Minun mielestäni jossain kohdassa kummiudesta kieltäytyminen on oikeutettua, sillä jotkut eivät halua kummilapsia, vaikka lapsista pitääkin tai joillain voi olla jo niin monta kummilasta, ettei halua enempää, joten onko kieltäytyminen epäkohteliasta ? Itselläni on 2 kummilasta ja haluaisin vielä muutaman kummilapsen, koska olen hyvin lapsirakas ihminen, mutta jos kummiksi pyydettäisiin monen monta kertaa, niin kyllä toivoisin etteivät vanhemmat loukkaantuisi siitä, etten suostu kummiksi. Varsinkin jos oma peruste kummiudesta kieltäytymiselle on hyvä. Itse ymmärrän jos joku ei halua tulevaisuudessa omien lapsieni kummiksi.
Onko kummiudesta kieltäytyminen epäkohteliasta?
tokyowoman
5999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
no itse en edes pyytäisi jotakuta jolla on jo monta kummilasta.. pyysin monia ihmisiä kummiksi lapselleni ja heitä ei kiinnostanut ja minusta se oli loukkaavaa, mutta heillä oli syynä etteivät halunneet kirkon jäseniksi..
Loukkaavaa? Tyyppiesimerkkinä taas äiti, jonka mielestä kaikkien muidenkin elämä tulisi pyöriä perheensä ympärillä.
Voi kun moni ei halua juuri siksi enää kummiksi, koska eivät usko kirkon sakramentteihin tai eivät halua niitä tsiljoonia vaateita, mitä kummille tehtävässään lankeaa. Joo-joo sanotaan ensin, ettei mitään vaatimuksia, mutta kun jättää edes yhdet nimpparit väliin, niin alkaa naputus. Joten turha loukkaantua. En itsekään loukkaannu siitä, että paras ystäväni ei halua kaasokseni. Tehtävälista kun on melkonen :)
kaikille (jotka mahdollisesti voisivat olla pyytämässä jo paljon ennen kuin olisivat pyytämässä), että minä en ryhdy enää yhdellekään lapselle kummiksi (itselläni on jo tosi monta). Lisännyt olen myös, että jos ainokainen siskoni saa joskus lapsia, hänen lapsilleen kummiksi ryhdyn mutta ei enää muille. Eipä tuosta ole kenelläkään aihetta loukkaantua.
on todella törkeää alkaa kummiksi jos oikeasti ei halua olla siinä 100% mukana. Itse ainakin haluaisin, että kummit ovat lapsen elämässä aktiivisesti mukana ja muutenkin jollakin tapaa läheisempiä kuin muut sukulaiset ja ystävät. Harmittaisi todella paljon, varsinkin lapsen vuoksi, jos pyytäisin jotakuta kummiksi lapselleni ja huomaisinkin parin vuoden kuluttua, ettei kummi olisi juurikaan mukana lapsen elämässä. Lahjoista en niinkään välitä, vaan tärkeämpää olisi esim. erityinen päivä kummin kanssa silloin tällöin, jätskillä käynti kesällä yms..
Olen itse ilmoittanut jo etten enää lähde kummiksi.
Oli se sitten kohteliasta tai ei.
Niin ihme odotuksia nykyajan kummeille asetetaan,että parempi kun ei sotkeudu koko asiaan.
Voihan niitä lapsia hoitaa ja lahjoa muutenkin....jos haluaa.