Kysymys kuuluu, vaikuttaako renkaan leveys ja millä tavalla jarrutusmatkaan? Renkaiden kumilaadut, rakenteet jne. oletetaan yhteneväisiksi. Siis ainoastaan leveys muuttuu. Samoin alkunopeus oletetaan samaksi. Massaa ei enää sotketa tähän, siis yksin omaan leveys muuttuu.
Väitän, että asia tulee hämmästyttämään ja kummastuttamaan pientä kul..., ei kun amispoikia, jotka luulevat tietävänsä kaiken renkaisiin liityvän.
Nyt Sinäkin, joka tuolla massakeskustelussa väitit titäväsi kaiken, mitä siellä renkaan ja tien välissä tapahtuu, voit päteä kertomalla meillekin. Mutta tee se niin, että itsekin ymmärrät jos ymmärrät. Jospa se vastaus löytyisi vaikka sieltä linkittämästäsi englannin kielisestä jutusta.
Väitän, että asia tulee hämmästyttämään ja kummastuttamaan pientä kul..., ei kun amispoikia, jotka luulevat tietävänsä kaiken renkaisiin liityvän.
Nyt Sinäkin, joka tuolla massakeskustelussa väitit titäväsi kaiken, mitä siellä renkaan ja tien välissä tapahtuu, voit päteä kertomalla meillekin. Mutta tee se niin, että itsekin ymmärrät jos ymmärrät. Jospa se vastaus löytyisi vaikka sieltä linkittämästäsi englannin kielisestä jutusta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Leveillä renkailla haetaan suurempaa kitkakerrointa pehmeämmän kumin myötä.
Mutta jos pehmeämpää kumia ei käytetä niin leveämmästä renkaasta ei saada mitään hyötyä teknisesti.
Vaikuttaa.
Ei vaikuta mitään, katsoin ympäristöopin kirjasta. Voit huoleti ruuvata polkupyörän kumit autoosi, sitten kun sellaisen saat.
Harmi kun en voi tarkistaa, sillä lapsen lapseni tarha on tänään kiinni. Joten maanantaina sitten selviää.
Puhe ei ollut lastesi oppikirjoista, vaan omistasi.
Minä tiesin tuon, ettet ymmärtänyt. Että oikein porukalla tarkoitettiin. Tosin on ihan oikein, että jätät "ympän" oppikirjat fiksumpien tulkittavaksi. Siksi juuri tarvitaan tarhan eskarista tuo tieto, jotta Sinäkin sen ymmärtäisit. Malta nyt vaan mielesi maanantaihin kun eskari aukeaa.
Leveämmällä renkaalla on suurempi ilmanvastus. Ero on tosin kylläkin aika pieni, huippunopeudessa varmaan suurempi.
Kuivalla kesäasfaltilla leveä rengas puolustaa paikkansa. Ei missään muissa olosuhteissa. Muualla siitä on enimmäkseen haittaa.
Tiedän, on kolmenkymmenen vuoden kilpailukokemus.
Hyvin yksinkertainen asia, jos muistaa alkeelliset perusteet
annan esimerkin
Jos auto painaa 2000 kg
oletetaan jokisellen renkaalle tulevan 500 kg
oli rengas leveä tai kapea , se joutuu tuon painon kantamaan
siis paine on sama, ainoastaan kosketuspinnan, siis pintapaineen suhteen tapahtuu muutos
leveällä renkaalla se on pienempi kuin kapealla
mutta kun yhtälöön otetaan kitka mukaan , huomataan , että jarrutusmatka on sama
kuten tuolla, massa ja jarrutusmatka, keskustelussa totesin, pitää olosuhteet olla samat ja myös renkaan ominaisuudet samat
jos on olemattoman kapeat renkaat , niin silloin renkaan ominaisuudet eivät riitä yhtälössä
leveä rengas on optimipisteeseen asti ominaisuuksiltaan parempi kuin kapea, tämän voi todeta Formuloista, jossa pyritään käytettämään optimilevyttä, tai ainakin näin annetaan ymmärtää
en viitsi enempää selittää, koska "Rat" kuitenkin tietää nämä asiat "peruskoulun" fysiikalla paremmin
edellisessä keskustelussa tarkoitin juuri sitä mitä sinne kirjoitin , siis kansakoulun fysiikka riittää nämä asiat oivaltamaan, jos on ollut tunnilla hereillä. Minulla kyllä on Di fysiikka, tosin rakennusalalta ja sillähän ei ehkä riitä ymmärtämään tätä "Ratille " tuttua alaa
" siis paine on sama, ainoastaan kosketuspinnan, siis pintapaineen suhteen tapahtuu muutos
leveällä renkaalla se on pienempi kuin kapealla "
Oman koulutukseni perusteella väitän, että samalla paineella ja kuormalla kosketuspinta on suunnilleen yhtäsuuri, vain erimuotoinen.
