Paloma.se01
https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/<br /><br />"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."<br /><br />Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.<br /><br />Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html<br /><br />Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)<br />Viimeisin:<br />"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."<br /><br />Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia258 aloitusta · 7599 kommenttia
- Fujimorit ovat äärioikeistoa , isä Fujimori (ex-diktaattori edelleen vankilassa tietääkseni).
Perinteinen puoluepolitiikka ei oikein enää vedä latinomaissa. Nyt äänet jakautuu laidasta laitaan ja keskusta ei menesty.
Kolumbian vaalikampanja menossa sirkuksen pääareenalla miamilainen tiikeri ja amazonin jaguaari. - Täälllä on myös tuo vieraslajien hävittämisinto valloillaan, kilvan revitään tienvarsilta lupiineja ja puistikoista japanintatareja, mökkien kukkapenkeistä kurtturuusuja ja mitä kaikkea. Globalisaatio voi olla markkinatalouden kova sana, mutta mitä tulee ympäristönsuojeluun ei sitten kuitenkaan.
Minä en ole oikein mitään "mieltä", kotitalossani Suomessa äidillä oli kurtturuusu rapunvieressä, ei se siitä mihinkään koskaan levinnyt, nyt sekin on revitty pois ja tilalla on vain villintynyttä pusikkoa, ihan kotimaista. Kaipaisin omaanpihaani lähinnä kissankelloja, tervakukkia ja kissankäpäliä, päivänkakkaraa ja apilaa minulla jo on ihan nokko ja aikaisemmin keväällä kevätesikkoa tosi paljon. Nyt kukkii myös nurmitädyke ja pikkuruiser lemmikit.
Kukkapenkissä Kuunsilta-pionini jonka istutitn muutama vuosi sitten kukkii jättisuurin valkoisin kukin, keskusta keltainen, siitä nimensä saanut. Syreeni on vielä kukassa ja juhannusruusu kukkii parhaillaan juuri nyt. Daaliat ovat vasta nyt alkaneet tulemaan ylös mullasta, istutin suoraan ulos juurakot ja tosi myöhään. Pihakoivussa kujertavat metsäkyyhkyt.
Juhannusta en ole juuri miettinyt, joko ollaanihan kotona tai sitten mennään grillaamaan tyttären luo. Sitä ennen on kuitenkin suomalainen lauluilta ulkona, Laxö:lla, johon olen lupautunut menemään torstai-iltana, jos ilmat suosii. En varmaankaan laula, mutta kuuntelen kun muut laulaa ja tuttujahan tapaamaanminä lähinnä ajattelin sitä tilaisuutta. Sitten voi juoda iltakahvit tien toisella puolella ja seurustella.
Hyvää alkuviikkoa kaikille! - Perun vaaleissa ei vielä vahvistusta mutta vaikuttaa siltä että Fujimorin tytär hävisi neljännen kerran tosi täpärästi ja vasemmiston kandidaatti olisi seuraava pressa, mutta tulokset ovat vielä vahvistamatta
- Ei se nyt ollut edes ivaa.
Kait jokainen kirjoittaa asioista mitä itse pohtii tai tulee mieleen. Mainitsemani asiat eivät olleet vähättelyä vaan esimerkkiä siitä miten laaja haarukka palstan aloituksia käsittelevät aiheet ovat.
Politiikka on vain yhteisten asioiden hoitoa, kyllä sitä pienissä erissä mahtuu meidän ikäluokankin arkeen. Toivottavasti emme ummista silmiämme maailman menolta niinkauankuin järki juoksee.
Minäkään en laske hyväksi käytökseksi tulla keskeyttämään menossa oleva keskustelu tulemalla torumaan aikuisia ihmisiä mistä he saavat tai eivät saa keskustella julkisella keskustelupalstalla. - Joo ei.
Onhan se niin h........tä kun joku kirjoittaa ajankohtaisista asioista Suomessa tai ulkomailla.
Puhutaan vain edelleen Dannysta ja Spedestä, jättikulmuneista ja kaurasämpylöistä. Toivetallaan kaunista säätä ja mielenrauhaa.
Muuten, asiasta kolmanteen, Lauritsalan mies Arvi Lind on kuollut, monet varmasti muistaa. kevyet mullat hänen haudalleen kevyet siivet hänet sielulleen kun hän poistuu ajasta ikuisuuteen.
Ai niin kuolemasta voisimme myös kirjoitella. Aina ajankohtaista. - "Miksi joku maatyöläinen Calissa äänestää miljonäärirattopoikaa"
Miljoonan dollarin kysymys.
Pepe Mujica oli sanonut jotain että ei mikään ole pahempaa kuin se että joku köyhä saa toisenkin köyhän äänestämään rikkaiden puolesta uskotellen hänelle että rikas valtaan päästyään tekee hänetkin rikkaaksi. Lopuksi molemmat ovat vielä köyhempiä kuin aikaisemmin.
