujen sillalla mielenharmaissa
kudelmissa valon kajoa joka siivilöi
askeleiden kulkua
märällä tiellä
jäätyneitä kiteitä
pakkasen sylistä
yrittävät johdattaa harhaan
- liukenen -
jääriite sillan alla
ja minä horjahdan
mielikuvieni portailla
minä yksin tässä sumujen
kalvavassa sillassa
Pelko - ni
minuudessani
ylittää : Oman elämänpelkoni
tien - ja minua Pelottaa,
jääriite ei kannata painoani
sumujeni
sillalla...
- onko kukaan
kädenmittani ulottuvilla ?
Sinulle siitä Ystävyydestäsi jota
osoitat minua kohtaan kuin vastarunonani
erilaisten pelkotilojen kuvausta,miten voi
itse kukin moninmuodoin sisällään kantaa.
Kantavaa syksyn väriloistoa Sinulle.
Vastarunosi kauneus sai minut
mykistymään!
Tuhannesti Kiitos täältä kädenojennuksen päästä=)))
olet loistava ja persoonallinen
jatkuvasti uudistuva
siitä kiitän
ja mukaan napataan myös tämä runo
Porosukkii et takas saa! Mitäs jätit!
Mie oon myyny ne Jokihampaan torilla
pilkkahintaan! (laskee sukanvarsisetelitukkua)
Mutta kiitokseni kirjoitin matkalaukkusi
vasempaan kantokahvaan=)))))
erikoinen,ajatuksia herättävä todellakin
viisas sanoma..
kiitos
Sinulle erikois kiitokseni
erittäin ihanasta pyrähdyksestäsi=)))
"muistinko koskaan sanoa
kuinka rakastan sinua"
Hui paleltaa ja runosikin kosketti
kylmällä kädellään
mutta tuo loppu
se meidän pitäisi muistaa joka päivä:)
Kaikessa kaameudessaan hyvä runo...
Sie saat kaameasti kiitoksia minulta=))))
...Ja nieleskelee runosi edessä...
Nuo viime sanat ihan napakymppi,
koskaan ei tiedä päivää viimeistä.
Mä yritin muistaa....
Missä sie oot piileskelly???Kjäh?
Ompa mukavaa ko sieki käväsit.
Mie heitän sinulle sata kiitosta
otathan kiinni?! =)))))))
...Eikö kaikki ole nykyään facebookissa....
Puz törmätään siellä
Alun haukiomainen luettelo pani epäilemään kuntoasi.
Paraneehan kuitenkin kuin sianjuoksu.
Taitavasti lunastit lipun rakkausosastoon.
Kirjoitin juuri Joulupukille ja toivoin että
hän lahjoittaisi juuri sinut vakiokriitikoksi runoihini.
Minusta nimittäin olisi sikahauska väännellä sanallista
kirvestä kanssasi=)
Nyt odotan jännityksellä vastauspostia Korvatunturilta!
- odotellessa kuiskaan korvaasi, Kiitos.
Tuo on monta kertaa totta, pitäisi muistaa ajoissa
sanoa tärkeät asiat ja tuoda tunteensa julki...
ennen kuin on liian myöhäistä, sillä kukaan
niitä sanoja ei sen jälkeen voi hänen suullaan
lausua ja joissain tapauksissa kohdehenkilölle
saattaa jäädä kysymysmerkki?
Pidin runostasi, se oli hyvin koskettava
ja muistutus meille kaikille, ettemme
kukaan voi tietää huomisesta, kiitos tästä.
Minä kiitän sinua koskettavasta
palautteestasi...
pitäisi todellakin muistaa sanoa ne
tärkeimmät sanat ennenkuin on liian
myöhäistä
Kiitos Diinaliin=)))