F1- autojen renkaiden leveyden määrää säännöt ja muutenkin optimi haetaan kulumisen suhteen ja pito kumiseoksella ja lämpötilalla.
Jos olen väärässä, niin oikaise ihmeessä
Vai että formuloissa kitkan suhteen "optimileveys" ;)
Tuohon valittuun leveyteen vaikuttavat jarrutustehokkuuden lisäksi ainakin säännöt, ilmanvastus, tarve saada jousittamatonta massaa pieneksi sekä renkaan vierinvastus.
Sanokaapas ympäristöopin kirjojen selaajat, miten vaikkapa dragster kiihtyy alle sekunnissa 0-100 km/h pelkästään renkaiden kautta välittyvän voima avulla? Kitkakerron 4?
Varmaan rotta yms. kaikkien alojen aisantunkijat osaavat myös laskea, mikä on jääkaapin oveen liimatun tarran kitkakerroin. Kitkastahan tässä täytyy olla kyse, koska ympäristöopin kirja selittää koko maailmankaikkeuden.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka
Että oikein DI? Mutta muista nyt kuitenkin huomioida muuttuva painovoima, jos vaikka jarrutus aloitetaan kuussa ja lopetetaan maassa...
Ja edelleen ihan lukiophjalta. :)
Aluksi on todettava, miten on mahdollista, että meidän paljon kehuttu koululaitos päästää käsistään oppilaita, joilla kitkakertoimet, kitkavoimat ja kitkatyö menevät niin herttasen sekaisin. Sinua en tarkoita, mutta kun joillekin on yhtä tyhjän kanssa vastailla.
Ei halutakkaan ymmärtää, mistä on kysymys, vaan esitetään kuussa jarruttamista, ilman vastusta jne., jotta jotain edes voisi asiaan sanoa.
Helpotan tapausta vähän, jos joku yrittää tosissaan järkeillä asiaa ja muistella kouluaikoja. "Liikennekitkassa" on kysymys vierimis-, pyörimis- ja liukukitkasta. Kitkatyö muuttaa kineettisen liike-energian lämmöksi. Jarrujen tehtävä on siis hukata tuo lämpö mahdollisimman tehokkaasti, energiahan ei häviä, vaan muuttaa muotoaan. Vaikuttaako renkaan leveys, ratkennee tuon kitkan kautta, mutta
miten. Niitä yhtälöitä vois nyt johtaa sieltä ympän kirjasta.
Oikea vastaus on, että pinta-alalla, eli renkaan leveydellä ei yleisesti ottaen ole sanottavasti vaikutusta, niin kuin ei nopeudellakaan. Siitä vaan kaavaa johtamaan. DI:lle tämä on helppo nakki, mutta nuo ympäristöopin lukijat voisivat nyt päteä ja lopettaa turhan nälvimisen ja suunsoiton. Kaavaa esiin vaan.
Noinko siellä ympäristöopin kirjassa sanottiin? Mitäs sanottiin tuohon dragster kysymykseen?
- Miten dragster voi kiihdyttää pelkkien renkaiden välityksellä alle sekunnissa 0-100 km/h?