Joo, Miamin rattopoika ja mafian lemmikki saisi pitäytyä vain estraadeilla.
Mutta kun kansa kaipaa paitsi leipää myös sirkushuveja. - Mä tulen vain vihaiseksi Kolumbian vaalien seuraamisesta. Miten siis ihan fiksut ja järkevät ihmiset viitsiikin kailottaa vaalipropagandaa facebookin täydeltä aamusta iltaan.
Muuten. johdossa oleva ultrakonservatiivi ei edes ASU Kolumbiassa! - De La Espriellan taustat ovat karjatilallisia ja paikallisia kihoja Monteríasta, Karibian rannikolta. Miljonääriksi hän on tullut maffian ja paramilitäärien puolustusasianajana. Hän sai USA:n kansalisuuden v. 2024 ja on sanonut että hänestä tulee Kolumbian republikaaninen presidentti. Kolumbiassa ei ole republikaanipuoluetta :) Hän on laissez-faire liberaali ja Milein suuri ihailija. (Milei on laittanut argentiinalaiset syömään aasinlihaa, Espriella on saanut aasit aaänestämään häntä Kolumbiassa. )
Paloma Valencia on luvannut äänensä Espriellalle ja pyytänyt kannattajiaan äänestämään häntä. Sergio Fajatdon on liittynyt epävirallisesti Cepedan leiriin ja kehoittaa kannattajiaan olla äänestämättä De La Espriellaa. Perinteinen liberaalipuolue on pyytänyt kannattajiaan äänestämään ketä itse haluavat, vapaasti.
De la Espriellan ongelmana on se että hän kuuluu entisen presidentin Alvaro Uriben lähipiiriin ja että sekä hän että hänen perheensä ja sukunsa ovat tiukasti saman yhteisön jäsenuä kuin jo tuomitut paramiltäärit ja ekonomiset rikolliset (Mancuso ja muita).
Cepedaa vihaavat taas juuri kaikkeinenitennämä oikeistoeliitit ja suurmaanomistajat joiden sota oli juuri vasemmistoa vastaan.
Ivan Cepeda ei ole koskaan ollut minkään sissiryhmän jäsen, vaan on tehnyt mittavaa työtä ihmisoikeuksien puolustajana Kolumbiassa. Häntä nimitellään sissiksi ja kommustiksi; kumpikaan ei pidä paikkansa. - Laitappas lähteesi; minulle tämä on uutta tietoa.
- Ei ole lapsisotilaita montaa dissidenttisissiryhmissä.
Ja ne jotka ovat eivät ole pakkovärvättyjä.
Kolumbian hallitus on maksanut juuri Cepedalle 15 miljoonaa pesoa korvausta siitä kun isänsä, joka oli vasemmistopoliitkko ja armahdettu ex-sissi oli murhattu kadulla oikeistomiliisien toimesta. Cepeda pon lahjoittanut koko summan lyhentämättömänä poliittisen väkivallan uhrien lapsien koulutusrahastoon. - Näin korkealaatuiseen täkyyn oli pakko tarttua.
En kommentoinut Vasco Da Gamaa koska se ei varsinaisesti mitenkään liittynyt Kolumbian asioihin. Tordesillasin sopimuksessa Espanja ja Portugali jakoivat siirtomaat lännen merillä ja mantereilla v. 1494 ja siksi Brasiliassa puhutaan edelleen portugalia.
Kaksoiskansalainen Abelardo De La Espriella , joka on sanonut olevansa republikaani ja äänestäneensä Trumpia johtaa mielipidemittauksissa. Hän aikoo myös vaihtaa Kolumbian peson US dollareiksi, lakkauttaa tuet köyhien terveyspalveluihin ja panna valtiollisen ylioiston maksulliseksi. Petron aikana kaksi ja puoli miljoonaa kolumbialaista on noussut pois köyhyyden suosta ja 1,5 miljoonaa absoluuttisesta köyhyydestä, mutta nämä faktat ei taida olla merkityksellisiä kolumbialaisille äänestäjille.
Firme con la Patria, huutaa de la Espriella vaalikampanjansa mottona. Herää kysymys siis kumman isänmaansa puolesta hän kamppailee? - Ihan eka kerta kun minun taloni ympärille tuodaan rakennustelineitä, luultavasti viimeinenkin. Onhan se iso asia., mutta taitaa mennä juhannuksen jälkeiselle viikolle tai heinäkuun alkuun. Riittää raportoitavaa vielä pitkäksi aikaa.
