Tänään Hesarissa oli Helsingin taidemuseon johtokunnan varapuheenjohtaja Jussi Salonrannan mielipidekirjoitus, mikä käsitteli sitä että Suomen Pankin omistamien taideteosten pitäisi olla julkisesti näytteillä. Salonranta käyttää esimerkkinä "Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin luonnosta" minkä "kehykset swastika-kuvioineen" ovat "jo itsessään oma taideteos". Hänen mielestään maalaus kuuluisi Ateneumiin.
Ensinnäkin se ei ole luonnos vaan valmis maalaus, Ateneumissa oleva kappale on sen toisinto.
(Ja, tämä ei nyt varsinaisesti kuulu aiheeseen, miksi pitää käyttä älytöntä "swastika"-sanaa, minkä takia ei voi käyttää sen suomenkielistä vastinetta "hakaristi"? Eikä kaunista kieltämme voisi edes hieman arvostaa?)
Mutta asiaan: Ateneum on jo ääriään myöten täynnä kultakauden teoksia, ja vain pieni osa niistä on näytteillä, monet merkittävät teokset ovat varastossa (viime kesänä huomasin että esim. Edelfeltin "Kuningatar Blanka"ja "Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista"-maalaukset eivät olleet esillä). Ei ole siis mitään järkeä hankkia toista, lähestulkoon samanlaista, Aino-triptyykkiä. Sen näytteilläpito veisi tilan joltain toiselta teokselta. Eikä kannata hamstrata kaikkia mahdollisia eri työn toisintoja samaan paikkaan; oletetaan nyt vaikka että Ateneum palaisi eikä kokoelmia ehdittäisi pelastaa. Jos kummatkin Aino-triptyykit olisivat museon hallussa, ne kumpikin tuhoutuisivat, mutta nykyinen tilanne takaa sen että vaikka Ainotaulu palaisi, sen "varmuuskopio" säilyisi Suomen Pankissa.
Ensinnäkin se ei ole luonnos vaan valmis maalaus, Ateneumissa oleva kappale on sen toisinto.
(Ja, tämä ei nyt varsinaisesti kuulu aiheeseen, miksi pitää käyttä älytöntä "swastika"-sanaa, minkä takia ei voi käyttää sen suomenkielistä vastinetta "hakaristi"? Eikä kaunista kieltämme voisi edes hieman arvostaa?)
Mutta asiaan: Ateneum on jo ääriään myöten täynnä kultakauden teoksia, ja vain pieni osa niistä on näytteillä, monet merkittävät teokset ovat varastossa (viime kesänä huomasin että esim. Edelfeltin "Kuningatar Blanka"ja "Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista"-maalaukset eivät olleet esillä). Ei ole siis mitään järkeä hankkia toista, lähestulkoon samanlaista, Aino-triptyykkiä. Sen näytteilläpito veisi tilan joltain toiselta teokselta. Eikä kannata hamstrata kaikkia mahdollisia eri työn toisintoja samaan paikkaan; oletetaan nyt vaikka että Ateneum palaisi eikä kokoelmia ehdittäisi pelastaa. Jos kummatkin Aino-triptyykit olisivat museon hallussa, ne kumpikin tuhoutuisivat, mutta nykyinen tilanne takaa sen että vaikka Ainotaulu palaisi, sen "varmuuskopio" säilyisi Suomen Pankissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.