Jos unohdamme nyt vähäksi aikaa pelkän uskonnollisen ajattelun ja mietimme sitä, mitä kristinuskolla olisi annettavaa ihmisille?
Meillä on monenlaisia malleja siitä mikä on hyvää, joita on koetettu opettaa ihmisille. Moni kokeilu ja arvomuutos yhteiskunnissa ovat kaatuneet siihen, etteivät ihmiset olekaan toimineet kuvitellulla tai tavoitellulla tavalla. Oletteko miettineet, miksi näin on käynyt?
Nyt puhutaan mm. humanismista. Mielestäni siinä on paljon hyvää perustaa. Kuitenkin ns. kovat arvot ovat lisääntyneet ja ne ovat omaksuneet jo kaikki kansan osat. Jotenkin se pehmeä usko on myös vähän altavastaajana näiden ”kovien” (ehdottomien) uskovien suhteen. Siinäkin tavallaan toteutuu kovien arvojen ilmiö.
Olen itse tutkiskellut jonkin verran käsitettä rakkaus. Etenkin Raamatun pohjalta mietittynä sitä ei ole ”aukaistu” juurikaan. Tarkoitan tällä sitä, että puhuttaisiin siitä vähän toisin termein kuin niillä yläkäsiteillä joihin on totuttu. Mitä esim. lähimmäisen rakkaus on, kuinka me voisimme oppia sitä ja mikä siinä on se pahin este? Voisiko se olla juuri se, mitä me tarvitsemme jotta saisimme yhteiskuntamme ja yhteisömme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Meillä on monenlaisia malleja siitä mikä on hyvää, joita on koetettu opettaa ihmisille. Moni kokeilu ja arvomuutos yhteiskunnissa ovat kaatuneet siihen, etteivät ihmiset olekaan toimineet kuvitellulla tai tavoitellulla tavalla. Oletteko miettineet, miksi näin on käynyt?
Nyt puhutaan mm. humanismista. Mielestäni siinä on paljon hyvää perustaa. Kuitenkin ns. kovat arvot ovat lisääntyneet ja ne ovat omaksuneet jo kaikki kansan osat. Jotenkin se pehmeä usko on myös vähän altavastaajana näiden ”kovien” (ehdottomien) uskovien suhteen. Siinäkin tavallaan toteutuu kovien arvojen ilmiö.
Olen itse tutkiskellut jonkin verran käsitettä rakkaus. Etenkin Raamatun pohjalta mietittynä sitä ei ole ”aukaistu” juurikaan. Tarkoitan tällä sitä, että puhuttaisiin siitä vähän toisin termein kuin niillä yläkäsiteillä joihin on totuttu. Mitä esim. lähimmäisen rakkaus on, kuinka me voisimme oppia sitä ja mikä siinä on se pahin este? Voisiko se olla juuri se, mitä me tarvitsemme jotta saisimme yhteiskuntamme ja yhteisömme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä esim. lähimmäisen rakkaus on, kuinka me voisimme oppia sitä ja mikä siinä on se pahin este?
IMHO on että lähimmäisen rakkaus on sitä, että toivoo kaikille hyvää. Auttaa kaikkia heidän ongelmissaan. Pahin este on se että meillä on erilaisia käsityksiä siitä mitä on hyvää.. tai oikeastaan olemme itsekkäitä ja haluamme meidän hyvämme olevan kaikkien hyvän. Joskus voi laiskuuskin ja se että ei halua olal esteenä. Esim uskoisin kaikilla olevan asiat paremmin jos koti pidettäisiin siistinä, uskoisin myös että tuota siistinpitoa olisi jokaisen kodissa asuvan suoritettava omalta osaltaan... ikävä kyllä kaikille ei tuo siisteys ola lainkaan tärkeätä. Mutta he voisivat silti tuntea rakkauttaa ja auttaa siivouksessa... jotat minä en rakastavana hölmönä mene ja tee muidenkin puolesta antamatta heille mahdollisuutta tuntea auttamisen iloa...ggrrrrrrrrrr Minun on niiiiiin vaikeata hyväksyä tuollaista sekasotkua mutta en aina jaksa siivotakkaan!
Voisiko se olla juuri se, mitä me tarvitsemme jotta saisimme yhteiskuntamme ja yhteisömme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Meidän tulisi olal vähemmän itsekkäitä ja oman hyvämme perässä juoksijoita ja ajatelal enemmän muita.... aivan kuten avioliitosakin. Mitä enemmän palvelemme toista sitä parempi on iittomme... Mitä enemmän annamme anteeksi toisillemme sitä vahvemmaksi siteemem tulevat.