- Vähän oikolukua selventämään asiaa:
Kolumbia tai espanjaksi Colombia
Kolumbiaan kuuluu todellakin Länsi-Karibialla aivan Nicaraguan vieressä San Andrésin ja Providencian saaret
Länsi-Intiaksi sanotaan vanhentuneessa kielenkäytössä Karibian meren saaria. Kolumbus kuvitteli tulleensa Intiaan, kun hän saapui Guanahanin saarelle, Karibianmeressä. - Toivo oli Toivo meni,
Usko jäi
Voitto taskussa
Armas vierellä - Nosto.
Olisikohan siinä ideaa numeroida nämä nojatuolitkin?
Sateinen perjantaiaamu Dalajoen alavirralla, ei tee mieli ulos puutarhatöihinkään. Kasvihuoneessa käväisen kohta katsomassa josko olisi avattava kattoluukku. Tomaatit kukkii ja osassa jo raakileita, mutta ostin valmiit taimet. Kesäkurpitsa on alkamassa kukintoaan, kurkut kasvattaa vartta ja kärhöjä, chilissä nuppuja ja munakoisot rehottavat.
Kasvimaalla peruna hyvässä kasvussa ja ilokseni jättikurpitsan siemenet itäneet avomaalla, mahtaneevatko ehtiä, kun niillä on niin pitkä kasvukausi. Pillisipuli ja purjo jotka kylvin siemenestä ovat itäneet myös, ensimmäistä kertaa.
Maalarifirman mies kävi katselemassa taloa ja mietimme jos poistaa kompostin aidan vierestä niin mahdollisesti pääsee skyliftilla joka puolelle taloa.
Täällä ylioppilasjuhlat ovat tänä viikonloppuna, huomenna on Ruotsin kansallispäivä ja monet juhlivat myös lakkiaisiaan,. Voi vain toivoa hyvää säätä juhlijoille.. Meillä ei ole nyt mitään juhlia tänä kesänä tiedossa. Kesäkuu tuo tullessaan paljon muuta mukavaa: jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut telkkarista, viikkoa ennen juhannusta voimalan (Vattenfall) luukut avataan ja juoksutetaan koskena Dalajoen vettä Putouksen päivänä, jolloin silloilla ja lähikadulla on markkinat ja kaikenlaista huvitusta lapsille ja nuorille..
Sitten onkin Juhannus ja heti sen jälkeen lähdemme pojan kanssa Italiaan viikoksi.
Hyvää viikonloppua kaikille! - Tämä äärioikeistolainen on lisäksi vielä USA:n ja Kolumbian kaksoiskansalainen. Hän vannoo uskollisutta molemmille lipuille.
- Kolumbia ja Venezuela ovat pitkään olleet esimerkkeinä latinalaisen Amerikan maista joissa on pisimmät demokraattiset perinteet ja vähiten sotilasjunttia ollut hallitsemassa. Venezuelan kehitys on ollut katastrofi, mutta siihen ovat vaikuttaneet kansan siäsien epäsovun (rikas eliitti/köyhä enemmistö) lisäksi monet ulkoiset tekijät: kapuppasaarto, muiden valtioiden, lähinnä USA:n sekaantuminen maan hallintoon.
Kolumbiassa on ollut montakin kansan etuja ajattelevia poliitikkoja ja kandidaatteja, mutta jotkut on murhattu kesken kampanjaa, joidenkin kampanjat eivät ole edistyneet, koska konservatiivinen eliitti ei päästä heitä valtaan,. Vaalivilppi, pelottelu ja äänien osto ovat olleet perinteisiä metodeja pitää kansaa edustavat poliitikot aisoissa.
Sitten on tietenkin olemassa se vaihtoehto että emme koskaan tiedä kenellä on puhtaita jauhoja pussissa, olivatpa he sitten konservatiiveja, liberaaleja tai vasemmistolaisia. Kaikissa ryhmissä on korruptoituja ja en usko että kukaan poliitikko ajaa vain yksinomaa omien äänestäjiensä asioita, kansan parasta,, ilman mitään omaa agendaa.
Menisin kuitenkin väittämään että nykyinen presidentti Gustavo Petro on illut yksi parhaimmista presidenteistä ja tehnyt enemmän kansan hyväksi kuin kukaan edellinen. Demokraattisin keinoin, Siitä huolimatta suuri osa valkoisesta eliitistä on manannut hänet maanrakoon mukamas kommunistina ja diktaattorina. koska omaisuusveroa on vähän nostettu ja minimipalkkoja korotettu huomattavasti. - Appivanhempieni kuolemisen jälkeen siteeni ovat höllentyneet ja perhe on hajonnut kolmelle eri mantereelle. Italiassa tapaan lasteni serkkua, jonka olen tuntunut siitä lähtien kun hän oli pikkutyttö, olemme läheisiä ja hän kutsuu minua zia Palomaksi. Hän ja miehensä ovat myös käyneet täällä. Muut perheen jäsenet asuvat nykyisin USA:ssa, paitsi yksi pojista,. Minulla on vielä monta läheistä ystävää siellä, joiden kanssa olemme jatkuvassa yhteydessä, mm. asianajajani, joka hoiti talokauppani, perheen kotiapulainen ja hänen tyttärensä ja tyttärentyttärensä ja monta muuta, opiskelutovereita, kolleegoja ja ikävöin heistä jokaista.
