Miten islaminuskoinen kouluttautunut Suomessa asuva aikuinen nainen suhtautuisi, jos saisi tietää avioliiton ulkopuolisesta siskopuolesta (lapsi)? Olisiko reaktio viha/suuttumus vai uteliaisuus/joku muu positiivinen tunne??? Haluaisiko hän tavata siskopuolensa? Joutuisiko lapsi vaaraan suvun taholta?
miten suhtautuisi?
aägdsjdsl
2187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Riippuu varmaan tosi paljon tilanteesta. Itse olen muslimi ja minulla on siskopuoli josta sain tietää vasta kypsemmällä iällä. En ole sitä suuremmin taivastellut. Isäni nyt on ollut eronneena vuosia ja tunnetusti hurlumhei luonteeltaan. Minä kuitenkin olen suomalainen joten tilanne voi olla eri kun kyseessä syntyperäinen muslimi.
Vaikuttaa monet tekijät, onko lapsi syntynyt isän avioliiton ulkopuolisesta (petos) suhteesta vai onko hän ollut eronnut kun lapsi on saanut alkunsa. Jos isä on pettänyt äitiä tämä voi monessa saada vihaa ja pettymystä aikaan. Ei kuitenkaan varmaan lasta kohtaan vaan lapsen äitiä ja omaa isää kohtaan. En jaksa uskoa että lapsi olisi vaarassa, yleensä ottaen kaikki ihmiset tietää että lapsi on syytön tapahtuneeseen... mutta riippuu niin monista eri tekijöistä otettaisiinko tuo uutinen ilolla vai jollain muulla tunteella vastaan.
Tuli vain mieleen, koska koen, että lapsi on niin yksin tässä maailmassa. Haluaisin hänelle jonkinlaista "suojakilpeä" sen varalta, jos joskus minulle sattuisi jotain. Nyt hänellä on isoäiti (äitini) minun lisäkseni, mutta hän on jo iäkäs. Ajattelin, että siskopuoli välittäisi, kun on kumminkin samaa verta, mutta ehkä olen väärässä. Itse en ole altis vihaamaan mutta tottahan se on, että joku toinen on herkempi tälle tunteelle. Ehkä olen tyhmä, kun ajattelenkin tällaista. Taloudellisesti lapseni sen sijaan on turvattu. Pidän henkivakuutusta ja sen lisäksi lapsi perii suoraan isovanhempansa (olen luopunut perinnöstäni lapseni hyväksi).