- Miksi dragstereissa ei käytetä kapeita takarenkaita? Niissä sekä inertia, massa, että ilmanvastus olisivat pienempiä kuin helvetillisillä takaläskeillä. Pitäisikö järjestää keräys ja lähettää teameille ympäristöopin kirjat?
Täällä jo yksi (wannabe) Di näytti taitonsa kosketuspinnan suhteen, ja nyt haikaillaan joidenkin kaavojen perään.
Yksinkertaisen kitkavoiman kaavan osaa ilman kotiseutuoppiakin, mutta kaipaamasi kaavoja kitkakertoimen muutoksiin renkaan leveyden tai pintapaineen mukaan ei tällä palstalla, eikä muillakaan esitä kukaan. Elastisella, osittain jopa murtuvalla renkaan pinnalla epätasaisella alustalla on muuttujia niin paljon, että muutoksen suunnankin arvioiminen on veikkausta.
Lakkaa jo sönköttämästä ja palaa asialinjalle. Kiihdytysajojen renkailla ja kitkakertoimilla ei ole mitään tekemistä tässä kohtaa. Nyt ei todellakaan ole kysymys renkaiden "liimaamisesta" asfalttiin ja siten kitkakertoimen nostamisesta reilusti yli yhden.
Et ymmärrä edes tunnustaa, että tehtävä eli kaavojen johtaminen ei onnistu Sinulta eikä aika monelta muultakaan. Muuttujia on nimittäin niin paljon ja kaikki voimat eivät suinkaan vaikuta aina edes samaan suuntaan. Luotettavien tulosten saamiseksi on turvauduttava käytännön kokeisiin.
Huomaatko nyt, kuinka tyhmää on vouhotuksesi ympäristöopista ja kiihdytysautojen rengastuksesta.
Olitpa helposti retkutettavissa, mutta jos olisit läksysi lukenut, niin tämän olisit tiennyt.
Lähdetään purkamaan, ehkä sinulle tutuista asioista.
Otetaan vaikka esimerkiksi kapea rengas, 185/65 x 15, tämän renkaan paine on yleiseti 2,0 kg/cm2
jätän sinulle yhtälön ratkaisun, paljonko on kosketuspinta , jos renkaalle kohdistuu 500kg
Otetaan leveä rengas, 255/40 x 17, tämän renkaan paine on ehkä 2,8 - 3,5 kg/cm2 luokkaa,
Ratkaiseppa kosketuspinta ja lopuksi ratkaise yhtälö, kumman renkaan jarrutusmatka on pitempi, sinähän tämän kotiseutuopinkirjan lukeneena tähän pystyt
Minä ko. yhtälön pystyn ratkaisemaan ja tiedän mikä on vastaus, tosin rakennusalan DI ei ymmärrä kotiseutuopista mitään.
Vinkki , huomioi vaan kuiva asfaltti, kaiken muun voit jättää näiden muiden kirjoittajien pohdittavaksi
Tietysti se vaikuttaa. Leveämpi rengas nousee helpommin esim. vesiliirtoon tai sohjokerroksen päälle. Samoin todennäköisyys osua laakerina toimivan hiekoitushiekan päälle kasvaa.
painavammalla suurempi eneria liike eli pitempi jarr. matka samoin leveällä jos vettä ja lunta alla. "kantaa". kuumalla asfaltilla voi lämmintä intaa olla enempi joten pysähtyy paremmi
Täpinällä on selvästi jonkin asteinen pätemisen tarve. Mitä väliä tuollasilla teorisoinneilla on, koska sillä ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Kun rengas levenee ja madaltuu. niin paineet ovat erilaiset ja kumin laatu vaihtuu ja kaikki tuollainen "jos kaikki muu" pysyy samana menettää merkityksensä.
Kuuluu samaan sarjaan kuin jokin aika sitten, mitä massa vaikuttaa jarrutusmatkaan?
Ovat sinänsä mielenkiintoisia asiaoita ja kyllä tuo töpinä, jos kuka on ollut hereillä
fyssan tunneilla.
Kysyn vaan, mitä merkitystä yleensäkään täällä käydyillä keskusteluilla on, sinunkaan kirjoituksella
jossa yritit päteä?