Viime kerrasta on kulunut nyt jo kymmenen vuotta, kävimme mieheni kanssa ja sitä enne pari vuotta aikaisemmin kun kävimme tyttären, hänen miehensä, pikkupikien ja anopin kanssa siellä.
Kyllä Kolumbiassa on ollut suhteellisen rauhallistakin ja etenkin se seitsemänkymmentäluku, jonka asuin kokonaan siellä oli optimismin ja yhteiskuntarauhan aikaa. Ainoa mikä minua häiritsi ja mihin jouduin totuttautumaan oli luokkaerot ja se että oli aina katsottava vähän olkansa yli iltaisin ulkona ja vähän päivälläkin; öisin ulkona käveltävä keskellä katua tai kadun valaistulla puolella, koko roistoja saattoi piillä puskissa.
Korruptio, rikollisuus ja luokkaerot kulkevat käsi kädessä ja palaaminen edellisten vuosikymmenien caudillopolitiikkaan, missä se joka pitää suurinta meteliä ja osaa kiihottaa kansaa parhaiten äänestämään oman etunsa vastaisesti ei ole viisasta. - "Mitä kaikkea kolumbialaiset oikeasti haluavat tulevaisuudeltaan ?"
Teitpä vaikean kysymyksen. Luulen että he haluavat tulevaisuudeltaan samaa kuin kuka tahansa, mutta heidän haasteensa ovat suuremmat kuin esim. suomalaisilla. Sitten on otettava huomioon että luokkayhteiskunnassa toiveet ja tarpeet, priorisointi ja odotukset jakautuvat hyvin laajasti eri yhteiskuntaluokkien välillä.
Minulla on paljon pitkäaikaisia ystäviä ylemmissä yhteiskuntaluokissa, mutta tunnen ja tiedän parhaiten mitä Kolumbian ylempi keskiluokka toivoo, mieheni perhe kuuluu (tai kuului) siihen. . Mieheni isoisä ammuttiin talonsa ovelle, kun hän meni avaamaan sitä väärä n puolueen militanteille, Kolumbian historian mustimpana aikana kun liberaalit ja konservatiivit taistelivat keskenään vallasta. Perhe ei ollut poliittisesti aktiivi, mutta määrittelisin sen sosiaaliliberaaliksi.
Turvallisuus näyttää olevan juuri nyt suurimpia ongelmia maassa, jota on pitkään vaivannut sisäinen rauhattomuus ja rikollisjengit, jotka poliittisen agendan tekosyyllä ovat harjoittaneet rikollista ja yhteiskuntarauhaa häiritsevää toimintaa. Rauhansopimus sisiiien kanssa (2016) on parantanut tilannetta, mutta dissidenttiryhmiä toimii edelleen maassa; liikaa aseita väärien ihmisten kädessä.
Keskiverto kolumbialainen ei halua mitään sen enempää kuin elää ja asua omassa maassaan, ilman pelkoa että jotain pahaa vaanii nurkan takana, kasvattaa ja kouluttaa lapsensa tulevaisuuteen, jossa kaikilla on sama mahdollisuus säädylliseen elämään . Mitä se sitten tarkoittaneekaan.
Ulkopoliittisesti ajatellen, kolumbialaiset ovat olleet pitkään riippuvaisia USA:n avusta ja etenkin yläluokka ajattelee kauhulla, että he jotenkin rikkoisivat hyvävelivälit USA:n kanssa, Toisaalta he ovat vain pieni osa väestöä ja tietävät hyvin että jos heidän otteensa heltiää, niin Kolumbian kehotys sisäpoliittisesti voisi hyvinkin olla Brasilian tai mahdollisesti jopa Venezuelan tapaista (ennen Maduroa).
Kolumbialaiset tarvitsevat yhteiskunnallisen kehityksen, turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan kannalta pienentää kuilua rikkaiden ja köyhien välillä, vasemmistohallituksen toimenpiteet ovat tarpeellisia ja välttämättömiä pitkällä tähtäimellä, mutta kaikkein vanhoillisimmat piirir vastustavat niitä ja kansaa pelotellaan kommunismin ja totalitarismin uhkalla . - Vilpitön osaanottoni!
Vuosien varrella olen saanut lukea Sinun ja vaimosi kauniista ja pitkästä liitosta ja miten olette olleet toisillenne tukena ja turvana . Rakkautenne on ollut suuri ja ystävyytenne syvä.
Toivotan Sinulle voimia ja jaksamista.
Paloma